nakokulmani kesk

Keskustalainen ihanne on ihminen, joka tuntee vastuun itsestään, lähiyhteisöstään, kansastaan ja viime kädessä koko ihmiskunnasta. Kasvu terveisiin ja raittiisiin, kristilliselle pohjalle rakentuviin elämäntapoihin tapahtuu pääosin kotona ja koulussa. Kodin kasvatusvastuu on ensisijainen. Koulu kaikissa muodoissaan jatkaa ja täydentää kasvua ihmisyyteen. Tavoitteemme ovat: kasvatus rakastamaan luontoa, kotiseutua ja isänmaata, kasvatus vastuuseen omasta perheestä, yhteiskunnasta ja muista ihmisistä. Parempi huominen vaatii lujuutta, mutta ei kovuutta.

Keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin. Tunnelma alkaa hiljalleen kohota. Olen valmiina. Meidän on toistettava sanomaamme ja tavoitettamme nykyistä oikeudenmukaisemmasta, tasa-arvoisemmasta ja turvallisemmasta Suomesta. Tälle linjalle haen kansalaisilta tukea ja kannatusta.

Voin antaa nykyiselle hallitukselle tunnustusta silloin kun se tunnustuksen ansaitsee. En kuitenkaan luovuta pois oikeuttani tiukasti arvostella sellaisia päätöksiä, jotka mielestäni ovat huonoja päätöksiä.

Kansalaisten ja alueiden eriarvoisuus on lisääntynyt. Terveydenhuollon ongelmat ovat monin paikoin sietämättömät. Lapsiperheiden ongelmista eduskunta on kiinnostunut vasta nyt vaalien alla. Se ei ole uskottavaa politiikkaa, se on läpinäkyvää huonon omantunnon paikkailua.

Suomella on varaa huolehtia lapsistaan, vanhenevista kansalaisistaan ja sairaistaan. Rajuja palkankorotuksia vaativien markkinamiesten on katsottava peiliin. Meidän on nähtävä rajujen kuntaleikkausten takana elävä ihminen: kasvava koululainen, apua tarvitseva vanhus, hoitoa hakeva vammainen, työn ja kiireen keskelle uupuva hoitaja. Miksi juuri heitä yhteiskunta kohtelee rajusti? On tapahduttava muutos!


Täystyöllisyys ja yrittäjyys ykkösasiaksi

Suomessa on kymmenen prosenttia työikäisestä väestöstä työttömänä. Samaan aikaan on pulaa lääkäreistä, hoitajista, perhepäivähoitajista, siivoojista, metalli- ja rakennusmiehistä. Miten tämä on mahdollista? Heitä palkataan Virosta ja Puolasta. Työttömyyden vähentämiseen johtavat ratkaisut ovat olemassa. On vain oltava todellinen tahto toteuttaa ne. Nopeasti. Työhaluiset töihin, kouluttamattomat koulutukseen tai oppisopimukseen ja osalle kansalaispalkka.

Suomessa on välttämätöntä lisätä sekä työllisten että yritysten määrää. Tulevaisuus rakentuu työtä tekevien ihmisten varaan. Työn käsitettä on laajennettava niin, että työksi pitää lukea palkkatyö ja yrittäjyyden ohella myös kotityö ja vapaaehtoistyö.

Työttömyys ei poistu pelkillä vaatimuksilla. Eikä varmasti niin, että työssäolijat jakavat kasvun tulokset itsekkäästi keskenään. Suomen talous kasvaa kovaa vauhtia. Kasvun hedelmät pitää ohjata uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen.

Vakaa kasvu ja hyvin hoidettu talous ovat ehdoton edellytys parempaan työllisyyteen. Tulevaisuuden työpaikat eivät synny valtion käskyllä, ne syntyvät menestyvissä yrityksissä. Yrittäjyyden helpottamisen ohella verotus ja sosiaaliturva on uudistettava niin, että työ on aina kannattavampi vaihtoehto kuin kortisto.

Arvostelen ankarasti eduskunnassa olevaa hallituksen YT-lakiesitystä, lain soveltamista pieniin yrityksiin. Eduskunnan tulisi nyt katsoa totuutta silmiin ja saattaa lakiesitys uuteen valmistukseen. Jos laki astuu voimaan, jähmettyvät työmarkkinat entisestään.

Työttömyyden parantaminen vaatii kansallista yhteistyötä ja aikansa eläneiden vastakkainasettelujen unohtamista. Yrityksissä tiedetään, että niin työntekijän kuin työnantajan palkan maksaa loppujenlopuksi yhteinen asiakas. Myös puolueiden pitäisi kyetä tässä asiassa aitoon yhteistyöhön, koska ne ovat jo yhtä mieltä sen tärkeydestä.

Työllistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Se on myös avain verorasituksen pienenemiseen. Suomi nousee vain työllä, yrittämisellä ja yhteistoiminnalla.

LAKEJA, KÄYTÄNTÖJÄ JA ASENTEITA ON MUUTETTAVA

Joka kahdeksas suomalaislapsi elää köyhyysrajan alapuolella. Vuodesta 2003 lähtien suurin maassamme köyhäksi määritelty väestöryhmä ovat olleet alle 18-vuotiaat.

Köyhyys ei ainoastaan vaikuta lapsen kehitykseen, terveyteen, koulutukseen tai vapaa-ajan mahdollisuuksiin. Se vaarantaa lapsen elinolosuhteita ja elämän laatua myös tulevaisuudessa.

Eduskunnan keskeisenä tavoitteena on edistää ja toimia niin, että ehkäistään ja vähennetään vakavia köyhyysongelmia, syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista.


NÄIHIN PITÄÄ PANOSTAA

Pitkäaikaistyöttömien työllisyys-, toimeentulo- ja elämänhallinto-ongelmat.
Ikääntyvän pitkäaikaistyöttömän heikko asema työmarkkinoilla.
Kouluttamattomien ja syrjäytyneiden nuorten työllisyysongelmat.
Talous- ja muissa vaikeuksissa olevat lapsiperheet. Heikosti selviytyvien lasten kouluolot.
Toimeentulorajoille joutuneiden ylivelkaantuneiden asema.
Erityisryhmien, kuten mielenterveysongelmien vaikeutuneet elinmahdollisuudet.
Verotuksen ja sosiaaliturvan päällekkäisyyksien aiheuttamat vakavat perusturvaongelmat tulo- ja kannustusloukkuineen.
Asumisen kalleuden ja asuntojonojen vuoksi kestämättömään asemaan joutuneet.

Perheiden hyvinvoinnin edistäminen

Yli 500 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja tuloissa on n. 700€/kk. Stakesin mukaan vaikemmassa asemassa ovat perheet, joissa on vauvaikäisiä lapsia. Käynnissä oleva murros vaatii uutta arviointia perheiden tilanteesta.

Seuraavan eduskunnan on osaltaan edistettävä työn ja perhe-elämän malleja. Perheillä on oltava aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti. Kotihoidon tukea ja perhevapaita on kehitettävä edelleen sekä isien osallistumista pienten lasten hoitoon on kannustettava.

Pienempiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja on korotettava. Keskustan tavoitteena on lapsilisien maksaminen 18-vuotiaaksi asti. Nuoria perheitä ja perheen perustamista on tuettava taloudellisesti esimerkiksi asunto- ja veropolitiikan keinoin.

Pieni- ja keskituloisten perheiden työtulojen verotusta on kevennettävä ensimmäiseksi. Yhden tulonsaajan perheen verotusongelmat on selvitettävä ja korjattava esimerkiksi ottamalla käyttöön erillinen verovähennys. Lapsilisät on säilytettävä verottomina.

Kasvattajan tehtävä on yhä haastavampi. Lapsiperheiden asema on rankasti hankaloitunut taloudellisesti, myös hyvinvointimielessä. Televisio ja internet muokkaavat lasten arvoja ja asenteita usein voimakkaammin kun vanhemmat ja koulu. Vanhemmilla on vaikeuksia asettaa lapsilleen rajoja oikeasta ja väärästä. Meillä ei ole lapsillemme riittävästi aikaa. Stakesin tilastot sekä muu informaatio lapsien ja perheiden kärjistyneistä sosiaalisista ongelmista ja eriarvoisuuden kasvusta osoittavat valtion harjoittaman perhepolitiikan sisältävän räikeitä heikkouksia ja puutteita.

Äitinä ja isänä olemista on arvostettava. Vanhempia on rohkaistava ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Neuvolan ja koulun on autettava kasvua vastuulliseen vanhemmuuteen. Äiti ja isä antavat jo pienelle lapselle mallit ja tuntemukset turvallisuudesta, tasa-arvosta, suhtautumisesta toiseen ihmiseen sekä vastuuseen ja velvollisuuteen.


Ikääntyvän väestön palvelut

Tulevien eläkeläisten ja jo nyt eläkkeellä olevien uhkakuvaksi on kehittymässä riittämätön hoito ja hoiva. Kunnalliset palvelumme ovat lähinnä valtion heikon rahoituksen takia jäämässä alle tarpeen. Tätä ei ole ollut rohkeutta sanoa suoraan, vaan asialla pallotellaan eri osapuolten välillä. Kasvavaan julkisten palveluiden tarpeeseen tarvitaan lisää veromarkkoja, mutta keskustelu käykin julkisuudessa verojen keventämisen merkeissä.

Vähintä mitä voitaisiin tehdä, olisi luoda toimiva järjestelmä niille, jotka haluavat varautua hoidon järjestämiseen vapaaehtoisesti ja yksilöllisesti. Vanhuuden turvan rakentamista tulisi kannustaa koko yhteiskunnassa. Eläkeläisten tyytymättömyys hallituksen eläkkeitä koskeviin päätöksiin on ymmärrettävä. Eläkeläisillä on oikeus kysyä, miksi he eivät ole saaneet osuuttaan kasvaneesta kansantulosta.

Nyt on korjattava vaikeassa asemassa olevien eläkkeensaajien tilanne. Vain hieman yli 500€/kk saavat kansaneläkeläiset ovat kokeneet nöyryytyksenä ja pilkantekona heille viimeksi tulleen viiden euron kuukausikorotuksen.


Kristilliset arvot kunniaan

Kristilliset arvot ovat menettäneet merkitystään. Tämä on johtanut ongelmiin ihmisten elämässä. Esimerkkeinä mainitsisin huumeiden ja päihteiden käytön yleistymisen sekä pikkurikollisuuden lisääntymisen. Ihmiskuva muuttuu yhä itsekkäämmäksi. Enää ei ymmärretä, että ihminen on vastuussa teoistaan sekä Jumalalle että lähimmäisilleen. Perheen arvostus ja tarve sen koossa pitämiseen tuntuvat kadonneen. Kiusallinen piirre on ylisuvaitsevaisuus. Pitää suvaita! Toisaalta on pitäydyttävä tiettyjen rajojen puitteissa. Keskustan tulee olla totuuden ja ihmisen puolustaja.


Hyvät terveyspalvelut jokaisen etu

Valtion ja kuntien on yhdessä huolehdittava, että terveyshuollon peruspalvelut ovat jokaisen saatavilla taloudellisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Terveyshuoltoon on luotava maksukattojärjestelmä, jolla estetään potilaalle aiheutuvat kohtuuttomat sairauskustannukset. Ennalta ehkäisevään toimintaan ja valistukseen on panostettava, koska se on pitkän tähtäimen säästämistä. Erityisesti mielenterveyspotilaiden, vanhusten, vammaisten ja lasten asemaa pitää parantaa. Kaikissa oloissa pitää turvata oikeus kiireelliseen hoitoon. Hoitotakuu takaa mahdollisuuden päästä kolmessa päivässä lääkäriin, kolmessa viikossa tutkimuksiin ja erikoislääkärille, sekä kolmesta kuuteen kuukauden kuluessa esimerkiksi leikkaukseen. Asiakkaan ja potilaan on kuitenkin voitava myös valita. Yksityiset lääkäriasemat ja vastaanotot mahtuvat tähän maailmaan. Tulevaisuudessa terveyskeskukset tulevat muuttumaan. Saattaa olla, että tulevaisuudessa kokeillaan sopimuslääkärijärjestelmää virkalääkärijärjestelmän tilalle. Perusterveydenhuoltoon on kuitenkin jokaisessa kunnassa panostettava. Se on ainoa tae, että suuret kansantaudit saadaan ajoissa hoitoon. Tae hyvästä hoidosta on jokaisen ihmisen perusoikeus!


Turvallisuus perusoikeutena

Ihmisten arkielämässä rakennemuutos näkyy turvattomuutena. Turvallisuuden juuret ovat välittämisessä. Perusturvallisuus syntyy lapsuuden huolenpidosta. Lasten ja nuorten osalta voidaan kysyä, millainen on turvallinen kasvuympäristö ja millä tavalla lapsista ja nuorista tulisi välittää?

Näyttäisi olevan kysyntää arvoille ja arvokeskusteluille, johon meidän poliitikkojenkin pitää myös julkisesti osallistua.

Rikollisuus, väkivalta ja huumeiden käytön lisääntyminen tekevät kansalaiset levottomiksi. Turvattomuuden tunnetta pahentaa se, että poliisi ja oikeuslaitos eivät pysty kunnolla vastaamaan ajan ilmiöihin. Poliisin määrärahojen lisääminen tai oikeuslaitoksen toimintakyvyn parantaminen ovat välttämättömiä, mutta eivät riittäviä keinoja ongelmien voittamiseksi. Niiden ohella tarvitaan myös yhteiskunnallisia lääkkeitä, joilla kyetään estämään syrjäytymisen periytyminen. Se tarkoittaa kodin, työnantajien, koulujen, poliisin ja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä. Lähipoliisitoimintaa on kehitettävä ja poliisien pitää näkyä katukuvassa entistä enemmän. Kaikille Suomessa asuville pitää tarjota kattava perusturva!


Kuntien talous vaikeuksissa

Kuntatalous on ajautunut vakavaan kriisiin ja peruspalveluiden saatavuus on vaarassa lukuisissa kunnissa. Kuntien velka kasvaa ja uhkana on merkittävä maksu- ja verorasituksen kasvu. Verorasitus siirtyy nykyistä enemmän pienituloisille. Edellytyksenä on, että kuntatalous saa tulevaisuudessa oman osuutensa kansantalouden kasvusta, sillä kuntien järjestämät sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelut ovat hyvinvointimme perusta. Terve kuntatalous on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä kysymyksistä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen perustarkoitus on ihmisen tarvitsemien palvelujen turvaaminen ja kehittäminen tasa-arvoisesti koko maassa. Paikallisesti lähdetään liikkeelle ja vastuu on paikallinen. Ratkaisu riippuu kunnan olosuhteista. Mikään ulkopuolinen taho ei voi määrätä mikä malli mihinkin kuntaan sopii.


Suunnanmuutos aluekehitykseen

Koko maan asuttuna pitäminen on arvokas asia kaikille suomalaisille. Maakunnissa on voimavaroja, joita hyödyntämällä voidaan säilyttää nykyisiä työpaikkoja sekä tuoda lisää työpaikkoja. Tämä edistää kansakunnan menestystä. Maaseudulla ovat uudistuvat luonnonvaramme ja osaamista, joilla on kasvava arvo tulevaisuudessa.

Nyt pitää suhtautua vakavasti meneillään olevaan hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Muuttoliike koskee nimenomaan nuoria ja osaavia ihmisiä. Muuttoliike vaikuttaa työttömyysongelmaan maaseudulla sekä keskittää osaamisen ruuhkasuomeen. Tilanteesta kärsivät sekä väestöään menettävät alueet, että ruuhkautuvat kaupungit.

Koko Pirkanmaata ajatellen tärkeitä tavoitteita ovat valtatie 3:n perusparantaminen Ylöjärveltä Vaasaan, Tampereen sisääntulotiet ns. rantaväylän parantaminen ja perustienpidon määrärahojen lisääminen. Yksityisteiden valtiontuet ovat liian alhaisia.


Elinvoimainen maatalous yhteinen etumme

Maataloudesta saavien toimeentulo sekä metsätalousyrittäjien toimeentulo on turvattava. Tukijärjestelmän on turvattava tuotannon yksityistaloudellinen kannattavuus ja tuen on oltava siinä määrin tuotannon määrään sidottua, että viljelijän tuotantomotivaatio säilyy. Kilpailukyvyn ja tulotason pitää kehittyä samassa suhteessa kuin yleinen tulotaso kehittyy.

Tarvitsemme monipuolista maataloutta, mutta kotieläintalouteen pohjautuva maatalous on yhä maaseudun runko, josta kannattaa pitää huolta. Me kaikki haluamme hyvää ja turvallista suomalaista ruokaa. Ympäristö- ja kiinteistöveroista ei saa tehdä Suomen maataloudelle ja maatiloille kilpailuhaittaa.

Puheet kiinteistöveron ulottamisesta metsiin ja peltoihin saa myös minulta ankaran tuomion.


Ympäristö ja energiapolitiikka

Uusiutuvia luonnonvaroja on hoidettava ja hyödynnettävä kestävällä tavalla. Käynnissä oleva maaseudun tyhjentyminen ja perusrakenteen romuttaminen vaikeuttavat metsien hoitoa ja teollisuuden puun hankintaa. Yksityistieverkon päästäminen rappeutumaan iskee suoraan suomalaisen teollisuuden ja maaseudun elinhermoon. Vesivoiman, puun ja turpeen energiakäytön lisäksi tarvitaan selkeät tavoitteet bioenergian sekä tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisäämiseksi. Nyt olisi korkea aika saada kansallisesta energiapolitiikasta yksimielisyys. Vanhasen työllisyyden ja yhteisvastuun hallituksen on myös tunnustettava kotimaisen energiatuotannon mahdollisuudet ja tultava niitä tuotekehittelyn ja verotuksen avulla vastaan. Kansantaloudellisesti olisi järkevää kasvattaa pelloilla kasveja, joista jalostamalla saadaan mahdollisimman korkea lisäarvo. Suomihan on tunnetusti korkean teknologian, suuren jalostusarvon ja tuotekehittelyn kärkimaita. Suomalaisten elintarviketuotannon edellytykset on turvattava. Turvallinen, kotimainen ja eettisesti kestävästi tuotettu ruoka on sekä Suomen ympäristöpolitiikan etujen mutta myös maailmanlaajuisten ympäristötavoitteiden kannalta oikein. Luonto-, ympäristö- ja maaseutumatkailusta pitää kehittää Suomen matkailuelinkeinon uusi kantoaalto. Elävä maaseutu ja avoin, hoidettu kulttuurimaisema tarjoavat elämyksiä, joiden kysyntä lisääntyy nopeasti.


Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Minkä vuoksi Euroopan turvallisuusjärjestelyjä olisi tarpeen ryhtyä muuttamaan? Näillä on selvitty tähän asti ja niillä halutaan selvitä tästä eteenkinpäin. Onko uusiin turvallisuusjärjestelyihin muuta syytä kuin tarve rakentaa Suurvalta-Eurooppaa, Euroopan yhdysvaltoja? Meidän eurooppalaisten tulisi muistaa, että valtioiden ja valtioryhmien poliittinen vaikutusvalta perustuu nykyään ennen muuta talouden voimaan ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös henkiseen voimaan. Sotilaallisen turvallisuuden rakenteet olisi viisainta säilyttää nykyisellään. Jotkut jäsenmaat kuuluisivat edelleen sekä Länsi-Euroopan unioniin että Natoon, jotkut vain Natoon. Koko Euroopan turvallisuutta ajatellen olisi eduksi, että ainakin Ruotsi ja Suomi säilyttäisivät puolueettomuutensa.

Pääministeri Matti Vanhanen on selvästi ilmaissut, että Suomella ei ole tarvetta muuttaa turvallisuuspoliittista linjaansa. Maanpuolustuksen kulmakivestä, kansallisesta puolustuksesta ja yleisestä asevelvollisuudesta halutaan pitää kiinni. Tässä asiassa olen samaa mieltä.

On mieletöntä ajatella, että 250 miljoonan amerikkalaisen tulisi puolustaa 350 miljoonaa eurooppalaista tuntematonta vihollista vastaan. Euroopan ja Yhdysvaltain tulisi toimia itsenäisinä liittolaisina ja Natoa voitaisiin käyttää hyödyksi tapauskohtaisessa yhteistyössä.

Keskustan Pirkkalan kunnallisvaaliohjelma 2017

PIRKKALA KUNTOON ON HUOLENPITOA -HUOMENNAKIN. KOTIKUNTA PITÄÄ HUOLTA ARJEN PALVELUISTA
Tulevaisuuden kotikunta huolehtii pirkkalalaisten arjen lähipalveluista lasten ja nuorten koulutuksesta alkaen, rakentaa elinvoimaa ja vastaa kunnan kehittämisestä, maankäytöstä ja kunnallistekniikasta sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Keskustalle on tärkeintä, että ihmiset Pirkkalassa saavat palvelut tasa-arvoisesti, riittävän läheltä ja laadukkaina. Kotikunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja naapurikuntien kanssa samalla hyödyntäen uusia ratkaisuja.

Arjen palvelut läheltä koteja
Kunnan tärkein tehtävä on rakentaa pirkkalalaisten lasten ja nuorten turvallista tulevaisuutta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä. Se on yhteistä huolenpitoa, joka mahdollistaa ja ehkäisee eriarvoistumista. Kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Perheiden oikeus valita pienten lasten kotona hoitaminen tai päivähoito on turvattava. Perhepäivähoidon tulee jatkossakin olla yksi varhaiskasvatusta tarjoava hoitomuoto.

Pirkkalan peruskoulu on maailman paras
Sitä sen on oltava myös tulevaisuudessa. Koulutie on päästävä aloittamaan turvallisesti mahdollisimman läheltä kotia. Turvalliset, terveelliset tilat, pätevä henkilöstö sekä uudet oppimisympäristöt tuovat tasa-arvoa asuinpaikasta, taustasta tai varallisuudesta riippumatta.

Kunnan ja lähiyhteisön yhteistyöllä voidaan estää nuorten syrjäytymistä. Kotikunnassa niin perheet, vanhemmat kuin nuoret saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti. Jokainen apua tarvitseva nuori on löydettävä. Viranomaisten välinen tiedonkulku ei saa olla esteenä.

Terveyden edistäminen luo hyvinvointia ja elämänlaatua. Mitä paremmin hoidamme terveyttä, sitä vähemmän tarvitsemme raskaita ja kalliita hoitoja. Päävastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on meillä jokaisella. Tämän tukemisessa omalla kotikunnalla on keskeinen rooli. Keskusta kannustaa kotikuntaa vahvistamaan asukkaidensa hyvinvointia perhepalveluilla, kulttuuri, liikunta ja nuorisopalveluilla sekä yhteistyöllä järjestöjen kanssa.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajan palvelut ovat kuntalaisten arjen kannalta tärkeitä. Ne lisäävät osaltaan elinympäristön viihtyisyyttä ja kunnan elinvoimaa. Keskustan mielestä yhteisötakuun tueksi kaikille lapsille ja nuorille on taattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Kunnan on edistettävä ihmisten liikunnallista elämäntapaa. Kevyenliikenteen väylien ja lähiliikuntapaikkojen määrää on lisättävä sekä säilytettävä puistot virkistyskäytössä.

Palvelujen digitalisointi ei saa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle. Palvelujen käyttöä voidaan opastaa asiointipisteissä. Keskusta sitoutuu siihen, että perinteiset tavat, kuten käyntiasiointi lähellä turvataan niille pirkkalaisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää digitaalisia palveluita.

Turhan byrokratian purkaminen ja tarpeetonta sääntelyä on karsittava myös kunnassa.

Lapset ansaitsevat puhtaan ja turvallisen ruuan päiväkodeissa ja kouluissa, samoin palvelukeskuksissa ja vanhainkodissa asuvat vanhukset. Näin edistetään kaikkien pirkkalalaisten hyvinvointia

YMPÄRISTÖARVOT
Jokainen tarvitsee ja ansaitsee turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Luonnon ja erityisesti metsien terveysvaikutukset ovat tunnettuja. Siksi kunnan puistot, viheralueet ja koko kuntarakenne on saatava palvelemaan kuntalaisten hyvinvointia ja edistämään terveyttä. Kaikilla on oltava oikeus lähiluontoon. Kunnan ympäristön hoidossa maataloudelle on merkittävä osuus. Laajat hoidetut peltoalueet ja siistit lähimetsät luovat viihtyisyyttä kaikille kuntalaisille. Arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää. Liian tiivis rakentaminen tuottaa sosiaali- ja terveysongelmia. Ihmisillä tulee olla oikeus puhtaaseen luontoon lähialueella.

Keskustan Pirkkalan kunnallispoliittinen ohjelma 2009-2012
Laatinut pormestariehdokas Raili Naskali

KESKUSTAN ARVOT

Keskusta on yhteiskuntaa uudistava, tulevaisuuteen katsova kansaliike. Keskusta haluaa rakentaa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kaikille pirkkalalaisille. Sivistys, yhteisvastuu ja yrittäjyys ovat keskustalaisen politiikan lähtökohtia. Keskustan tavoitteena on tasapainoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä Pirkkala.

Keskustalaisen kuntapolitiikan tärkein tavoite on turvata kaikille laadukkaat peruspalvelut ja niiden tasavertainen saatavuus kunnan sijainnista riippumatta. Keskusta haluaa luoda jokaiselle kuntalaiselle tasa-arvoiset edellytykset rakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Keskusta haluaa huolehtia myös niistä, jotka eivät kykene puolustamaan oikeuksiaan.

Keskustalaisessa ajattelussa jokaisella kuntalaisella on oltava mahdollisuus tehdä aitoja valintoja arkipäivässään niin asumisen, koulutuksen, lastenhoidon kuin muidenkin palvelujen osalta. Ihmisellä on oltava oikeus menestyä työnteolla ja yrittämisellä. Hänellä on oltava myös oikeus riittävään lepoon, vapaa-aikaan, itsensä kehittämiseen ja yhdessäoloon läheistensä kanssa. Keskusta korostaa yksilön ihmisarvon tunnustavaa moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

1. Kuntalaisille vahvempi rooli vaikuttajina
Kuntalaisten ääni on saatava kuulumaan entistä paremmin päätöksenteossa. Siksi Keskusta pitää tärkeänä, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan jo asioiden valmisteluvaiheessa esimerkiksi kuntalaiskyselyihin ja kuulemistilaisuuksien osallistumisen keinoin. Kunnan www.sivut on tehtävä kuntalaisten tarpeista käsin, ei kunnan hallinnon vaatimusten mukaan.

2. Lähipalvelut kaikille kuntalaisille
Keskustalaisen kuntapolitiikan tärkein tavoite on turvata kaikille laadukkaat peruspalvelut ja niiden tasavertainen saatavuus kunnassa. Keskustalle on tärkeää, että peruspalvelut tuotetaan lähellä kuntalaisia. Vastuu palvelujen järjestämisessä on kunnalla, mutta niiden tuottamisessa voidaan käyttää myös yrityksiä, yhdistyksiä, muita yhteisöjä ja naapurikuntia. Esimerkiksi kasvavissa vanhuspalveluissa tarvitaan palveluyrittäjyyttä, ennakkoluulotonta yhteistyötä ja uusia palvelujen tuottamistapoja.

3. Hyvät palvelut edistävät terveyttä
Pirkkalalaisten entistä parempi terveys ja hyvinvointi ovat keskustalaisen kuntapolitiikan peruskysymyksiä. Terveyden edistäminen kaikilla elämän alueilla on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa. Painopisteet on oltava ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Varhainen puuttuminen ongelmiin ja terveyttä edistäviin valintoihin ohjaaminen on tärkeää aloittaa jo neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Lasten ja nuorten pahoinvointiin on etsittävä lääkkeitä moniammatillisella yhteistyöllä. Erityistä panostusta tarvitaan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Toimiva hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon on palvelutuotannon lähtökohta. Palvelujen turvaamiseksi on huolehdittava hoitohenkilöstön riittävyydestä ja työssä jaksamisesta. Panostusta tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon kuntalaisten terveyden edistämiseksi, terveyspalvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Vanhustenhuollon palveluita on kehitettävä ikäihmisiä aktivoiviksi ja heidän itsenäisyyttään ja omatoimisuuttaan tukeviksi. Lähivuosina tarvitaan huomattavaa lisäpanostusta avohoidon ja kotihoidon henkilöstöön sekä työtapojen kehittämiseen. Esteettömyyttä ja toimivia apupalveluja kehittämällä ikääntyvät kuntalaiset voivat halutessaan asua kotona yhä pidempään. Omaishoitajien asemaa parannetaan niin, että kaikkiin lähikuntiin saadaan yhtenäiset käytännöt ja palkkiotasot.

4. Koulusta pohja hyvälle elämälle
Keskusta haluaa turvata laadukkaat, turvalliset ja tasa-arvoiset koulupalvelut kaikille varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Siksi Keskusta pitää tärkeänä, että esi- ja perusopetus taataan kohtuullisen matkan päästä kotoa ja koulumatkan turvallisuudesta huolehditaan. Luokkakokojen peruskouluissa tulee tukea oppimista ja hyvinvointia koulussa. Lisäksi on panostettava erityisopetukseen. Vanhemmat ovat lasten ja nuorten ensisijaisia kasvattajia. Lähiyhteisöt ja koulut tukevat perheitä tässä työssä. Koulun ja kodin nykyistä tiiviimpi yhteistyö on tärkeää ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hyvällä kuntapolitiikalla voidaan kannustaa nuoria terveelliseen, vastuulliseen ja päihteettömään elämäntapaan sekä tukea elämänhallintaa ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä taitoja.


Jokaisella koululaisella on oikeus turvalliseen koulumatkaan. Siksi tarvitaan lisää teiden peruskorjausta, kevyeen liikenteen väyliä ja muita liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja. Kaavoituksella voidaan ohjata asuntorakentamista koulujen läheisyyteen.

Nuorisotiloja on kehitettävä entistä enemmän yhdessä tekemisen ja harrastamisen paikoiksi. Kulttuurin, taiteen ja urheilun harrastusmahdollisuuksista on huolehdittava.

Pirkkalan lukio pidetään kilpailukykyisenä. Kouluja laajennetaan ja saneerataan. Kiireellisin tilanne on Kirkonkylän ja Hyrsingin kouluilla.

5. Liikuntapalvelut kuntien ja järjestöjen yhteistyönä
Terveys ja toimintakyky vaikuttavat ihmisten onnellisuuteen. Kyse on fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta tasapainosta. Panostus liikuntaan on panostus terveyteen. Kunta- ja palvelurakenteen muutoksissa on kiinnitettävä huomio tasavertaiseen liikuntapalveluiden saatavuuteen, maksujen kohtuullisuuteen ja seurayhteistyöhön. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon liikunnan harrastamisen mahdollisuudet kaikenikäisille ja myös liikuntarajoitteisille kuntalaisille.

6. Kunta turvalliseksi, hyvinvoivaksi ja tuottavaksi työyhteisöksi
Työnteko ja yrittäminen ovat hyvinvoinnin, talouden ja hyvän tulevaisuuden perusta kunnassa. Kuntasektorin työntekijöiden työhyvinvointia on selkeästi parannettava yhteistyössä työntekijöiden, johdon ja esimiesten kesken. Lisääntyneet sairauspoissaolot ovat hälyttäviä. Kunnan pitää työnantajana huolehtia siitä, että työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työhön paluuta tuetaan kaikin keinon.

7. Ympäristö- ja energiapolitiikka
Kunnan on asetettava itselleen ympäristöpoliittiset tavoitteet sekä laadittava suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Suojelupainotteisen ympäristöpolitiikan rinnalle tarvitaan kunnallisen päätöksenteon läpäisevää ympäristönäkökulmaa.

Kaavoituksella ja luomalla edellytyksiä käyttää joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyliä voidaan vähentää päivittäisen liikenteen määrää. Myös yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä niillä alueilla, joissa se on mahdollista sekä sosiaalisesti ja ympäristöllisesti perusteltua.

8. Asuntoja kuntalaisten tarpeisiin
Keskusta haluaa, että asumisratkaisut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten ja perheiden tarpeita ja elämäntilanteita. Tarvitsemme asumisvaihtoehtoja omakotitaloista kerrostaloihin, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin ja vaihtoehtoja niiden välillä. Ilmasto- ja ympäristönäkökohdat on otettava huomioon kaikessa uudistus- ja korjausrakentamisessa.

Kunnan tulee kytkeä nykyistä tehokkaammin asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen liikenneväylien ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Asuntoalueiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin asuinympäristön viihtyvyys, lähiluonto ja turvallisuus. Myös palvelujen saatavuus esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen osalta on tärkeää. Kunnassa on harjoitettava aktiivista maapolitiikka riittävän ja monipuolisen tonttitarjonnan takaamiseksi.

9. Elinkeinopolitiikalla elinvoimaa kuntaan
Aktiivinen yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka on perusta kunnan menestymiselle ja hyvälle työllisyyskehitykselle. Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikalla tuetaan myös tasapainoista väestörakennetta. Kunnan vastuulla on yrittäjyyden edellytysten parantaminen esimerkiksi kaavoitusratkaisulla ja infrastruktuuria kehittämällä.

10. Tasapainoinen kuntatalous takaa palvelut
Tasapainoinen kuntatalous on edellytys kunnan kyvylle järjestää palvelut kuntalaisille ja huolehtia osaltaan yrittäjyyden kehittämisestä alueellaan. Kuntatalouden näkymät ovat tällä hetkellä koko maan tasolla myönteiset verotulojen ja valtionosuuksien kasvun ansiosta. Myönteisistä näkymistä huolimatta haasteena on suuret investoinnit tulevaisuudesta, jotka kunta joutuu kattamaan suureksi osaksi velkarahalla. Kunnan veroprosentin nousun hillitsemiseksi tarvitaan uusia toimenpiteitä. Keskusta toimii sellaisen uudistamisen puolesta, jolla varmistetaan kuntalaisten tarvitsemien peruspalveluiden saatavuus kunnassa tehokkaasti ja laadukkaasti tuotettuina, mutta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.

Lähtökohtana tulee olla, että kuntalaiset ja heidän valitsemansa päättäjät tietävät parhaiten, kuinka palvelut järjestetään ja tuotetaan omassa kunnassa. Keskusta toimii turvallisen muutoksen puolesta. Vakaan talouden, yrittäjyyden ja hyvän työllisyyden politiikka on kaikkien kuntalaistemme etu. Vain näillä eväillä turvaamme riittävät peruspalvelut kaikille kuntalaisillemme.

Go to top