Ei puhumalla vaan kuuntelemalla
12.11.2007 Klo 23.00
Miten politiikkaa pitäisi tehdä?

Ilon päivä tänään. Kohtasin Tampereella euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäen. Hän oli vierailulla Tampereen Koskikeskuksessa kello 14-15. Oli mukava tavata pitkästä aikaa. Pirteä hän oli, vaikka oli viikonloppuna reissailut puhujamatkoilla pitkin Pohjanmaata. Paljon ihmisiä oli tullut tapaamaan Annelia. Oli hauska katsella sivusta, kuinka iloisia ihmiset olivat, kun saivat puristaa hänen kättään. Moni kuiskasi hänelle: pidä meidän puolta siellä Brysselisssä. Minun oli kuitenkin hyvästeltävä ja lähdettävä kokoukseen.

Saavuin hyvissä ajoin kunnantoimistolle. Kun olin pari yötä tutkinut tarkkaan talousarviokirjaa huomasin siellä paljon puutteita ja laskuvirheitä. Talousjohtaja oli myös jo paikalla ennen kokousta. Vinkkasin hänelle, että tuleppa katsomaan kirjaa täällä on virheitä. Tulipa siihen pitkäaikainen kunnan pääkirjanpitäjäkin, jonka kanssa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja.

Talousjohtaja sanoi, että sinusta Raili sais hyvän kirjanpitäjän kuntaan. Sanoin kiitos ei. Olen 38 vuotta sitten hakenut Pirkkalan kuntaan töihin koulutoimistoon. Silloin kysyttiin: tunnenko ketään politiikkoja tai valtuutettuja Pirkkalassa. Sanoin, että olen juuri muuttanut Pirkkalaan. Olen kuulllut sellaisesta kun Aapro Jääskeläisestä. Sen jälkeen asia oli selvä en tullut valituksi. Onneksi.

Huh, huh! Maanantaina istuin valtuuston kokouksessa kello 15-23. Siinä olivat lihakset kovalla koetuksella, kun sain istua tosi epämukavassa penkissä. Penkissä, joka oli tarkoitettu johonkin muuhun tilaan, kuin valtuuston istuntosaliin. Ehkä tooli käy sellaisille henkilöille, jotka ovat tottuneet nojamaan. Minä taas tykkään istua selkä suorana. Minun selälle tooli ei kyllä sopinut.

Jokaisen politiikon minunkin tulisi tulevien kunnallisvaalien alla muistaa mietelmä: "I have never learned anything by talking" jotenkin siihen tapaan suomennettuna - En ole koskaan oppinut mitään puhumalla.

Puhetta piisasi tänään kunnanvaltuuston kokouksessa. Ensin puhui kunnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja ja sitten ryhmien puheenjohtajat suuruusjärjestyksessä. Kaikilla "uskomatonta" oli huoli kunnan velkaantumisesta.

Talousjohtaja muisti kyllä puheessaa, että Raili Naskali oli huomannut virheitä talousasiakirjassa. Kiitos vaan talousjohtajalle.

Mutta aika erikoista säestystä oli puheessaan: kunnanjohtajalta ja talousjohtajalta erästä valtuutettua kohtaan. Piti oikein kalvojen kanssa esitellä kunnan taloutta, kuinka hyvässä kunnossa se on. Alkaa kyllä jo tökkimään. Onhan se hyvä, että jos jotain asiaa oikein paljon höpöttää siihen itsekin alkaa uskomaan. Minua eivät kyllä saaneet vakuuttuneeksi.

Tunsin kyllä rivien välistä, että he minua tarkoittivat. Sainpas mukavia muljauksia muilta valtuutetuilta. Takarivin Näsikin siitä huomatti. Kyllähän sen kaikki tiesivät ketä he puheessaan tarkoittivat. Minua ei heidän puheensa hetkauttanut. Annoin samalla mitalla takaisin omassa puheenvuorossani. On sen verran vahva itsetunto, että se kestää kovatkin arvostelut, varsinkin kun ne eivät pidä paikkansa.

Jokainen, joka jotakin talousopista tietää, on varmasti kanssani samaa mieltä kunnan taloudesta. Taloudessa pitää katsoa mitkä ovat kassavarat, mitkä ovat kunnan omavaraisuus ja lainankanta. Ei pelkästään sitä, mitä on viivan alla taseessa ja mitä on tilikausien ylijäämä. Ylijäämä, joka ei näy rahana missään.

Jos virkamiehet ja valtuutetut lukisivat tosissaan kunnan talouskirjaa niin kyllä sieltä löytyy rivien välistä sanottavaa, ettei talous niin hyvässä kunnossa ole, vaikka näin annetaan ymmärtää.

En ymmärrä, miksi ihmiset kunnassa ja varsinkin me valtuutetut emme saa arvostella kunnan taloutta. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että kaipaan entisen edesmenneen kunnanjohtaja Lehtisen aikoja.

Nyt tuntuu, että salataanko meiltä jotakin. Aika erikoiseksi on mennyt kunnan touhu tässä muutaman vuoden aikana. En ihmettele yhtään jos työntekijät "stressantuu".

Olen miettinyt, mahtaako se tästä johtua, että kun on ollut politiikassa pitkään, en ole läheskään aina ymmärtänyt kaikkea taktiikoita ja strategioita, enkä varsinkaan tuulten haistelijoita. Minulta on puuttunut ne taidot. Olen ottanut asiat asioina. Olen ollut nöyrä, mutta en nöyristelijä.

Itse olen saanut talosoppini Torniolaakson kauppaoppilaitoksesta ja Huittisten kauppaoppilaitoksesta. Ja ne opit, jota sain sieltä ovat olleet tosi hyviä. Nykyiset markkinavetoiset yhteiskunnan talousopit tekevät yhteiskunnan sairaaksi rahankäytössä. Visa vain vinkuu.

Jos vakavissaan haluaa edistää yhteistä hyvää, kannattaa virkamiehenkin kuunnella valtuutettuja. Sen päälle voi sitten esittää omia käsityksiä ongelmista, mutta jälleen löytyy mietelmä: puhu vain jos se tuo jotakin lisää hiljaisuuteen.

Politiikassa ei ole ikuisia ystäviä eikä ikuisia vihollisia, on vain ikuisia etuja.

Vanha sanonta kuuluu, että kaikki politiikka on paikallista. Poliitikon edellytetään tekevän jotakin äänestäjiensä hyväksi. Pettää ja kieroilla ei saa, sillä miten kukaan voi sellaiseen ihmiseen luottaa. Ja sinisilmäinen ei saa olla.

Sinisilmäisiä taisi olla useammat valtuutetut viime elokuussa, kun kunta antoi ilmoituksen Paras-hankkeesta sisäministeriölle. Silloin kaikki olivat sitä mieltä, että sopimus tehdään Tampereen kanssa. Harri Aalto ja minä olimme toista mieltä.

Nyt valtuutetut olivat heränneet ja miettineet tosissaan Paras lain merkitystä. Mitä se merkitsee varsinkin Pirkkalan kunnalle ja sen työntekijöille.

Olen itse ollut kirkon lakivaliokunnassa kahdeksan vuotta. Voin sanoa, että laki on niin kuin sitä luetaan. Joskus sitä tuli kirkossakin laadittua sellaisia lakia, jotka tulivat pumerangina takaisin opetusministeriöstä.

Mitä valtion pitäisi tehdä jos laaditaan sellaisia lakeja, jotka eivät vastaa käytännössä kaikkien kuntien osalta sitä, mikä lain tarkoitus on ollut. Mihin siitä voisi valittaa, että lakia muutettas?

Edellinen hallitus teki kiireissään sellaisen puitelain, josta varmasti monet valtuutetut ja päättäjät ovat toista mieltä. Esimerkiksi vähintään noin 20 000 asukkaan raja. Mistä tämä on saatu. Tuulestako? Kaikki tutkimukset osoittavat, että noin 15 000 asukkaan kunta on taloudellisin tuottamaan palveluja.

Mielestäni valtuuston enemmistö teki oikeamielisen päätöksen. Ei hyväksynyt aiesopimusta Tampereen kanssa. Vaan halusi jatkoajan. Saapa nähdä mitä siitä seuraa. Toivottavsti hyvää. Kaippa virkamiehet keksivät taas jonkun "koplan".

Talousarvioon ei tehty paljon muutoksia. Vettä ei vaan saatu Sankilan Färmin alueelle, vaikka alue on todella veden tarpeessa. Mitähän valtuutettujen päässä liikkuu. Pitäisi vanhoilekin asuin alueille kunnan rahaa saada, koska sielläkin asuu veronmaksajia.

Nykykäytöntö on ollut se, että suuret rakennusfirmat saavat rakentaa suuriakin alueita ja sinne kunta rakentaa vesi- ja viemärijohdot ja kadut. Ei siellä katsota onko yleiskaavassa alue merkitty asuinkäyttöön. Raha ratkaisee.

On kummallista käytäntöä. Tasa-arvo ei ainakaan toteudu kaavoituksessa. Toisilta vaaditaan asemakaavaa ennen kuin tulee kunnan vesi ja viemäri ja toisille tehdään ilman asemakaavaa. Hyviä esimerkkiä on mm. Pereen alueella Partolassa.

Jos keskustan valtuutetut saisivat päättää, yhtään yksityistietä eikä yhtään taajaan asuttua aluetta jätettäisi hoitamatta sen takia, että on rahapula, vaan ainoastaan sen takia, ettei tiellä ole käyttäjiä ja että asuinalueella ei ole asukkaita. Tavoitteena pitää olla, että jos kiinteistöveroa peritään, verorahoilla kustannetaan myös yksityistiet. Pitää siis uskaltaa unelmoida ja asettaa tavoitteita myös haja-asutusalueille.

Tiukkaa on tulossa kunnan talouteen kaikille. Kukaan ei ole tyytyväinen ei varsinkaan kuntalaiset, jotka eivät saa halumiansa palveluja kunnalta. Mutta jos joku keksisi helpon reitin ulos talous ahdingosta, hänelle varmasti maksettaisiin ilomielin komea korvaus. Vai onko jo näin tehty: kyselin valtuuston kokouksesta kunnanjohtajalta? Hän vai hymyili. Ota siitä selvää.

HUOKAUS PÄIVÄN PÄÄTTYESSÄ
Pitkä päivä on takana.
Kiitos kaikesta, mitä sain tänään kokea.
Kiitos ihmisistä, joita kohtasin.
Kiitos asioista joita sain valmiiksi
ja niistä, jotka jäivät kesken.
Jätän kaiken Sinun käsiisi ja rukoilen:
Ole minulle armollinen. Siunaa kätteni työ.
Anna virkistävä yön lepo
ja salli minun nousta levänneenä
uuteen päivään,
yhdessä Sinun kanssasi.
Kiitos