Faktoja ja visioita - vai huskastelua?
19.11.2008 Klo 22.15
Kuka on valmis luopumaan saavutetuista eduista?

Kunnallisvaalit on käyty ja nyt näyttää käyvän kova kuhina luottamusmiespaikoista. Olen kuunnellut kuntavaalien jälkeen valtuutettujen mielipiteitä luottamuspaikkojen jaosta. Toiset luottamusmiehet ovat hyvin pessimistisiä uuden valtuuston mahdollisuuksista hoitaa kuntalaisten asioita.

Kun yhteistyökuvioita mietitään ja käydään neuvotteluja valtuustoryhmien kesken ja välillä, tulee ryhmien toivoa ja myös asettaa tavoitteeksi, millä kokoonpanolla Pirkkalassa kyetään tekemään oikeat valinnat ja ratkaisut vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kunnan asukkaiden parhaaksi.

Ei tavoitteena saa olla se , millä omalle puolueelle saadaan näkyvimmät ja tärkeämmät johtopaikat hallinnon eri tasoilla sekä mahdollisimman paljon puheenjohtajapaikkoja lautakuntiin ja jäseniä kunnanhallitukseen ja lautakuntiin.

Pitää saada laajapohjainen kunnanhallitus, joka yhdessä virkamiesten kanssa ajaa epäitsekkäästi koko kunnnan etua. Toivoa on. Tarvitaan myös jonkinlaista talkoohenkeä luottamusmiesten ja virkamiesten keskuuteen.

Toivottavasti tulevat valtuutetut ymmärtävät myös lähestyvän taantuman, joka vaikuttaa päätöksiin. Suhdanteet vaihtelevat Suomessa nykyisin äärettömän nopeasti. Joka päivä uutisissa kuulee kun työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan.

Muistammehan, miten vuosi sitten syksyllä ja vielä viime keväänä Pirkkalankin talousasiat olivat jyrkässä nousussa. Pian niin korkealla, että hyvä jos happi riittäisi ainakin virkamiesten mielestä. Sitten jotain omituista tapahtui. Varma nousu katkesi kuin tuhka tuuleen. Tuskin kuntavaalinhuuman tulos oli selvinnyt, kun nousun huuma vaihtui suorastaan uhkaavan synkkiin tunnelmiin.

Kriisikunta ja likaiset työt eivät kuulu virkamiesten ja poliitikkojen sanavarastoon ainakaan ennen kuntavaaleja ja tuskin sen jälkeenkään. Tämä velalle rakennetun hyvinvoinnin purkaminen on monin osin välttämätöntä.

Nöyryyttä ja alhaisuutta meiltä päättäjiltä kysytään; nöyrää paluuta ahneuden , itsekkyyden ja ylpeyden laveilta teiltä. Nyt alkava nelivuotiskausi on meille kuntapäättäjille voimannäyte. Nyt tarvitaan vastuullisuutta ja vastuunkantoa niin valtuustossa, lautakunnissa kuin hallituksessa.

Talouselämä on ihmisten toimintaa, heidän pelkojensa ja toiveittensa muotoilemaa, tahdon suunta on merkittävä asia sen kehityksessä. Miten hyvä tahto syntyy? Tahto syntyy oikeudenmukaisuuden ja tasauksen vaatimuksissa.

Nyt pitää keksiä järjestelmä, joka tasaa tulo-ja elinoloeroja. Tasaus on unohtunut päättäjiltä.

Yhteiskunnan voimakas murros kaipaa uusia tuulia. Epävarmuuteen kaivataan valoa ylhäältä. Murrosaika voi nostaa pinnalle sellaisen henkilön, joka uskaltaa panna altiiksi oman elämän ja sanoa: Tette väärin.

Ketä seurata? Uskoako vai ei? Enemmän kuin ennustamista profetoiminen on julistamista, ilmeisten vääryyksien nostamista päivänvaloon ja Jumalan sanan tuomista ihmisten konkreettiseen elämäntilanteeseen.

Tulipa tässä mieleen viime pyhän saarna kirkossa. Köykkä piti mielenkiintoisen saarnan johon itse eläydyin omien kokemukseni kautta. Tippa siinä tuli silmään, kun pappi kertoi pojasta, joka herätettiin yöllä kolmen aikaan hakemaan polkypyörällä isälle lääkäriä. Isä oli kuolemaisillaan.

Minäkin olin noin kahdeksanvuotias, kun iltapimeällä siskoni kanssa laitoimme hevoselle valjaita ja rinnusnauhaa kiinni,joka aina aukesi kun istuimme rekeen. Silloin haimme diakonissaa, kun pikkuveljeni oli kuolemaisillaan.

Yli viisikymmentä vuotta sitten palaan lapsuuteni maisemiin. Monet muistot koskettavat elävästi ajatuksiani. Lapsuudenkokemukset palautuvat tajuntaani satumaailmana, jossa aurinko ei koskaan piiloutunut pilven taakse eikä pakkanen häirinnyt loputtoman pitkiä lumisia talvia ja komeita hiihtokeliä.

Aika kultaa muistoja, niin politiikassa kuin lapsuudessa. Jokainen meistä palaa jossakin elämänsä vaiheessa juurilleen, vaippapa vain ajatuksin, mutta täydestä sydämestä.

AAMUSTA ILTAAN
Luotujesi kanssa käyn illan rauhaan.
Se ympyröi maat ja metsät.
Meri ja järvi on tyyni.
Pian katoavan valon kajo
herättää salatun kaipuun aikaan,
johon yö ei enää kuulu.
Hiljainen kiitos täyttää mieleni.







Herätkää päättäjät viimeistään nyt!
11.11.2008 Klo 05.10
EI OLE ILMAISIA KUNNALLISIA PALVELUJA!

Eilen iltapäivällä olin käsittelemässä Pirkkalan kunnan ensi vuoden talousarviota ja tuloveroprosenttia valtuustossa. Pirkkalan talouden nostamiseksi tarvitaan roolijaon selkeyttämistä poliitikkojen ja virkamiesten välillä. Tähän työn tarvitaaan "visionäärejä" virkamiesten lisäksi myös poliittisiin päättäjiin ja niitä löytyy, myös uuden valtuuston listalta. Taloutta hoidetaan edelleen tosi huonosti kunnassa.

Hulvaton tuhlaus jatkuu. En ole tottunut yritysmaailmassa, että rahaa heitetään sinne ja tänne mitään laskelmia esitttämättä. Niinhän se on yhteiskunnassa on, että kun se ei ole omaa rahaa sitä käytetään - miten käytetään kansa lopulta sen maksaa.

Onko kukaan koskaan uskaltanut sanoa sitä ääneen varsinkaan kunnan työntekijät, miten kunnan rahoja tuhlataan. Otan esimerkin: Johonkin toimintaan vaikka terveyskeskuksen ruokailuun on talousarviossa määrätty eurosumma jota kaikkea ei käytetä sinä vuonna. Mutta se on toisten mielestä pakko käyttää vaikka ei ole tarvetta, koska pelätään että ensi vuonna ei saada samaa summaa.

Mieletöntä tuhlausta. Tämä tuli ilmi tänään kun seurakunnan nuorisotyönohjaustyöryhmässä käsiteltiin ensi vuoden talousarviota. Tätä olen kyllä itse kunnassa hokenut, mutta se menee virkamiehissä ja luottamusmiehissä kuin kuuroille korville.

Kunnanhallituksessa heitettiin esimerkiksi 100 000,00 euroa sotaveteraanien ja heidän puolisonsa ruokailuun. Sanoin, että se on kova summa. Sitten ehdotettiin, että 80.000,00 sekin minusta on kova summa. Läpi meni. Ei mitään laskelmia. Itse laskin sen kotona ja ajattelin, että kyllä sillä summalla syötetään jo rintamamiehet ja naisetkin.

Saksalalle sanoin, että kova summa. Hän sanoi, ettei sitä ole koko summaa pakko käyttää. Olisi mukava nähdä joskus kunnan menoissa että niistä säästetään.

On hyvä, että uudet virkamiehet näkevät menot toisenlaisena: sivistystoimenjohtaja huomasi kirjamenot koulussa. Samoin perusturvajohtaja terveyskeskus menot terveyskeskuksessa. Olen kuitenkin edelleenkin sitä mieltä, että terveys on peruspalvelua, joka pitää kattaa verovaroin. Ihmisten pitäisi itse ymmärtää se, että välttää turhia käyntiä lääkärissä jos ne ei ole välttämättömiä. Siihen ei päivystysmaksua tarvita.

Kuinka paljon säästyisi veromarkkoja, kun jokainen alkaisi todella säästämään ja laskemaan tarkkaan kunnan menot ja tulot?

Köyhät on luotu kärsimään ja rikkaat heitä järsimään. Edellä oleva on laihialainen sananparsi, joka on tämän päivän Suomessa ja ehkä myös Pirkkalassa kiusallisen oikea määritelmä.

Vuosi 2009 näyttää kuntatalouden kannalta vielä kohtuullisen hyvältä, mutta vuodet 2010 ja 2011 on jo runsaammin merkkejä epävarmuustekijöistä. Investoinnit ovat kestämättömät jo ensivuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Lainaa otetetaan ensi vuonna 13,5 miljoonaa euroja ja vuodelle 2011 peräti 21,0 miljoonaa euroa.

Olen huolestunut kunnan velkaantumisesta. On harmi, ettei kunta hyvinä vuosina ole kyennyt kohentamaan talouttaan. Pirkkala ei kuuluisi elinkeinorakenteen eikä väestöpohjansa puolesta kriisikuntien joukkoon. Pirkkala ei ole muuttotappiokunta eikä rakennemuutospaikkakunta. Miksi sitten Pirkkalan kunnan talouden kolme tunnuslukua ovat pakkasen puolella.

Alkavalla uudella talousarviovuodella tarvitaan asiallista, oikein kohdennettua taloudenhoitoa. Tiukka talouskuuri ei tarkoita palvelujen heikentämistä vaan veroeurojen suuntaamista oikein. Kyse on siis rahasta ja rahan oikeasta jakamisesta. Rahaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten ainoa mahdollisuus on muuttaa palvelujen tuottamisen tapoja hyvin nopeasti. Tästä ei puhuttu juuri lainkaan käsiteltävässä olevassa talousarviokirjassa.

Pirkkalan talouden kuntoon saattaminen on tärkein asia, ehdottomasti ykkösasia. Kun toimitaan maltilla, niin saadaan rahat riittämään ja palvelutasoa parannettua. Tarvitaan tasapainotustoimikunta ja vastuuta virkamiehiltä siitä miten raha käytetään. Me valtuutetut emme näe kaikkien toimintojen läpi. Kuka pystyy sanomaan nyt, mistä säästetään.

Käyttömenot ja tulot yhtenä ryppäänä eri hallintokunnissa. Olisin kaivanut yksityiskohtaisempaa käsittelyä talousarviosta esimerkiksi kunnnahallituksessa, mutta eräät eivät tykkää pitkistä paksuista esittelylistoista. Siinä saavat sitten virkamiehet ja työntekijät tehdä mitä haluavat. Jos joku uskaltaa kyseenalaistaa säästöt niin siitä saat kuulla ainakin vastapuolen valtuutetulta.

Eilisessä talousarviopuheessani sanoin; että olisi pitänyt laittaa vastakkain eri vaihtoehtoja; rahoitetaanko "kuvanveistotapahtuma" vain lisätäänkö sotaveteraanien ruokailua, vai hoitopaikkoja vanhuksille, vai maksetaanko lisää palkkaa perhepäivähoitajille ja omaishoitajille.

Pitäisi myös tietää paljonko kunnanhallituksen käyttömenoista käytetään esimerkiksi vapaaehtoisiin virkamatkakustannuksiin ja puhelinkuluihin. Ne olisikin nyt pantava jäihin tässä taloudellisessa tilanteessa.

Pirkkalan terveyskeskus on peruskorjattu juuria myöten. Tilat ovat nyt käytössä. Nyt pitää saada tilat tuottavaan käyttöön esimerkiksi vuokraamalla yksityislääkärien käyttöön iltaisin. Sillä tulisi tuloa kunnalle eikä kalliit tilat olisi tyhjäkäytössä.

Terveydenhuolto muodostaa ylivoimaisesti suurimman kustannuserän kunnan taloudesta ja pienetkin prosentuaaliset säästöt tällä sektorilla tuovat merkittäviä euro määräisiä säästöjä kunnalle ja siten vaikuttavat voimakkaasti kunnan talouteen. Säästäväisyys
soon hyvinvoinnin äiti - kunnankin rahoissa. Niin, että kaikki kunnan tilat tehokkaaseen käyttöön.

Muuten olen sitä mieltä, että ei ole olemassa ilmaisia kunnallisia terveyspalveluja, joku maksaa aina näistä aiheutuvat kustannukset. Pirkkalan kunnan jäsenet maksavat joka vuosi kunnallisveroa, joilla näidenkin palvelujen kustannuksia katetaan.

Kasvavat taloudelliset haasteet edellyttävät vahvistuvaa tulopohjaa. Kuntataloudessa se tarkoittaa kunnallisverotuloja. Näitä verotuloja saamme lisää luomalla edellytyksiä kehittyvälle yritys- ja elinkeinorakenteelle, jolloin syntyy pirkkalaisille uusisa työtilaisuuksia.

Kunnan talous ei ole terve - sanokoot virkamiehet ja päättäjät mitä hyvänsä. Talous on terve silloin kun vuosikate riittää poistoihin. Rahoitus on terveellä pohjalla vuosikatteen riittäessä kattamaan nettoinvestoinnit ja vieraan pääoman lyhennykset. Nyt viimeistään tätä talousarviota laadittaessa olisi talouden kehityksen suunta pitänyt saada kääntymään terveempään suuntaan.

Nyt kun lähestyvä taantuma ja ensi vuosikymmenellä työmarkkinoille siirtyvien määrän supistuksesta johtuva negatiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen, mikä on ennakoitu puoleksi toista prosenttiyksiköksi, alkavat vaikuttaa kunnan verotulojen vähenemiseen tarvitaan todella rakennemuutosta.

Kun tähän lisätään tehdyt kalliit palkkaratkaisut ja vanhusten määrän lisääntyminen kustannuksia nostavat vaikutukset tulee vain toivoa, että kuntapäättäjien ja virkamiesten yksimielisyys ja määrätietoisuus olisivat huippuhyvää tasoa.

Palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen sekä kustannusten laskeminen on edellytys sille, että kunta säilyy kehittämiskykyisenä. Konstia on monia. Aikaa ei ole hukattavissa keskustelujen aika on ohi ja nyt tarvitaan reformia. Muutos ei saa jäädä paperille, vaan se on sisällytettävä kunnan ohjausjärjestelmään. Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen vievät terän muutoksen epäilijöiltä ja sen kyseenalaistamisesta.

Valtuuston nelivuostiskausi on kohta päättymässä. Monen mielessä on varmasti viipynyt arvioitavia ajatuksia. Mitä on saatu aikaan, mitä koettu ja millaiseksi muodostuu tilinpäätös. Miten paljon kuntalaistemme asiat on mennyt eteenpäin, ovatko päätöksemme sitä edistäneet ja mitä olisi välttämättä tarpeen?

Kuva kunnasta ei juitenkaan todellisuudessa ole valoisa, ei se tuudita meitä tyytyväisyyden uneen. Enemmän olemme huolissamme siitä, miten kuntamme tehtävä kuntalaisten keskellä toteutuu ja onnistuu. Käytämmekö energiamme ja voimavaramme kunnassa oikein, suuntaammeko tarmomme kaikkein tärkeimpiin tehtäviin. Eihän kunta ole vain itseään vaan toisia varten.

Meidän valtuutettujen työ alkaa olla lopussa, haasteita siis kuitenkin riittää, niin kunnalle kuin meille kuntalaisille. Teille kaikille joiden kanssa olemme tällä valtuustokaudella yhdessä työskennelleet, tahdon esittää parhaimmat kiitokset. Työ jatkuu, työ kuntamme hyväksi, on se kunnallinen tehtävä tai omissa elämänympyröissämme. Toiset meistä jatkavat uuden valtuustokauden alkaessa ensi vuonna, jotkut eivät enää tule.

Uskon, että meillä kaikilla on mielessämme haikeus johon liittyy kiitos, kiitos yhteishengestä, ystävyydestä, veljeydestä ja sisaruudesta. Jokaiseen Teidän elämäänne toivon siunausta. Näillä sanoilla lopetin valtuustoryhmäpuheenvuoroni.