ELÄMÄNI RANKIN KESÄ
01.10.2010 Klo 12.13
KOKO KYLÄN MARKKINAT
Kiitos syyskuusta. Kiitos kasvun voimasta. Kiitos että sitä voimaa on minussakin, vaikka usein tunnen vain kasvukivut. Kiitos kasvun kauneudesta. Sitä on minussakin. Kellastuneiden lehtien alta paljastuu uutta ja elävää, kun vähän heilauttaa haravaa pihamaalla. Kiitos elämästä.
Kylämarkkinoiden järjestäminen voi olla hauskaa tai stressaavaa. Jos pyrin täydellisyyteen ja mietin mitä muut ovat tehneet markkinoiden ja kulttuurijuhlien onnitumiseen ja kuinka paljon rahaa heillä on uponnut jo pelkkään mainostamiseen, saa varmasti latistettua oman juhlatunnelman.
Kaikkea ei tarvitse olla, kaikeen ei tarvitse varautua eikä kaiken tarvitse sujua täydellisesti. Pienet kömmähdykset sallitaan, niille voi nauraa sitten myöhemmin. Minuuttiaikataulukin on turhaa, riittää jos on tehnyt listan kaikesta tärkeästä.
Viime sunnuntaina Sankilan Kyläyhdistys vietti 19. kylämarkkinoita täällä meidän Etelärinteen tilalla. Väkeä alkoi lappaa oven täydeltä, porstuassa oli jo ahdasta. Oli isäntää, oli emäntää ja monta pientä taapertajaa. Tulee mummojakin. Aamussa oli juhlan tuntua, väki pyhätamineissa. Koko Pirkkala ja koko Pirkanmaa oli kutsuttu markkinoille.
Kyläyhdistys keksi kivat markkinat. Markkinoiden teemana oli tällä kertaa "Peräpohjolan perinneruoka" lohisoppaa ja kampanisuja. Uusia tuulia tarvitaan kylämarkkinoiden järjestämisessä. Viime vuonna esiteltiin karjalaista perinneruokaa. Tällä kertaa tarjotaan aitoa torniojokilaaksolaista lohikeittoa. Lohikeittoon laitettiin kermaa ja voita. Lohisopan kanssa syötiin peräpohjalaista ohrarieskaa. Kahvin kanssa nautittiin peräpohjalaisia kampanisuja.
Muutama sain myös maistella aitoja puikulapottuja ja kuppikastiketta. Se olikin monelle makuelämäs. Kampanisut ja rieska tekivät hyvin kauppansa. Molemmat loppuivat kesken. Moni olisi halunnut ostaa niitä, vain pieni osa riitti myyntiin.
Paras anti markkinoilla oli se, kun ympäri Pirkanmaan saapui peräpohjolasta kotoisin olevia markkinavieraita. Siellä sain oikein praatata meän kielellä. Peräpohjolan ihmisten kanssa seurustellessa ymmärtää, että pöydän molemmilla puolin istuu pohjimmiltaan samanlaisia ihmisiä. Tunsimme peräpohjolan nurkat ja ihmiset, historiat ja sukujuuret monien kymmenien kilometrien säteellä niin hyvin, että ihminen ei voi tuntea sillä tavalla montakaan paikkaa maailmassa.
Se kai on se syy, miksi minun pitää aina päästä synnyinseudulle latamaan akkuja. Siellä on lapsuuskotini ja siellä saan normalisoitua maailmani. Siellä kaikki muuttuu oikeisiin mittasuhteisiin ja järki palautuu. Ihminen voi elää rinnakkain monta elämää, mutta on eduksi koko ajan tietää mistä on kotoisin. Identiteetti on tärkeä asia, paljon tärkeämpi kuin nykyään ajatellaan.
Syksyn satoa ja leivän makua tarjottiin markkinoilla. Kovin lujaa ei sovi kehua, mutta sen voin sanoa, että Sankilan kylässä järjestettiin tämän kylän parhaat pidot. Järjestelykerta oli toinen, mutta ilmassa sama innostus kuin ensimmäisellä kerralla. Monelle käynti markkinoilla oli kuin syysmatka ulkomaille. Etelärinteen tilan ympärillä on monen hehtaarin viljelyaukea. Yhdessä suhteessa harvinainen alue koko Pirkkalaa ajatellen: ihmisiä houkutellaan markkinoille maisemalla eikä humpuukilla.
Lauantaina oli perunankuorimistalkoot nuorin osanottaja oli Pitkäsen Niko, joka mielellään antoi perunoita ja valmiiksi kuoritut perunat hän laittoi vesisaaviin. Kova urakka oli sunnuntaina aamuna Niemisen Päivillä ja Alhon Helgalla. Ei sitä tiennyt mihin päin olisi mennyt. Kaikki piti olla valmista kello yhteentoista mennessä kun markkinaportit avattiin.
Markkinoilla kävi sunnuntaina monta sataa kävijää. Yksistään kahvia keitettiin 300 kuppia ja lohisoppaa 70 litraa. Paljon enempää väkeä pihapiiri ja parkkialueet eivät kestäisikään. Markkinat oli onnistunut tilaisuus. Kyläyhdistykselle markkinat antoi työtä jo ennakkoon melkoisesti puhumattakaan sitten itse markkinapäivänä.
Naiset hoitivat tarjoilupuolen. Metsänheimon Erkki makkaranpaiston. Markkinoilla viihdyttiin ja se loi entistä suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensi vuonna vietetään sitten markkinoiden 20. vuotisjuhlia. Kyläyhdistys juhlii joulukuussa 45 vuotisjuhlia Pirkan Pirtillä. Kiitos kaikille talkootyössä mukana olleille. Kiitos kaikille markkinoille osallistujille. Kiitos.
Kiitos syyskuusta. Kiitos kasvun voimasta. Kiitos että sitä voimaa on minussakin, vaikka usein tunnen vain kasvukivut. Kiitos kasvun kauneudesta. Sitä on minussakin. Kellastuneiden lehtien alta paljastuu uutta ja elävää, kun vähän heilauttaa haravaa pihamaalla. Kiitos elämästä.
Kylämarkkinoiden järjestäminen voi olla hauskaa tai stressaavaa. Jos pyrin täydellisyyteen ja mietin mitä muut ovat tehneet markkinoiden ja kulttuurijuhlien onnitumiseen ja kuinka paljon rahaa heillä on uponnut jo pelkkään mainostamiseen, saa varmasti latistettua oman juhlatunnelman.
Kaikkea ei tarvitse olla, kaikeen ei tarvitse varautua eikä kaiken tarvitse sujua täydellisesti. Pienet kömmähdykset sallitaan, niille voi nauraa sitten myöhemmin. Minuuttiaikataulukin on turhaa, riittää jos on tehnyt listan kaikesta tärkeästä.
Viime sunnuntaina Sankilan Kyläyhdistys vietti 19. kylämarkkinoita täällä meidän Etelärinteen tilalla. Väkeä alkoi lappaa oven täydeltä, porstuassa oli jo ahdasta. Oli isäntää, oli emäntää ja monta pientä taapertajaa. Tulee mummojakin. Aamussa oli juhlan tuntua, väki pyhätamineissa. Koko Pirkkala ja koko Pirkanmaa oli kutsuttu markkinoille.
Kyläyhdistys keksi kivat markkinat. Markkinoiden teemana oli tällä kertaa "Peräpohjolan perinneruoka" lohisoppaa ja kampanisuja. Uusia tuulia tarvitaan kylämarkkinoiden järjestämisessä. Viime vuonna esiteltiin karjalaista perinneruokaa. Tällä kertaa tarjotaan aitoa torniojokilaaksolaista lohikeittoa. Lohikeittoon laitettiin kermaa ja voita. Lohisopan kanssa syötiin peräpohjalaista ohrarieskaa. Kahvin kanssa nautittiin peräpohjalaisia kampanisuja.
Muutama sain myös maistella aitoja puikulapottuja ja kuppikastiketta. Se olikin monelle makuelämäs. Kampanisut ja rieska tekivät hyvin kauppansa. Molemmat loppuivat kesken. Moni olisi halunnut ostaa niitä, vain pieni osa riitti myyntiin.
Paras anti markkinoilla oli se, kun ympäri Pirkanmaan saapui peräpohjolasta kotoisin olevia markkinavieraita. Siellä sain oikein praatata meän kielellä. Peräpohjolan ihmisten kanssa seurustellessa ymmärtää, että pöydän molemmilla puolin istuu pohjimmiltaan samanlaisia ihmisiä. Tunsimme peräpohjolan nurkat ja ihmiset, historiat ja sukujuuret monien kymmenien kilometrien säteellä niin hyvin, että ihminen ei voi tuntea sillä tavalla montakaan paikkaa maailmassa.
Se kai on se syy, miksi minun pitää aina päästä synnyinseudulle latamaan akkuja. Siellä on lapsuuskotini ja siellä saan normalisoitua maailmani. Siellä kaikki muuttuu oikeisiin mittasuhteisiin ja järki palautuu. Ihminen voi elää rinnakkain monta elämää, mutta on eduksi koko ajan tietää mistä on kotoisin. Identiteetti on tärkeä asia, paljon tärkeämpi kuin nykyään ajatellaan.
Syksyn satoa ja leivän makua tarjottiin markkinoilla. Kovin lujaa ei sovi kehua, mutta sen voin sanoa, että Sankilan kylässä järjestettiin tämän kylän parhaat pidot. Järjestelykerta oli toinen, mutta ilmassa sama innostus kuin ensimmäisellä kerralla. Monelle käynti markkinoilla oli kuin syysmatka ulkomaille. Etelärinteen tilan ympärillä on monen hehtaarin viljelyaukea. Yhdessä suhteessa harvinainen alue koko Pirkkalaa ajatellen: ihmisiä houkutellaan markkinoille maisemalla eikä humpuukilla.
Lauantaina oli perunankuorimistalkoot nuorin osanottaja oli Pitkäsen Niko, joka mielellään antoi perunoita ja valmiiksi kuoritut perunat hän laittoi vesisaaviin. Kova urakka oli sunnuntaina aamuna Niemisen Päivillä ja Alhon Helgalla. Ei sitä tiennyt mihin päin olisi mennyt. Kaikki piti olla valmista kello yhteentoista mennessä kun markkinaportit avattiin.
Markkinoilla kävi sunnuntaina monta sataa kävijää. Yksistään kahvia keitettiin 300 kuppia ja lohisoppaa 70 litraa. Paljon enempää väkeä pihapiiri ja parkkialueet eivät kestäisikään. Markkinat oli onnistunut tilaisuus. Kyläyhdistykselle markkinat antoi työtä jo ennakkoon melkoisesti puhumattakaan sitten itse markkinapäivänä.
Naiset hoitivat tarjoilupuolen. Metsänheimon Erkki makkaranpaiston. Markkinoilla viihdyttiin ja se loi entistä suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensi vuonna vietetään sitten markkinoiden 20. vuotisjuhlia. Kyläyhdistys juhlii joulukuussa 45 vuotisjuhlia Pirkan Pirtillä. Kiitos kaikille talkootyössä mukana olleille. Kiitos kaikille markkinoille osallistujille. Kiitos.