EETTISIÄ POIMINTOJA
18.09.2011 Klo 20.18
ELINTÄRKEÄT ARVOT

Olen tuossa viikonlopun lueskellut kunnanhallituksen esityslistaa. Olen miettinyt, että onko valtuutetun tekemillä aloitteilla ja asiakirjoilla sittenkään jonkinlaista todellista merkitystä kunnan päätöksenteossa? Ei ihme, että me valtuutetut näytämme virkamiesten edessä lähinnä tympääntyneeltä. Häpeän tunnustaa, että tunnen kuuluneeni tuohon ryhmään.

Valtuustoaloitteiden tekeminen kyllä turhauttaa. Tuntuu siltä, että virkamiehet suosivat niitä aloitteiden tekijöitä jotka ovat voimakkaita ja määrätietoisia pelureita. Olisiko nyt parasta alkaa tekemään aloite, joka kieltää aloitteiden tekemisen virkamiehille?

Tein vuosi sitten aloiteen, jonka allekirjoitti useampi valtuutettu. Aloite koski Eettiset ohjeet ja periaatteet Pirkkalan kuntaan. Kunnanhallinnon eettisten periaatteiden tarpeesta tuli ajankohtaiseksi keväällä 2010, kun pormestarijupakkaa käytiin. Taustana tälle aloitteelle oli Pirkkalan kunnassa tapahtunut viranhalitijoiden käyttäytyminen eräässä tiehankke asiassa. Menettely oli mielestäni lainvastaista ja katsoin sen olevan vastoin hyvää virkamiesmoraalia.

Eettisten periaatteiden tarkoituksena on kiinnittää luottamushenkilöiden ja viranhaltiojoiden huomiota omaan toimintaansa. Mielestäni eettiset ohjeet voisivat herättää ja havahduttaa asianomaisia vertaamaan ja arvioimaan niitä omiin käsityksiinsä ja toimintaansa. Kunnassa hyvän hallintotavan kehittäminen ja sisällön yksityiskohtaisempi erittely on meillä jäänyt liiaksi muodollisen juridiikan tulkinnan varaan.

Yleisinhimillinen sosiaalietiikka riittää yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi, mutta se ei ole riittävä oikean kristillisen moraalin ja elämäntavan ymmärtämisen kannalta. Sosiaalietiikka vastaa lain ensimmäisen käytön tarpeisiin, mutta kristillinen elämäntapa ja etiikka vaativat myös lain kolmatta eli ohjaavaa käyttöä.

Eettiset ohjeet ja periaatteet merkitsee luottamushenkilöille ja virkamiehille myös velvollisuutta perehtyä kuntalaisten elämää, asettumista heidän asemaansa ja sen pohtimista, mitä ihmiset tosiasiassa tarvitsevat. Tästä seuraa väistämättä, että eettisten kysymysten ohella on tarkasteltava laajempia yhteiskunnan rakenteita koskevia kysymyksiä. Kunnalle tämä merkitsee velvoitetta ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Eettiset ohjeet ja periaatteet ovat käytössä jo monessa kunnassa ja monissa yrityksissä. Ihmetellä täytyy, miksi tästä ei ole käyty laajempaa keskustelua virkamiesvalmistelussa. Onko niin, ettei virkamiehet ole ymmärtänyt, miten kunnan eetisen ohjeiden perusteluissa tapahtuu olennainen muutos? Toisaalta voi olla myös niin, että eettiset ohjeet itse asiassa vastaavat monen valtuutetun näkemystä etiikasta ja että usein morallistinen näkemys etiikasta on tosiasiassa koettu kunnassa ongelmalliseksi.

Eettisten kysymysten esilläpito on välttämättömyys kunnassa. Eettiset arvot liittyvät kysymyksiin oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Yhteisille kunnallisille eettisille periaatteille on tarvetta. Kunnan päätökset tulee perustua huolelliseen harkintaan ja lakiin. Kuntalaisia tulee palvella puolueettomasti. Kunnan taloudessa pitää pyrkiä tehokaaseen toimintaan ja välttää tuhlausta.

Luottamus ja oikeudenmukaisuus ovat kaksi tärkeimmistä hallinnon ja palvelun eettisistä arvoista. Kunnan sisällä luottamus parantaa työtehoa ja helpottaa johtamista. Jos luottamusta ei ole, jokainen luo itselleen omat päämäärät. Oikeudenmukaisuus taas syntyy ennen muuta oikeudenmukaisen kohtelun myötä.




AVOIMUUS JA VASTUULLISUUS
13.09.2011 Klo 19.43
TALOUDELLE REUNAEHDOT

Osallistuin eilen koko päivän valtuustotyöskentelyyn. Valtuuston kokous alkoi aamulla kello 8.00, jolloin Pirkanmaan Yrittäjäjärjestö esitteli valtuutetuille sitä, kuinka tärkeää yrittäjyys on kunnassa. Hieno päivä muutenkin sillä tulihan kuluneeksi 30-vuotta siitä, kun Pirkkalan Yrittäjäjärjestä valitsi minut Pirkkalan vuoden yrittäjäksi vuonna 1981.

Valtuuston esityslistan muotoutumisesta saattaa kehkeytyä hyvinkin mielenkiintoinen - tietyssä mielessä myös ärsyttävä - prosessi: mikäli käsiteltäväksi otettavien asioiden laadusta ja tarkuudesta ei päästä yksimielisyyteen, alkaa sivistyneestä keskustelusta kilpalaulanta, jonka tuloksena kukin valtuustoryhmä jäsen pyrkii väen vängällä ujuttumaan oman sydämenasiansa. Valitettavan usein "oikeudenmukaisuuden ihmiset"paljastuvat pohjimmiltaan yhden - korkeintaan kahden - asian ihmisiksi.

Valtuuston kokous olikin nimensä mukaisesti todellakin kokous ja vieläpä sellainen kokous, jonka rakenteet olivat omiaan suosimaan nimenomaan voimakkaita ja määrätietoisia pelureita. Kuten edellisen perusteella arvata saattaa, valtuustonkokouksen käsittelemien sosiaalitilojen tilatarpeita alaan kuuluvien kysymysten joukko paisui paisumistaan.

Kuntien päättäjiltä odotetaan, että he perehtyvät kunnolla valmisteltaviin asioihin. Vastaavasti viranomaisilta vaaditaan myös vastuuta toimia vastuullisesti. Sosiaalitoimiston väistötilojen hankinnassa ei mielestäni toimittu vastuullisesti. Valittiin helpoin tie - makso mitä maksoi. Veronmaksajien rahaa kuluu 500.000 tuhatta euroa. Edullisempi ratkaisu olisi ollut jos tilat olisi hajasijoitettu silloin kunnan rahoja olisi säästynyt 250.000 tuhatta euroa.

Puhuttiin pakosta, kiireestä ja uhkasakoista. Aikaa olisi ollut jos olisi ollut haluja. Teknininen lautakunta olisi pitänyt valmistella asia hyvin ja teettää laskelmat, joihin valtuutetut luottavat. Mitä varten lautakunta on olemassa, jos siihen ei luoteta? Tässä on kysymys myös virkamiesten vastuusta. Nykyisin pyritään pitämään valtuutetut tyytyväisinä sallimalla kunnan elää yli varojensa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina poliittinen johtajuus joutuu vastaamaan moniin odotuksiin. Mieltä valtuutetuilta ja virkamiehiltä odotetaan , että me ajamme yleistä etua, puhumme totta, kannamme vastuun vaikeista päätöksistä, käytämme julkisia varoja viisaasti ja tuemme heikompaa.

Me keskustan valtuustoryhmässä voimme olla eri mieltä asioista,voimme ajatella eri tavoin yhteiskunnallisten uudistusten tärkeysjärjestyksestä. Tämän vuoksi poliittinen elämä on nähtävä sovitteluna eikä taisteluna elämästä ja kuolemasta. Kun kerran elämme demokratiassa, näemme vastapuolueen kumppanina, jonka kanssa neuvotellaan, emmekä vihollisena, joka on tuhottava.

Yhteisten asioiden hoitaminen on kyllä keinojenkin taidetta, mutta niidenkin avulla tulisi pyrkiä vain tärkeinä pidettyihin yhteisiin päämääriin. Tällä haluan ilmaista lähinnä sitä, ettei politiikka ole jotain merkillistä puuhaa, jossa noudatetut menettelytavat käyvät tavallisen ihmisen ymmärryksen yläpuolelle, minkä käsityksen vuoksi liian moni tuntee yhteiskunnan asioiden hoitamisen vieraaksi ja vieroksuttavaksi asiaksi.

Kysymys on vain meidän Pirkkalan kunnan yhteisten asioiden kuntoonlaittamisesta ja siinä on hyvät neuvot kalliita. Mitään patenttiratkaisua ei ole vielä löydetty eikä tulla löytämäänkään, vaan aina tarvitaan mahdollisimman monen järjenjuoksua ja -antia avuksi.

Me joudumme valtuustossa tyytymään enemmistön päätöksiin. Me voimme kuitenkin yrittää toimia aina niin, että saisimme aikaan haluamme päätöksen. Eri mieltä oleminen yksityiskohdista ei ole tuomittavaa, vaan tärkeintä on se, miten suhtaudumme pääasioihin. Keskustan valtuustoryhmän toimintalinja on yksinkertainen. Se on kuoppien tasoittaminen ja mutkien oikaisemisen ohella yhteiskunnallisten epäkohtien rehellistä tunnustamista sekä niiden tosiasioiden pohjalata poliittisen linjan luomista.




Yhteistyössä yli puoluerajojen
04.09.2011 Klo 20.33
ETKOT TOIVON TALOLLA

Pirkkalan valtuutetut järjestivät jo toista kertaa yhteisvoimin ETKOT eilen lauantai-iltana Toivon talolla. Paljon tästä ei parane kertoa, mutta valtuutetut ovat kokeneet onnistumisen iloa kun ovat nähneet, kuinka paljon tällaisen tilaisuuden tarjoamisella on voitu vaikuttaa positiivisesti yhteishengen luomiseen meissä valtuutetuissa.

Järjestelyistä ja ohjelmasta vastasi kokoomusryhmä. Jokainen valtuustoryhmä esitteli ryhmänsä ja pienet laulutkin laulettiin. Keskustan ryhmänä esitin laulun edestä runon "Mie en taho". Arpajaiset järjestettiin. Minäkin voitin kaksi palkintoa, villasukat Leeville ja taskulampun. Vaikka yleisöstä huudettiin, Raili mie en taho.

Tilaisuuden lopussa lupasin laulaa Lokki valssin, mutta mikreeni iski ja oli lähdettävä lujaa kotia kohti, kun vielä jotenkin näki. Keskeisintä tällaisissa poliittisessa toiminnassa ovat aina ne asiat ja elämänkäsitykset, joita edustamme ja pidämme esillä. Savilahden Elinan juontamassa näytelmässä me valtuutetut saimme esittää talousarviota. Näytelmä oli hauska mukaansa tempaava ohjelmanumero. On siis tarpeen jatkaa yhteistyötä poliittisissa ryhmissä. Kiitos kokoomusryhmälle ja kaikille muillekin mukana olleille hienosta ETKO tapahtumasta.

Pormestari omassa puheenvuorossaan oli huolestunut maan hallituksen kuntaministerin kaavailemasta kuntien vähentämis suunnitelmasta. Tämä hanke "kuntien vähentäminen" on ollut vireillä kokoomuksessa ja sosiaalidemokraateissa jo monta vuotta ja nyt se on todella aikataulussa toteutettavaksi.


Mikä on tämän hankkeen painavin peruste? Ei se, että "työssäkäyntialue" ole hyvä peruste. Se olisi peruste, että jos täältä nuori työssäkäyvä väki lappaa Helsinkiin ja tänne jäävät vaan seniorit. Pirkkala on muuttovoittoinen kunta, tänne tulee koko ajan lisää väkeä ja nimenomaan nuorta työssäkäyvää perhettä. Tampere ja lähikunnat ovat tulevaisuudessakin kasvava ja menestyvä maakunta ei siinä tarvita väen väkisin kuntia liittää yhteen.

Kuntalaisille on tiedotettava hankeen edut ja mahdolliset haitat. Uhkia näki pormestarikin. Uhkia minusta ovat keskittäminen ja byrokratian vaara, organisaatiokulttuureiden yhteensovittamisen vaikeus, etäisyydet, kateus ja yhteistyökyvyttömyys.

Valtuutetut ja uskoisin myös kuntalaiset suhtautuvat kuntien vähentämiseen suuresti tunnepohjalta. Vanha ja oma tahdotaan säilyttää, kuntauudistusta kohtaan on myös pelkoa. Tässä joutuu pohtimaan, mihin suurempaan tämä hanke kaikkineen liittyy. Tältä paikalta ja tämän hetkisellä ymmärrykselläni en pysty kaikkia yhteyksiä näkemään. EU:n mukaan kaiken on oltava kehittyvää ja kasvavaa.

Tänään oli hieno aurinkoinen päivä. Tuli pestyä pyykkiä viisi koneellista ja kaikki kuivuivat ulkona. Talokin tuli siivottua perusteellisesti. Pari pitkää mattoa pesin ja muovipussillisen harjasin lapinkoira Mustista karvoja. Oliskohan niille karvoille mitään uusiokäyttöä. Jonkun olen kuullut kertovan, että oli kutonut koirakarvoista kintaat.

Nyt pitää alkaa suunnittelemaan niitä kylämarkkinoita, jotka ovat samalla 20-vuotisjuhlatapahtuma, ja hämäläistä perinneruokaa. Kun googlesta yritti katsoa, mikä on hämäläinen ruoka niin sieltä tarjottiin vaan imellettyä perunalaatikkoa ja sahtia. Siihen hommaan en kyllä ala. Mutta nyt lähden nukkumaan. Huomenna töihin ja illalla kunnanhallituksen kokoukseen.


UUTTA POTKUA
01.09.2011 Klo 18.43
UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA

Aurinkoinen ja lämmin kesä on kääntymässä syksyyn. Olemme saaneet nauttia kauniista kesästä ja kerätä voimia talven koitoksiin. Moni on ihmetellyt ja soitellut, miksi en ole pitkän aikaan kirjoittanut tänne blogiin. Tämä kesä on ollut työntäyteinen. Akku on ollut melkein tyhjä niin koville on ottanut työnteko tänä kesänä.

Ihmisen pitää tietysti olla ahkera. Meitä ei ole luotu laiskoiksi. Mutta on kuitenkin keskityttävä olennaisiin asioihin ja annettava ihmisyydelle itsessämme aikaa, ajattelemaan ja hiljentymään elämän syvimpien arvojen äärelle ja tutkiskelemaan itseään. Hiljaisuus on ihmiselle suuri siunaus.

Ehkä eniten karvastelee vielä mielessä huhtikuun vaalien kitkerä tappio, josta Keskustalla on valtavasti opittavaa. Puolueemme menetys on sen olemassaolon ajan aina vaihdellut, ja kaikkiin vahteluihin on omat, luonnolliset syynsä.

Poliittisen toiminnan lähtökohta ja jokaisen puolueen keskeisin kysymys on se periaatteellinen linja, jonka pohjalta yhteiskunnallinen toiminta tapahtuu. Aatteista ja poliittisesta linjasta on kuitenkin liian usein sorruttu puhumaan eräänlaisena ympäripyöreänä puuhana, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön politiikan ja tavallisen ihmisen ongelmien kanssa.

Keskustalaisten on kannettava huolta puolueestaan, kritisoitava sitä säälimättömästi, mutta aina pyrittävä edistämään sen ajamia hyviä asioita ja sen etua. Pääasia on se, että voimme tehdä rehellistä politiikkaa, joka niin päämääriensä kuin keinojensakin puolesta voi olla avointa ja kritiikin kestävää.

Meidän ei tule pelästyä, jos joku kritisoi politiikkaamme ankarastikin. Jos tehty politiikka on hyvää ja oikeisiin päämääriin tähtäävää, se kestää varmasti kovankin arvostelun. Jos taas on tehty virheitä, on vain hyvä, että ne paljastetaan ja voidaan mahdollisuuksien mukaan korjata.

On reilusti tunnustettava, ettei suuren puolueen piirissä millään voida olla täsmälleen samaa mieltä kaikista asioista. Sen näki jo viime kevään vaaleissa. Toisin ajattelevien tuomitseminen on vain osoitus poliittisesta kypsymättömyydestä ja siitä, ettei puolueesta koskaan voi muodostua sitä suurta ja vahvaa keskustalaista voimaa, jota suomalainen politiikka niin kipeästi tarvitsee.

Politiikan ohella aikaa on vienyt myös kyläyhdistystyö. On mietitty millainen on maaseutukylä vaikka reilun kymmenen vuoden kuluttua. Tulevaisuuden ongelmia halutaan helpottaa pohtimalla uhkia ja mahdollisuuksia. Suurta keskustelua on käyty ympäristökuntien kyläedustajien kanssa hajarakentamisesta. Pohdittu on: saako tulevaisuudessa maanviljelijä rakentaa vanhemmille talon maatilalle vanhuuden päiviksi?

Jos maalla halutaan elää ja maaseutu pitää asuttuna, tulee lähtökohtana olla luonnon kunnioittaminen. Maaseutukylän vetovoima tulee olemaan puhtaassa aidossa kylämiljöössä, josta kyläläiset vastaavat. Kylillä pitää arvostaa perinteitä. Sillä on itsetunnon kannalta valtava merkitys. Kunnissa ja kaupungeissa tarvitaan vastaanottavaisempaa, suvaitsevampaa ilmapiiriä, maaseudun elinkeinoista ja asukkaista. On kylien elinehdo, että hyväksytään uudet tulokkaat ja uudet elinkeinot.

Jos maaseudun asutuksen säilyttäminen nähdään poliittisesti hyväksi tavoitteeksi, ei kyse ole ollenkaan niin valtavista summista ettei kuntatalous sitä kestäisi. Nyt ollaan menossa täysin markkinavoimien armoille. Jos markkinatalouden lainalaisuuksien annetaan aivan vapaasti mellastaa, maaseutu tyhjenee.

Nyt on havahduttava huomaamaan, että yhteiskunta, joka sallii ahneuden, itsekkyyden ja tyhmyyden ohjailla itseään, ajautuu umpikujaan. On alettava ymmärtämään, että hyvinvointiin ei kuulu vain raha ja tavara vaan myös puhdas vesi ja ilma, sopusointuiset elämänolosuhteet ja terve luonto. Väitän, että hyvinvointiin kuuluu myös puhdas yhteiskunnallinen omatunto.

Parasta kesässä on ollut se, kun olen saanut viettää suuremman osan ajasta pojanpoikani Leevin kanssa. Tehtiin pari matkaa mummon kotiseudulle. Käytiin marjassa, kalassa, uimassa ja oltiin heinätöissä. Työntekoon osalistuttiin monella tapaa.

Niin presidentinvaalit ne ovat taas kohta. Tuntuu oudolta, että Keskustan ehdokkaaksi ei ole tunkua. Onneksi on Paavo Väyrynen, jolla on haluja. Miksi hänelle ei anneta mahdollisuutta? Siinäpä se kysymys puolueelle?