TARVITAAN USKOA JA LUOTTAMUSTA
10.10.2010 Klo 19.21
UUTTA KIRJASTOTALOA JUHLIMAAN
Tuon terveiset Pirkkalan uuden kirjastotalon vihkiäistilaisuudesta, joka pidettiin tänään iltapäivällä. Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli toi valtiovallan tervehdyksen. Avaussanat lausui pormestari Helena Rissanen ja juhlapuheen piti Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä.
Ensimäistä kertaa astuin uuden kirjastotalon ovesta sisään. Uusi kirjastotalo on aivan kunnan keskustassa toria vastapäätä. Kirjasto sijaitsee ison kerrostalon alakerrassa. Mahtavat tilat, omat nurkat kaikille käyttäjille myös musiikille.
Vihkiäisjuhlan juonsi arvokkaasti Eriikka Magnusson, joka esitti Aleksis Kiven runoja olihan nyt Aleksis Kiven päivä. Pirkkalan kunnan kulttuuripalkinnon sai Pirkkalan kanttori Liisa Aaltola.
Pirkkalan uusi kirjasto on pirkkalaisten olohuone niin kuin pormestari Rissanen lausui avaus sanoissaan. Uuden kirjaston lainaus on lisääntynyt kuukauden aikana huimasti.
Kirjaston tehokkuudesta alan kirjastonhoitajalla on hyvä omatunto: kirjasto kuuluu jo nyt julkisen talouden tehokkaimpiin. Jos tehon karkeana mittarina pidetään kirjalainan hintaa eli jaetaan kirjaston kustannukset lainauskerroilla, saatu lopputulos on varmasti aika alhainen.
Kirjaston taloudellisen tehokkuuden kannalta on hyvä muistaa myös, että kirjaston menot oli viime vuonna Pirkkalassa noin 760 000 euroa. Kirjastojen tehokkuutta voidaan ajatella jopa ekologimielessä. Eläähän kirjasto kierrätyksen periaatteesta: sama tuotettu aineisto saatetaan usean käyttäjän ulottuville.
Aika ajoin nousee kysymys kirjastolainojen maksullisuudesta. Suomi taitaa olla niitä harvoja maita joissa lainaus on ilmaista ainakin ministeri Töllin puheesta sai sen käsityksen. Voimassa oleva kirjastolaki edellyttää, että yleisten kirjastojen palvelut kirjojen osalta ovat maksuttomia.
Pirkkalan kirjaston korkea taso ja merkitys korostuvat varsinkin työttömyyden aikana. Kirjaston tulee olla kunnan henkisen ja tiedollisen elämän keskus ja sitä uusi kirjasto on.
Illan aikana olen miettinyt myös seurakuntavaaleja, jotka pidetään ensi kuussa. Huomiseksi pitää laittaa seurakuntaa vastaukset, joita seurakunta on pyytänyt eri ryhmiltä. Meidän Kirkko keskellämme ryhmä keskusteli myös miltä pohjalta meidän ryhmä on perustettu. Meidän mielestä ryhmämme on sitoutunut kirkon oppiin ja ja kristilliseen elämäntapaan ja me olemme sidoksissa kristillisen kirkon sanomaan ja tehtävään.
Kaikkia seurakuntalaisia ei voi tavoittaa toiminnan ja tapahtumien keinoin. Seurakunnan tärkeä tehtävä on myös se, että on huolehdittava siitä, että myös ne seurakuntalaiset, jotka eivät osallistu järjestettyyn toimintaan, voivat kokea kirkon jäsenyyden ja seurakuntalaisuuden mielekkäänä.
Tiedotus on tärkeää. Seurakunnan on tiedotettava itsestään ja toiminnastaan ammattitaitoisesti ja ajanmukaisesti. Kun seurakuntalainen saa laadukasta ja hänelle suunnattua viestintää seurakunnastaan, hän kokee olevansa seurakunnalle tärkeä.
Millainen uskonnollisuus sitten puhuttelee meitä ihmisiä. Tyypillistä on kaipuu hiljentymiseen ja rauhaan. Myös rukous on tärkeää. Musiikilla ja kokonaisvaltaisella elämyksellisyydellä on suuri merkitys, minkä vuoksi monien katseet kääntyvät usein yksilöllisiä elämyksiä korostavaan uususkonnollisuuteen. Pyhän kokemus on puhetta, saarnaa ja selityksiä tärkeämpiä.
Luterilaisina kristittyinä me korostamme, ettemme pelastuaksemme tarvitse hyviä tekoja. Jumala antaa lahjansa ilmaiseksi. Armo on suuri ja mittaamaton Jumalan lahja syntiselle ihmiselle. Jumala ei ole tarkoittanut pelastusta vain hyville ja voimakkaille, vaan hänen pelastussanomansa on tarkoitettu erityisesti pahoille ja köyhille. Sellaisia me kaikki olemme.
Tämän päivän diakonia etsii yksinäistä ihmistä, auttaa erilaisia ongelmallisia ihmisiä. Palveluun liittyy aina Jumalan kutsu ja valtuutus. Palvelu ei ole itsetarkoitus. Se on merkkinä Jumalan työstä ihmisydämessä. Jumalan kirkastamana se ei tunnu taakalta, vaan se ohjaa palvelun polulle iloisin ja vapain sydämin.
Kirkolta odotetan edelleen aktiivista arvokeskustelua. Seurakunnassa tarvitaan tilaa keskustelulle, jotta erilaiset ihmiset voivat samaistua seurakuntaansa ja löytää sieltä ajan ja paikan. Diakoniatyön pitäisi enemmän näkyä katikuvassa.
Mitä enemmän ihmisillä on kontakteja kirkon kanssa, sitä positiivisempaa ja elävämpi mielikuva kirkosta ja seurakunnasta hänelle muodostuu. Kirkon sanoma on pysyvä ja muuttumaton. Sen välittämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaisia keinoja.
Kirkko on kautta sukupolvien sekä sanalla että voimalla vaikuttanut väkevästi kansamme elämänkulkuun. Seurakunta on vaikeina aikoina ollut kansamme henkisen voiman kannustajana silloinkin, kun onni on jo näyttänyt kokonaan menneen. Seurakunnan tehtävänä on kulkea ajassamme ihmisten rinnalla heitä tukien ja lohduttaen sekä vahvistaen toivon näkökulmaa.
Seurakunnan luottamushenkilön muotokuva on ilmaistu joskus sanoilla Jumalaapelkäävä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettu. Luottamushenkilön lähtökohtana tulee olla luottamus Jumalaan. Tuntuu oudolta jollei seurakunnan luottamsuhenkilö koe omakseen tällaista ilmaisua.
Luottamus Jumalaan merkitsee oikean näköalan avautumista seurakunnalliseen luottamustehtävään. Tämä antaa hyvän laajan ja syvän näköalan vastuunkantamiseen. Seurakunnan luottamustehtävä on syvällisempi kuin kunnan, koska siinä on kysymys Jumalan valtakunnan työstä.
Kirkon aarre on maallikoissa, jotka suostuvat kasvamaan palvelijoina Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Maallikot elävät lähellä ihmisten arkea, usein tuskallisen lähellä ja samalla ihmisten hätää ja kyselyä. Evankeliumi johtaa kyselijän ja etsijän sisälle Jumalan perheväkeen. Se antaa voiman, viisauden ja taidon myös kristyttynä elämiseen.
KOSKETA MINUA HENKI,
SYVÄLLE SYDÄMEEN.
SINNE PAINA HILJAA
LUOTTAMUS JEESUKSEEN.
Tuon terveiset Pirkkalan uuden kirjastotalon vihkiäistilaisuudesta, joka pidettiin tänään iltapäivällä. Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli toi valtiovallan tervehdyksen. Avaussanat lausui pormestari Helena Rissanen ja juhlapuheen piti Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä.
Ensimäistä kertaa astuin uuden kirjastotalon ovesta sisään. Uusi kirjastotalo on aivan kunnan keskustassa toria vastapäätä. Kirjasto sijaitsee ison kerrostalon alakerrassa. Mahtavat tilat, omat nurkat kaikille käyttäjille myös musiikille.
Vihkiäisjuhlan juonsi arvokkaasti Eriikka Magnusson, joka esitti Aleksis Kiven runoja olihan nyt Aleksis Kiven päivä. Pirkkalan kunnan kulttuuripalkinnon sai Pirkkalan kanttori Liisa Aaltola.
Pirkkalan uusi kirjasto on pirkkalaisten olohuone niin kuin pormestari Rissanen lausui avaus sanoissaan. Uuden kirjaston lainaus on lisääntynyt kuukauden aikana huimasti.
Kirjaston tehokkuudesta alan kirjastonhoitajalla on hyvä omatunto: kirjasto kuuluu jo nyt julkisen talouden tehokkaimpiin. Jos tehon karkeana mittarina pidetään kirjalainan hintaa eli jaetaan kirjaston kustannukset lainauskerroilla, saatu lopputulos on varmasti aika alhainen.
Kirjaston taloudellisen tehokkuuden kannalta on hyvä muistaa myös, että kirjaston menot oli viime vuonna Pirkkalassa noin 760 000 euroa. Kirjastojen tehokkuutta voidaan ajatella jopa ekologimielessä. Eläähän kirjasto kierrätyksen periaatteesta: sama tuotettu aineisto saatetaan usean käyttäjän ulottuville.
Aika ajoin nousee kysymys kirjastolainojen maksullisuudesta. Suomi taitaa olla niitä harvoja maita joissa lainaus on ilmaista ainakin ministeri Töllin puheesta sai sen käsityksen. Voimassa oleva kirjastolaki edellyttää, että yleisten kirjastojen palvelut kirjojen osalta ovat maksuttomia.
Pirkkalan kirjaston korkea taso ja merkitys korostuvat varsinkin työttömyyden aikana. Kirjaston tulee olla kunnan henkisen ja tiedollisen elämän keskus ja sitä uusi kirjasto on.
Illan aikana olen miettinyt myös seurakuntavaaleja, jotka pidetään ensi kuussa. Huomiseksi pitää laittaa seurakuntaa vastaukset, joita seurakunta on pyytänyt eri ryhmiltä. Meidän Kirkko keskellämme ryhmä keskusteli myös miltä pohjalta meidän ryhmä on perustettu. Meidän mielestä ryhmämme on sitoutunut kirkon oppiin ja ja kristilliseen elämäntapaan ja me olemme sidoksissa kristillisen kirkon sanomaan ja tehtävään.
Kaikkia seurakuntalaisia ei voi tavoittaa toiminnan ja tapahtumien keinoin. Seurakunnan tärkeä tehtävä on myös se, että on huolehdittava siitä, että myös ne seurakuntalaiset, jotka eivät osallistu järjestettyyn toimintaan, voivat kokea kirkon jäsenyyden ja seurakuntalaisuuden mielekkäänä.
Tiedotus on tärkeää. Seurakunnan on tiedotettava itsestään ja toiminnastaan ammattitaitoisesti ja ajanmukaisesti. Kun seurakuntalainen saa laadukasta ja hänelle suunnattua viestintää seurakunnastaan, hän kokee olevansa seurakunnalle tärkeä.
Millainen uskonnollisuus sitten puhuttelee meitä ihmisiä. Tyypillistä on kaipuu hiljentymiseen ja rauhaan. Myös rukous on tärkeää. Musiikilla ja kokonaisvaltaisella elämyksellisyydellä on suuri merkitys, minkä vuoksi monien katseet kääntyvät usein yksilöllisiä elämyksiä korostavaan uususkonnollisuuteen. Pyhän kokemus on puhetta, saarnaa ja selityksiä tärkeämpiä.
Luterilaisina kristittyinä me korostamme, ettemme pelastuaksemme tarvitse hyviä tekoja. Jumala antaa lahjansa ilmaiseksi. Armo on suuri ja mittaamaton Jumalan lahja syntiselle ihmiselle. Jumala ei ole tarkoittanut pelastusta vain hyville ja voimakkaille, vaan hänen pelastussanomansa on tarkoitettu erityisesti pahoille ja köyhille. Sellaisia me kaikki olemme.
Tämän päivän diakonia etsii yksinäistä ihmistä, auttaa erilaisia ongelmallisia ihmisiä. Palveluun liittyy aina Jumalan kutsu ja valtuutus. Palvelu ei ole itsetarkoitus. Se on merkkinä Jumalan työstä ihmisydämessä. Jumalan kirkastamana se ei tunnu taakalta, vaan se ohjaa palvelun polulle iloisin ja vapain sydämin.
Kirkolta odotetan edelleen aktiivista arvokeskustelua. Seurakunnassa tarvitaan tilaa keskustelulle, jotta erilaiset ihmiset voivat samaistua seurakuntaansa ja löytää sieltä ajan ja paikan. Diakoniatyön pitäisi enemmän näkyä katikuvassa.
Mitä enemmän ihmisillä on kontakteja kirkon kanssa, sitä positiivisempaa ja elävämpi mielikuva kirkosta ja seurakunnasta hänelle muodostuu. Kirkon sanoma on pysyvä ja muuttumaton. Sen välittämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaisia keinoja.
Kirkko on kautta sukupolvien sekä sanalla että voimalla vaikuttanut väkevästi kansamme elämänkulkuun. Seurakunta on vaikeina aikoina ollut kansamme henkisen voiman kannustajana silloinkin, kun onni on jo näyttänyt kokonaan menneen. Seurakunnan tehtävänä on kulkea ajassamme ihmisten rinnalla heitä tukien ja lohduttaen sekä vahvistaen toivon näkökulmaa.
Seurakunnan luottamushenkilön muotokuva on ilmaistu joskus sanoilla Jumalaapelkäävä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettu. Luottamushenkilön lähtökohtana tulee olla luottamus Jumalaan. Tuntuu oudolta jollei seurakunnan luottamsuhenkilö koe omakseen tällaista ilmaisua.
Luottamus Jumalaan merkitsee oikean näköalan avautumista seurakunnalliseen luottamustehtävään. Tämä antaa hyvän laajan ja syvän näköalan vastuunkantamiseen. Seurakunnan luottamustehtävä on syvällisempi kuin kunnan, koska siinä on kysymys Jumalan valtakunnan työstä.
Kirkon aarre on maallikoissa, jotka suostuvat kasvamaan palvelijoina Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Maallikot elävät lähellä ihmisten arkea, usein tuskallisen lähellä ja samalla ihmisten hätää ja kyselyä. Evankeliumi johtaa kyselijän ja etsijän sisälle Jumalan perheväkeen. Se antaa voiman, viisauden ja taidon myös kristyttynä elämiseen.
KOSKETA MINUA HENKI,
SYVÄLLE SYDÄMEEN.
SINNE PAINA HILJAA
LUOTTAMUS JEESUKSEEN.