Kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä.
05.09.2010 Klo 21.13
Kiittäkää kaikesta!

Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille.

Tänään sain olla mukana ehtoollisavustajana yrittäjien kirkkopyhässä Pirkkalan kirkossa. Kappalainen Jukka Jormanainen piti hyvän saarnan kiitollisuudesta. Evankeliumina oli Luuk. 17: 11-19, Jeesus parantaa kymmenen spitaalista. Saarnateksti löysi kysymyksen, olemmeko samanlaisia kuin kymmenen spitaalista. Vain osa meistä ihmisistä muistaa kiittää Jumalaa, jolta saamme kaiken.

Jormanaisen saarna oli hyvin ajankohtainen. Muistammeko kiittää, kiitämmekö kuitenkin vain osasta siitä, mistä voisimme kiittää? Huomaammeko edes kymmenosaa kiitosaiheistamme? Unohdammeko elämämme hyvät asiat itsestäänselvyytenä? Onko niin, että ihminen on jouduttava samarialaisen osaan, tavalla tai toisella vaikeaan asemaan ja tilanteeseen, ennen kuin hän huomaa, että kiittämistä riittää?

Todellisissa vaikeuksissa elävissä, etenkin vanhemmissa ihmisissä asuu vielä kiitosmieli. Kärjistäen voisi ajatella, että mitä enemmän ihmisellä on kiitosaiheita, sitä vähemmän hän kiittää Jumalaa.

Minun kiitosaiheeni on perhe ja lapset ja heidän hyvinvointinsa. On huolehdittava vanhuksista sekä jokapäiväisestä leivästä. Erityiseksi kiitosaiheeksi nousee tavallinen arkinen elämä, yhdessä oleminen vaikka lapsen lapseni Leevin kanssa. Uskon, että hänelle jää parempia ja pysyvämpiä muistoja kuin ns. laatuajasta, mitä monet nykyvanhemmat yrittävät lapsilleen tarjota.

Jormanaisen saarnatekstin lopussa palattiin, hyvien lahjojen antajaan ja siihen, että muistaisimme, keneltä kaiken saamme. Saamme Jumalan hyvyyden osaksemme hänen ansiostaan, ja kaiken lisäksi saamme aarteen taivaassa. Se on enemmän kuin kiitoksen aihe, siinä on syytä jopa ylistää Jumalaa.

Yrittäjä Pirjo Kivelä luki yrittäjien kirkkopyhässä 2. lukukappaleen Ef. 5: jakeet 15-20. "Katsokaa tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne."

Eilen lauantaina meillä oli valtuustoryhmien kanssa yhteinen "etko" ilta Ropposissa. Jokainen ryhmä sai esitellä oman viinimerkkinsä. Monenlaisia merkkiä oli. Nero viinistä - Helena viiniin. Itse en maistellut, koska minun keskustalaiset periaatteet ovat: terveet ja raittiit elämäntavat. Kristillinen kasvatus antaa edelytyksiä hyvälle elämälle, oikean ja väärän ymmärtämiselle ja lähimmäisvastuulle. Minä esittelin vihreän smurffi päärynäjuoman, joka on melkein yhtä vihreä kuin keskustakin.

Ilta oli lepposa ja hauska. Sain osallistua näytelmään, jota veti kuntaneuvos Hiltunen. Hongankolistajan osaan minut oli valittu. Rooli oli helppo kuin ei tarvinnut muutako näytellä. Aivan uusia kykyjä löytyi joukosta. Palolan Sami oli taikuri ja aivan loistava taikuri olikin.

Viininmaistajaisten ohella maisteltiin myös kolmenlaista juustoa ja oikein maalaisleipää. Ohjelmassa oli myös karaoke laulantaa. Me kolme saimme Palokankaan Annen ja Kärjen Armin kanssa esittää Lapin tango. Me kolme olemme tuolta pohjoisesta kotoisin, joten laulu on meille hyvin läheinen. Yhteis esiintymisemme on tullut jo tavaksi, missä kaikialla yhteen kokoonnummekin, niin haluamme laulaa Lapin tangon. Yleisön joukossa tuli toteamus, että olemme kuin "How Many Systers" yhtye. Hieno esitys oli myös Pro Pirkkalan valtuustoryhmän viiniesittely. Siellä haettiin mallia Amerikasta - Bosniasta asti.

Näkemättä ja kuulematta jäi minkälaista oli vasemmiston ja perussuomalaisten viiniesittely. Ja olisipa ollut hauska pelata myös "pingoa", kun en ole koskaan sellaista pelannut. Lipun kyllä ostin ja käskin Lehtisen Raunon katsoa miten pingossa onnistun. Lupasin Leeville, että tulen kahdeksalta, mutta aika venyi yhdeksään.


Kiitos "etkoista" kuuluu järjestäjille. Välillä on pidettävä hauskaakin. Huomenna maanantaina kunnassa puidaan yhtä suurta asiaa Pirkkalan strategiaa. Minun arvot ja varmasti Keskustankin arvot ovat, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia.

Pirkkalassa ei pidä unohtaa lapsia ja vähäosaisia. Pitää katsoa minne veromarkat sijoitetaan. Mietittävä on tarkkaan, mitä hallinto maksaa, mitä hallintotilat maksaa. Rahan tuhlausta on keksiä aina uusia prjekteja, joilla kuntalaisia juoksutetaan erilaisiin kokouksiin joista ei ole mitään hyötyä. Talouden kuntoon saattaminen on kunnan tärkein tehtävä.

Kunnan johtamisessa tarvitaan järkeä, sydämen viisautta ja kaukonäköisyyttä. Johtaminen vaatii myös rohkeutta uudistuksiin ja halua tehdä työtä koko Pirkkalan puolesta sekä tahtoa hyväksyä ja ymmärtää erilaisia mielipiteitä ja ihmisiä myös täällä haja-asutusalueella.

RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE

Jumala, taivaallinen Isämme,
sinä kaiken hyvän lähde.
Sinulta tulee kaikki, mitä me olemme
ja mitä meillä on.
Opeta meitä näkemään hyvyytesi.
Herätä meissä vilpitön rakkaus sinuun
ja halu antaa kaikki voimamme
sinun palvelukseesi.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen
Herramme tähden.