TULEVAISUUS?
20.06.2012 Klo 17.41
PERUSARVOT POLITIIKASSA!

Yhteiskuntamme on tärkeässä taitekohdassa. Pitkään ei enää vähenevä enemmistö, työtätekevät, voi harjoittaa politiikka, jolla poljetaan suurenevan vähemmistön, työttömien, etuja. On saatava aikaan muutos, jota keskusta on jatkuvasti vaatinut. Se ei ole vasemmiston vaatimaa holhousta eikä se ole oikeiston markkinavoimien mellastamista.

Se on talouselämän laadullista kehittämistä, ihmisen huomioon ottamista kaikkinen tarpeineen ja mahdollisuuksineen. Se on ekologisen perustan turvaamista, jolla luodaan edellytykset myös tulevien sukupolvien turvalliselle elämälle. Se on taloudellisen toiminnan ja yritteliäisyyden aikaansaamista,joka perustuu omiin luontaisiin edellytyksiimme, omaan raaka-aine- ja energiapohjaan sekä oman osaamisen varaan.

Suomalaisen yhteiskunnan raju rakennemuutos on antanut monia myönteisiä tuloksia. On kuitenkin väärin olla arvioimatta muutosten ja uudistusten kielteisiä puolia. Rakennemuutos on vaatinut valtavia investointeja yhteiskunnallisiin palveluihin, asunto- ja rakennustuotantoon, liikenteestä puhumattakaan. Näitä investointeja maksamme parhaillaan kunnissa ja valtiossa ja maksaminen kestää vielä kymmeniä vuosia.

Vaikeampi on vielä arvioida mitä muita menetyksiä, häiriöitä ja suoranaisia kustannuksia, joita liian nopea yhteiskuntarakenteen muutos aiheuttaa itse ihmiselle. Liian nopean muutoksen seurauksena suomalaisessa yhteiskunnassa on tänään paljon sellaisia kielteisiä käyttäytymismuotoja, joita ei missään järjestelmässä ei suvaita.

Lisääntyvä väkivaltaisuus, itsemurhat, alkoholismi, huumeet, perheiden hajoaminen jne. Ihmisten kyky omaksua nopeita ja rajuja sosiaalisia muutoksia näyttää olevan paljon rajoitetumpi kuin mitä muutoksen kovimmat vaatijat ovat osanneet ennakoida.

En lähde etsimään syntipukkeja mutta pidän välttämättömänä, että tehdyt virheet, johon kaikki päätöksentekijät ovat osallistuneet, otetaan opiksi ja varoitukseksi eikä enää summassa vaadita jatkuvia muutoksia ja uudistuksia ja syytetä niitä, jotka kehoittavat pidättyvyyteen.

Keskusta ei vastusta uudistuksia eikä muuttumista. Muuttuminen on kaiken inhimillisen kehityksen ja yhteiskunnan epäkohtien poistamisen keskeinen edellytys. On kuitenkin suuri ero tasaisella, kestokykyä vastaavalla muutoksella ja liioitellun nopeasti läpipainostetuilla, heikosti harkituilla muutoksilla ja uudistuksilla. Muutosten ja uudistusten vauhtia on nyt ja lähivuosina pakko hidastaa, koska meillä ei ole siihen taloudellisia edellytyksiä.

Kansallisia perinteitä kunnioittavan keskusta puolueen on siitäkin huolimatta, sanokoot muut mitä tahansa, katsottava luottavaisesti tulevaisuuteen. Suomalaisista perinteistä ja arvoista, joihin vakava kristillisyys kuuluu erottomattomana osana, terveistä elämäntavoista, raittiudesta, ahkeruudesta ja työnteon kunnioittamisesta , yrittämisen vapaudesta ja oikeudesta omistaa myös tuotantovälineitä, kuulostaa monesta tämän päivän suomalaisesta vanhanaikaiselta, jopa tyhjiltä korulauseilta, monen mielestä suorastaan taantumukselliselta, niillä arvoilla on kuitenkin tänä päivänä jäsenistömme ja kannattajiemme enemmistön tuki.

Rovaniemen puoluekokous osoitti sen, että keskusta tarvitsee uuden puheenjohtajan, jonka arvot ovat kohdallaan. Keskusta kaipaa nyt turvallisuutta, varmuutta ja uskoa siihen, että tässä maassa voi ja kannattaa yhä elää. Varsinkin nuoriso odottaa, että päätöksentekijät osoittavat sille tien ja elämänuran, johon voi rauhallisella omallatunnolla varmistautua tietoisena siitä, että voi elämäntehtäväänsä suorittaa vapaassa isänmaassa ja kansanvaltaisessa Suomessa.

Puoluekokous antoi uudelle puheenjohtaja Juha Sipilälle vankan luottamuksen ja vahvisti hänen asemaansa puolueen koneistossa. Puoluekokous menetteli muissakin ratkaisuissaan erittäin määrätietoisesti ja yksituumaisesti. Tämän saatoin pojanpoikani Leevin kanssa todeta, kun istuimme kolmipäiväisessä puoluekokouksessa.

Leevi oli ensimmäistä kertaa puoluekokouksessa. Yhdeksänvanhalle ei aika tuntunut pitkältä. Kuunteli tarkasti puheita. Paras oli, kun puheenjohtajaehdokkaat olivat päätoimittajan tentissä Leevi teki muistinpanoja, antoi jokaiselle plussaa ja miinusta ja totesi, kun paneeli oli loppunut, että Sipilä oli paras.

Leevi osallistui sunnuntaina myös parin kilometrin marsille pitkin Rovaniemen katuja. Hieno tilaisuus sanoi Leevi, mutta lonkat tuli vähän kipeäksi.

Keskusta sanoi painavan sanansa Rovaniemellä. Lappilaiset olivat tehneet hienot puitteet kokoukselle. Siitä muodostui Lapin kentän voiman, harkinnan, maltin ja päättäväisyyden näyte. Olen vakuuttunut siitä, että tämä suuri kokous yli 4000 ihmistä antoi uskoa ja loi turvallisuutta tämän maan ja kansan tulevaisuuteen. Kiitokset järjestäville Lapin piirille ja menestyksen toivotukset uudelle puoluejohdolle.

Puoluekokous antoi ainakin yrittäjille uskoa ja yrittämiselle mahdollisuuksia selviytyä. Ilman sitkeitä yrittäjiä ja kannattavia yrityksiä ei maamme talouselämää saada pyörimään. Työttömyys voidaan poistaa vain yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä parantamalla. Työnteko ja yrittäminen on palautettava uudestaan kunniaan.

Erityisesti työttömyyden poistaminen vaatii radikaaleja toimenpiteitä. Sipilä esittikin, että nuorille voitaisiin maksaa vähän pienempää palkkaa, että saavat työkokemusta. Keskusta tarttui kovin kourin kiinni taloutemme pääkysymykseen. Keskusta on tottunut kantamaan vastuuta ja tarttumaan kiinni ikäviinkin asioihin.

Suomalaiset yrittäjät tarvitsevat nyt rohkaisua ja valtiovallan ymmärrystä. Yritysten kustannustasoa on alennettava. Valtion ja kuntien byrokratiaa on vähennettävä, verotuksella ja virkamiesten hohoamiselle ei saa yrittäjiä lannistaa.

Keskusta jatkaa työtään, jossa on maan ja kansan etu yli kaiken. Työ tapahtuu kunnioittamalla niitä henkisiä ja hengellisiä perusarvoja, joita puolueemme on aina arvostanut. Nämä ovat Suomi ja suomalaiset, kansalliset perinteet, elävä kristillisyys, terveet elämäntavat, ahkeruus ja työnteon kunnioittaminen ja yrittäjyys. Näin on aina ollut ennen ja näin on myös tänään ja huomenna.