KESKUSTAN PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT!
19.05.2010 Klo 06.56
MONET ASIAT MIETITYTTÄVÄT?

No niin viikko sitten tuli käytyä katsomassa Vapriikissa Keskustan puheenjohtajaehdokkaita. Paikalla olivat vain Kiviniemi ja Väyrynen. Muut olivat eduskunnassa keskustelemassa ja puolustamassa ydinvoimaa. Pekkarinen ydonvoiman puolesta ja kuulemma Kaunisto sen lisärakentamista vastaan.

Vapriikin ympäristöön oli vaikea saada parkkeerattua autoa. Kaikki paikat olivat lähellä olevien asukkaiden parkkialueita. Vihdoin viimein pyörittyäni siinä lähdin takaisin ja Tuomiokirkon läheltä sain sitten pysäköityä autoni. Oli kiire jo koska tilaisuus alkoi kello 18.00. Kovalla kiiruulla melkein juoksujalkaa menin etten myöhästyisi.

Palolaitoksen kohdalta ylitin tien ja siinä oli myös toinen nuori tyttö menossa samaan tilaisuuteen. Yhtämatkaa menimme ja siinä matkan varrella keskustelimme puheenjohtajaehdokkaista. Meille molemmille oli mielessä se, että mitähän Paavo Väyrysellä olisi meille sanottavaa.

Kun astelimme Vapriikkiin sisään Paavon kuvat olivat jo meitä vastassa. Sanoin, että tämä sama kuva oli, kun Väyrynen pyrki presidentiksi. Mentyämme sisään kohtasimme myös Paavo Väyrysen, joka tuli meitä tervehtimään. Minä kerroin, että tämä sama kuva on meidän navetan seinällä kehyksissä. Paavo kertoi, että melkein on samannäköinen, mutta silmälasit ovat eri.

Puheenjohtajaehdokkaiden tentti ei tuonut esille ehdokkaista esille kovin paljon mielipide-eroja. Väyrynen sanoo asiat suoraan peräpohjalaisella tyylillään, mutta Kiviniemi on vähän varauksellisempi. Keskusteltiin aluepolitiikasta Kainuun mallista, maakuntien puolustamisesta, talouspolitiikasta ja sairaanhoidosta.

Väyrynen mukaan sosiaalitoimen kytkeminen perusterveydenhoitoon on väärä ratkaisu. Hän totesi, että pienemmälläkin asukaspohjavaatimuksella turvataan peruspalvelut terveydenhoidossa, kuin Paras-hankkeen vaatimus 20000 asukkaan palvelualueita. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Väyrysen mielestä Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen. Kivinimei oli sitä mieltä, että aikaisemmin oli ehkä muitakin vaihtoehtoja, mutta viime vaiheessa tämä nyt tehty ratkaisu oli oikea.

Monessa asiassa Kiviniemi ja Väyrynen olivat eri mieltä, joskus tuntui siltä, että mitä tässä haetaan. Väyrysellä omasta mielestäni oli enempi keskustalainen kanta asioihin kuin Kiviniemellä. Joskus tuntui siltä, että Kiviniemellä on enempi kokoomuslainen kanta kuin keskustalainen.

Keskusta tarvitsee kuitenkin napakan puheenjohtajan, joka voisi viedä keskustan voittoon seuraavissa vaaleissa. Kaipaan jämäkkää johtajaa, joka uskaltaa sanoa missä mennään eikä mielistele ketään. Se vaan on paha vika, että sellaista ei taida löytyä poliitikoista. Kaikkien pitää mielistellä äänestäjiä ja luvata kaikille jotakin. Jarmo Korhonen olisi napakka, mutta ei hänen tässä vaiheessa kannata lähteä, koska hänellä pitäisi olla joku työpaikka. Pelkällä puheenjohtajuudella ei elä.

Tentin jälkeen ovensuukyselyssä Väyrynen pärjäsi parhaiten 33 henkilön mielestä. Kiviniemeä tuki 29 henkilöä. Puheenjohtajakiertueen ovensuukyselyssä tiedusteltiin kuka tentissä parhaiten onnistui.

Helatorstaina 13.5. oli kylvönsiunaus. Päivä oli mitä ihanin. Koivut oli juuri puhjenneet kukkaan ja lintujen riemullinen konsertti soi puissa ja pensaissa. Meitä seurakuntalaisia oli kokoontunut noin kolmekymmentä vanhan viljamakasiinin ympärillä olevalle peltoaukeamalle kylvönsiunaamiseen. Mieheni Pekka viljelee siinä kauraa ja oli juuri viikolla saanut siinä kohtaa kylvötyöt tehtyä.

Kylvön siunannut kappalainen Jukka Jormanainen puhui Jumalan huolenpidosta, hyvyydestä ja siunauksesta antaessaan meille jokapäiväisen leipämme. Hänen luomisvoimastaan on maan kasvu, suotuisat ilmat ja saatava sato. Siihen luottaen me viljelemme ja varjelemme maata. Meillä on myös vastuu siitä, että jokapäiväinen leipä riittää kaikille ihmisille, myös tuleville sukupolville, sanoi hän.

Ihmiskunnan merkittävin ammattikunta ovat leivän- ja karjankasvattajat. Heidän työnsä onnistumisesta riippuu se, millaista ruokaa me aamuisin laitamme suuhumme. Ja se taas vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiimme, niin henkiseen kuin ruumiilliseenkin. Joka aamu keitän oman maan viljasta tehtyä kaurapuuroa sen parempaa puuroa ei ole.

Kyllä tuntuu siltä, että Suomen pellot on saatava tuottamaan mahdollisimman hyvää ravintoa. Maaseudun ihmisen elämäntyö nousee vielä arvoonsa. Olemme täällä Luojan työtovereita viljellessämme sanaa ja viljojen siemeniä, hoitaessamme karjaa ja tuottaessamme sen tuotteita ihmisen ravinnoksi.

Pirkkalan vanha kirkko kohoaa Pirkkalan parhaitten viljapeltojen keskellä. Täällä ihminen saa voimakkaan kokemuksen historiasta seisoessaan tämän vanhan viljamakasiin kohdalla. Historian saatossa kaksi voimatekijää on pitänyt suomalaisen ihmisen elämää ja kulttuuria yllä: sana ja sen palvelijat; vilja ja sen viljelijät.

Ajatus kylvönsiunaamisesta syntyi jo seitsemän vuotta sitten, kun ehdotin Pekalle, joka näitä peltoja viljelee, että pidettäisiin viljansiunaus kun olet saanut kylvettyä. Hän vei tietoa eteenpäin entiselle kirkkoherra Juhani Husalle ja siitä asti Pirkkalassa kylvönsiunaus on tehty joka vuosi.

Jo vanhastaan kylvön siunaus on tehty rukoussunnuntain ja helatorstain välissä. Tuolloin käytiin kulkueena papin johdolla paikkakunnan pelloilla ja siunattiin touko. Kylvön siunaus on yhteinen, vuotuinen rukous, jossa olemme kiittämässä elämästä. Perimmiltään elämä ei ole meidän käsissämme, vaan se mitä elääksemme tarvitsemme, tulee Jumalalta: kevään ja kesän tulo, elämän puhkeaminen, itäminen ja kasvu.

Viikonloppuna oli myös pojanpoika Leevi tullut katsomaan miten viljan maahan kätkeminen sujuu äijältä. Hän oli kovasti kipeä, vaikka ei valittanut. Mummo ihmetteli, että miten kaularauhaset ovat noin turvotuksissa. Ei muuta kun lääkäriin. Kuumekin huiteli 39. Ei ihan tavallinen "flunssa". Lauantaina käytiin Mehiläisessä, sunnuntaiaamuna Lääkärikeskuksessa Rautatienkadulla ja iltapäivällä istuttiin jo Lasten poliknikalla keskussairaalassa yli neljä tuntia.

Sieltä onneksi saatiin apu. Vaikka verikokeitten otto Leeviä pelottikin. Kova flunssa oli tehnyt tepposet ja jättänyt jälikitautina "pusutaudin" eli mononukleoosin. Enpä ennen ollut tällaista nimitystä kuullutkaan. Mononukleoosiin ei ole parantavaa lääkitystä ja antibiootitkaan ei siihen tehoa. Ei näytä tehoavan vaikka Leevi sai antibiottia. Nenä kyllä aukesi ja koko ajan saa olla niistämässä. Kuume ei vaan meinaa laskea, koko ajan on 39 ja jopa ylikin. Mikä onni, että muommolla on mahdollisuus hoitaa Leeviä. Eiköhän tässä vielä parannuta jos ei tämä tauti iske vielä mummoon.

Sunnuntaina ehdin käydä myös kaatuneitten muistojumalanpalveluksessa laskemassa seppeleet sodissa kaatuneiden muistoksi Pirkkalan vanhassa kirkossa. Pirkkalassakin siniristiliput liehuivat kaatuneitten muistopäivänä. Muistopäivän tunnelmissa vedettiin liput salkoon ja muisteltiin toisenlaisia aikoja.



ONKO OIKEIN ETTÄ VALTIO TULEE?
11.05.2010 Klo 13.39
PANKIT KURIIN!

Kreikan tuki puhuttaa työttömyyden ohella tällä kertaa eniten kansalaisia. Kreikan tuki on noussut mittasuhteisiin, jotka ovat tavalliselle kansalaiselle mahdottomia käsittää. Valitettavasti ei tukien loppu ole vielä näkyvissä. Julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan pian on Espanja ja muut pienet maat mukana tukien saama jonossa ja ehkä pian Suomikin,koska velkavauhti on ihan sokeaa.

Kreikan tuen määrä on poskettoman suuri. Valtionvaranministeri on julkisuudessa todennut, ettei varoja saada ehkä koskaan takaisin. Mitä avustusta tämä on? Ja onko se Suomen perustuslain vastaista jos muita maita avustetaan? Ei ole ihme, että kansalaiset kysyvät, onko tämä todella välttämätöntä?

Kysyn, onko kaikkien maailman pankkien johtajien holtittoman lainanannon virheet maksettava yhteiskunnan varoista? Muualla yhteiskunnassa yritysten omistajat tai virheiden tekijät vastaavat tekemiensä väärien ratkaisujen seurauksista.

Tuki turruttaa kaikki pankkielämän tiettyyn välinpitämättömyyteen ja toisaalta härskiin omanedun tavoitteluun. Pankit ajavat konkurssiin sellaisia yrityksiä, joilla olisi riskeistä huolimatta selviytymismahdollisuuksia. Valtion vastatessa pankkien kaikista tappioista on helpompaa panna yritys konkurssiin ja rahastaa virheratkaisujen seuraukset valtiolta.

Voidaan kysyä, onko oikein, että Suomen valtio vastaa kaikista EU:n pankkien tekemistä virheistä. Maailman pankkien pelastamiseksi Suomen ei pitäisi ryhtyä. Pankkeja ei pitäisi tukea sokeasti vaan tehdä välttämättömät joskus kipiätkin ratkaisut heti. Suuret tuet EU:n pankkimaailmaan johtaa vaan väärinkäytöksiin. Tässä tuessa yritetään pelastaa Kreikka, mutta todellisuudessa kuitenkin EU:n pankkimaailma.

Joku tolkku se pitää olla tukien maksamisessakin. Vai onko niin, että kukaan ei kanna vastuuta tekemisistään pankkimaailmassa? Yritysmaailmassa ei tällainen peli vetele.
Yritysmaailmassa mukana olleena yli kolmekymmentä vuotta olen tullut siihen tulokseen, että kyllä pankki lypsää meitä yrittäjiä kaikenlaisilla pankkimaksuilla.

Nyt kun olen ajatellut ottaa käyttöön maksupäätteen, kun mankeli jota olen käyttänyt 31 vuotta ei kuulemma kohta enää voi käyttää. Pankkikortit ovat nyt tehty sellaisiksi, että ne eivät enää käy mankeliin. Minusta mankeli on hyvin yksinkertainen laite ja hyvin toimiva. Vain yhden kerran on sattunut niin, että varastetulla kortilla maksoi yksi asiakas, pankki ei tietenkään maksanut sitä minulle, koska en ollut tarkastunut henkilöllisyyttä.

Laskeskelin eilis iltana kuinka paljon kuluja siitä maksupäätteestä tulee. Kyllä pienyrittäjille niin paljon, että uskon siihen, että moni yrittäjä lopettaa eikä hanki sellaista päätettä. Kaikenlaiset luottolaitokset ovat tulleet rahastamaan. Ennen pankissa sovittiin ja sillä selvä. Nyt on kaikenlaisia yrityksiä jotka kaikki ottavat omansa.

Minusta paras maksuvälinen on raha. Silloin ihmiset tietäisivät mitä ostaa eivätkä eläisi yli varojen. En ihmettele nykyaikana, kun yhä usemmmat ovat maksuvaikeuksissa, koska visa vaan vinkuu. Pikaluottoja tarjotaan joka paikasta.

Ei mutta nyt höpinät pois ja nyt on lähdettävä kuuntelemaan, mitä Paavo Väyrysellä on sanottavaa Tampereella. Ainakin hän vastusti EU:ta ja rahaliittoon menemistä. Mitähän hän nyt puhuu? Toivottavasti viisaita niin kuin aina ennenkin.



Yhteiskunta ja koti
09.05.2010 Klo 19.26
KOTI JA KOTISEUTU

Tänään olemme viettäneet äitienpäivää. Äitienpäivänä tulee mieleen oma äiti, joka nukkui pois jo yli kymmenen vuotta sitten. Monia kauniita muistoja on omasta äidistä, joka oli kunnianhimoinen ja yritteliäs nainen. Käytännön toimin hän pyrki kohti parempaa tulevaisuutta ja peräpohjolan naisen sinnikkyydellä hän auttoi kaikkia kyläläisiä. Työnsä hän teki ilmaiseksi, joskus joku tarjosi vastapalveluksesi apua, mutta sekin oli todella harvinaista.

Mutta niinhän se on "kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot" ovatkin ainiaaksi painuneet sydämemme syvyksiin. Tai niinkuin meidän kirkkoherra tämän päivän jumalanpalveluksessa saarnan alkusanoissa lausui Lauri Viidan runosta " äidit vain, nuo toivossa väkevät Jumalan näkevät. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta."

Kotiseutu ja koti siellä Torniojokilaaksossa on todella arvokasta tästä kauniista isänmaasta. Se seutu, missä olen syntynyt ja nuoruuteni viettänyt antoi kohtuullisesti virikkeitä elämää varten. Joskus sitä tulee miettineeksi ja ajatelleeksi, että ehkä se karu ja ankara luonto kasvatti minustakin tällaisen sisukkaan ihmisen. Kotikylän rauhallinen luonto ja tutut metsät, joissa vieläkin käyn marjastamassa kesäisin.

Koti on paikka, jossa pienet asiat ovat suuria ja suuret asiat pieniä. Koti on paikka, jossa me eniten valitamme ja jossa meitä kohdellaan parhaiten. Perheen pää on yleensä isä. Hänen vallastaan ja tahdostaan olivat muut perheenjäsenet riippuvaisia. Ainakin entisaikaan oli näin. Nyt ovat ajat muuttuneet äitikin voi olla perheen pää, joka huolehtii perheen toimeentulosta.

Nykyisin perhe-elämä on entisistä ajoista suuresti muuttunut. Minun nuoruudessani kaikki perheen jäsenet ottivat säännöllisesti osaa kodin taloustoimiin. Maanviljelykseen, metsätöihin, karjanhoitoon ja käsitöiden tekoon. Kodin tavat ovat muuttuneet. Meidän vanhempien on tunnettava elävää vastuuntunnetta kasvattaessamme lapsiamme hyviin elämäntapoihin.

Tänä iltana osallistuimme Pirkkalan seurakunnan järjestämään kyläiltaan, joka pidettiin vanhan kirkon lähellä olevassa pappilasta. Väkeä oli saapunut noin parikymmentä. On hyvä, että kirkko kokoaa ja yhdistää seurakuntalaisia ja kuntalaisia. Kirkko on seurakunnan koti ja tyyssija.

Illan aikana keskusteltiin ja pohdittiin työryhmissä vanhan kirkon alueesta ja miten kirkko voisi toimia seurakuntalaisten ja kuntalaisten hyväksi. Mitä uutta toimintaa halutaan ja lopuksi keskuteltiin pappilan alueen uudesta kaavaprosessista. Edustussaunan rakentaminen ei tainnut olla kaikkien mieleen.

Kirkolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Kirkko on kautta vuosisatojen sekä sanalla että voimalla vaikuttanut väkevästi kansamme elämänkulkuun. Sen tarmokkaat johtajat ovat istuttaneet polvesta polveen rauhan ja lähimmäisenrakkauden aatteita.

Kirkko on pitänyt yllä lujaa kristillistä järjestystä sekä siveellisiä käytöstapoja. Kirkko on vaikeina aikoina ollut kansamme henkisen voiman kannustajana silloinkin, kun onni on jo näyttänyt kokonaan menneen.

Nytkin ovat ajat sellaiset, että tarvittaisiin kirkon ääntä. Aseet ja keinot kovenevat jatkuvasti. Heikko turvallisuus lepää sopimuksessa, jotka rikotaan helposti. Olemme voimattomia esimerkiksi siinä, mikä koskee tulevaisuuttamme, turvallisuuttamme ja rauhaamme.

ONNI (Lauri Viidan sanoin)

Kiitos elämästä, Äiti;
Pari riviä tein kirjaimiä tänään.
Siinä kaikki. Olen onnellinen.





VAPUN JUHLINTA SUJUI RAUHALLISESTI
04.05.2010 Klo 20.28
KARAOKELAULANNASSA LAULAJAMENESTYS

Keskustan ja Perussuomalaisten järjestämässä Vihreässä Vapussa oli karnevaalitunnelmaa. Kello 12.00 avajais "fanfaarit" puhalsi torvesta Ulla Seppä ja sen jälkeen Valde patsas lakitettiin oikein merimieshatulla juhlan kunniaksi. Lakittajina olimme Kärjen Armin kanssa. Lakituksen jälkeen pidin vapunaamun saarnan ja sanoin, että Kärjen Armi pitää sitten poliittisen puheen.

Armi käsitteli puheessaan perussuomalaista arvomaailmaa, joka ei paljon poikkea keskustan arvoista ainakaan Pirkkalassa. Hän sanoi mm näin: Perussuomalaiset haluavat päättäjinä, jotka eivät katso pelkästään kunnan, vaan ennen kaikkea kuntalaisten etua. Mielestämme tärkeintä on kuunnella kuntalaisia ja tarjota ihmisille ahkera sekä pettämätön vaihtoehto, joka puuttuu kunnasa oleviin epäkohtiin vallanpitäjien pientä piiriä pelkäämättömästi.

Just niinko met keskustalaiset Pirkkalassa teemme. Meän kanssa on niin helppo olla, ko teette just niinko met KESKUSTA RYHMÄN KANSSA sanomama. Armi olisi voinut hyvin vielä tämän mainita.

Kun puheet oli pidetty alkoi karaokelaulanta. Me jotka olimme talkooväkeä harjoittelimme jo ennen kun virallisesti tilaisuus avattiin. Minä lauloin lokki valssin ja kultaiset korvarenkaat, Koskisen Kyllikki perhosen, Kärjen Armi niin paljon kuuluu rakkauteen ja Anne Palokangas oikein ammattilainen laulaa orkesterissa lauloi monta laulua.

Karaokelauluun osallistui ennätysmäärää niin nuoria kuin vähän ikääntyneitäkin naisia ja miehiä. Osanotto oli runsasta ja laulamaan joutui jopa jonottamaan. Kun virallinen karaoke alkoi Kyllikki lauloi vuorostaan Lokki valssin,Armi satumaa tangon ja minä perhosen. Yhdessä Kyllikin kanssa laulettiin tummat silmät ruskea tukka...monet tangot, valssit ja humpat raikui Pirkkalan torilla. Välillä yleisö pisti jalalla koreasti.

Junantuomat: Joiksi Armia, Annea ja minua voisi kutsua lauloimme kolmistaan kuulkaa korpeimme kuiskintaa jylhien järvien loiskintaa...". Se on Kainuun maakuntalaulu siinä on mahtavat laulun sanat, tuntui siltä, että torikatoksen seinät huojuivat kun sen ponnekkaasti esitimme.

Toriyleisöä pyydettiin myös mukaan laulamaan Pirkkalaisten laulu. Monelle kuulijalle se oli hyvin outo laulu. Itse lauloin sitä aikanaan Sekakuoro Pirkoissa, kun entinen Pirkkalan seurakunnan kanttori edesmennyt Pentti Seppälä opetti sen meille kuorolaulajille. Moni tuli sanomaan, että kuuli ensimmäistä kertaa tämän laulun.

Karaokelaulanta oli niin suosittua, että moni tuli kysymään koska te järjestätte tällaisen tapahtuman uudestaan. Oli todella hyviä ammattilaulajia, joiden laulua mielellään kuunteli talkootyön lomassa.

Kampamunkit ja kahvi teki kauppansa koleassa säässä. Ostipa joku kampamunkkeja myös kotiin vietäväksi. Makkaran paistosta huolehti perussuomalaisten Timo Leuku, jolla oli joskus jopa jonoa. Timon valmistamat pekoni-sinihomepallerot tekivät myös hyvin kauppansa, lopussa hän sai myydä jo eijoota.

Kärjen Armi oli valmistanut maittavan siman. Perinteisesti vappuun on kuulunut tehdä erilaisia kasvomaalauksia lapsille, niitä teki Jaana perussuomalaisista. Koskisen Kyllikki, Terhi Hede`, Moilasen Anja ja Pekka pitivät huolta "puffetista."

Kunnan tervehdyksen juhlaan toi pormestari Helena Rissanen. Hän kehotti kaikki ryhmiä yhteistyöhön Pirkkalan parhaaksi. Hyvänä esimerkkinä hän minitsi tämänkin juhlan, jossa kaksi eri puoluetta järjestää yhteisen juhlan. Toivottavasti, kun uusi kirjasto ja tori valmistuu ensi syksyyn mennessä tällaisia yhteisiä tapahtumia järjestetään useimmin tuleehan tästä torista ja kirjastosta tavallaan Pirkkalan olohuone.

Lopuksi arvottiin palkinnot, jotka karaokelaulajat saivat. Karaokessa ei kilpailtu vaan kaikkien osallistujen kesken arvottiin viisi palkintoa. Onni osui ensimmäisenä Armi Kärjelle, joka sai Annen Suutari lahjakortin, toinen minulle sain Sadun piirtämän talun, kolmas meni Pekalle, joka sai hienon korin, jossa oli kaikenlaista tavaraa aina viinipullosta alkaen, ja neljäs mieslaulajalle, joka oli oikein ammattilaulaja sai myös Annen suutariliikkeen lahjakortin ja viides palkinto olikin punainen iso laatikko yllätyspalkinto, jonka sisällöstä kaikki eivät tietäneet meni myös hyvälle naislaulajalle.

Maanantaina kuntaministeri Mari Kiviniemi vieraili Pirkkalassa kunnan vieraana yhden tunnin. Hänellä oli kiire aikataulu. Aamun oli Tampereella - sitten Pirkkalaan. Hän sai tietoa Pirkkalan pormestarijärjestelmästä ja parashakkeesta. Hän pääsi myös tutustumaan pian valmistuvaan uuteen kirjastoon, joka näytti ihan hyvältä. Ei ainakaan liian pramealta. Valitettavasti hänellä ei ollut aikaa enempää kuulla kuntalaisia, kun piti rientää jo Virroille.

Tunnin vierailun jälkeen Pirkkalassa Virtolaiset miehet olivat kunnanjohtajan kanssa tulleet hakemaan linja-autolla ministeriä Virroille. Mikähän "koplaus" on Virroilla menossa, kun niin monta miestä oli hakemassa ministeriä? Meinaakohan parashankkeen myötä Virrat ja Ruovesi liittoutua? Jäin vain ihmettelemään. Mari Kokko kyllä ehti sujauttaa Mari Kiviniemen esitteen kainalooni ennen kuin linja-auto kurvasi kohti Virtoja.

Tänä iltana oli nuorisotyön ohjaustyöryhmän kokous. Siellä puitiin kesän ohjelmasta niin tyttöjen, poikien, nuorten ja nuorten aikuisten toiminnasta. Työsarkaa riittää, niin Pirkkalassa kuin rippikoululeireillä eripaikkakunnilla. Suuri tapahtuma työntekijöillä on olla yhdessä järjestämässä suurta partiotapahtumaa, joka järjestetään Hämeelinnassa ja käsittää koko maan partiolaiset. Sinne odotetaan 11 000 tuhatta osallistujaa.