Tampere, Vilppula, Mänttä, Juupajoki, Orivesi ja Tampere
13.03.2007 Klo 20.27
Hieno aurinkoinen ja lämmin ilma
Aamulla olin jo hereillä kun Sirpa lähetti viiden aikaan tekstiviestin, että katsoppa mitä olin kirjoittanut blogi sivuille viimeiséksi.
Joskus tapahtuu, että kun kirjoittaa väliin aikaisempi teksti siirtyy eteenpäin. Kiitos Sirpa huomaavaisuudesta. Ja kiitos vaalityöstä Valkeakoskella.
Kura lensi tänä aamuna, kun matkasin Vippulan torille. Varikon kuorma-auto ajoi edelläni Tampereelta - Vilppulaan asti. Tarkka kuljettaja ajoi sopivaa vauhtia oli hyvä peesata takana. Mutta sitten Orivedeltä -Vilppulan risteykseen asti mentiin 60 kymppiä. Edellä ajoi pitkä rekka,jonka keskinopeus oli 60-70 tunnissa.
Pitkä jono oli takana. Tuulilasin pyyhkijät saivat heilutella koko ajan. Kura lensi. Pekan aamulla pesemä auto oli yltä ja päältä kurassa. Ei olisi kannattanut pestä.
Torille saavuin viisitoista minuuttia myöhässä. Siellä oli paljon kauppiaita, mutta ehdokkaita ei muita. Tuttuja kauppiaita. Tapasin yhden Mänttäläisen kauppiaan, joka on jo eläkkeellä. Monet kerrat olimme olleet torilla yhdessä myymässä.
Hienoa oli ilmoittaa Ruoveden kenkä- ja laukkukauppiaalle, että nyt on mainokset. Hän käski kaksi viikkoa sitten laittaa autoon mainokset. Nyt ne oli. Kiitin myös häneltä ostamistani pohjallisista, jotka lämmittivät kovalla pakkasella jalkoja.
Torilla oli mukava olla. Aurinko paistoi niin lämpimästi. Lämpöasteita oli kymmenen astetta. Monet kauppiaat ovat jo vuosien varrella tulleet tutuiksi.
Eräskin kauppias sanoi, että on hyvä, että yrittäjät työllistävät itsensä. Kuinka paljon olisi työttömänä jos ei olisi yrittäjiä. Torikauppiaatkin pitäisi huomioita ja ajaa niiden etuja. He ovat myös ilmaisia verojen kerääjiä valtiolle ja kunnalle.
Matka jatkui Vilppulasta Mänttään. Mäntässä oli ihmeen hiljaista. Parkeerasin S-marketin parkkipaikalle. Siitä lähdin sitten jakamaan kauraryynejä ja esitteitä. Suuntasin ensimmäiseksi lähellä olevaan kukkakauppaan. Mukava rouva oli ollut alalla lähes 20 vuotta. Työelämässäkin yli 40 vuotta.
Mänttässä kiertelin pääkatua ristiin ja rastiin. Valintatalosta etsin kahvilaa. Kahvilanpitäjä on se kauppiaan tyttö, jonka tapasin äsken Vilppulan torilla. Löytyi se lopulta. Ihan valintatalon vieressä. Pistäydynpä kahville ja kerron, että tapasin isäsi torilla.
Ystävällinen kahvilanpitäjä. Kerroin, että olen vaalikiertueella. Viereissä pöydässä istui kolme miestä. He katsoivat kun keskustelimme. Sitten ostin kahvit ja hyvän munkkirinkilän ja menin miesten pöytään istumaan.
Siinä oli vasemmistoliiton ehdokas ja kaksi muuta miestä. Vähän aikaa kun siinä juteltiin. Yksi miehistä kertoi, että hän oli Kemistä kotoisin. No sitten äänestät pohjoisen tyärtä. Hän oli jo äänestänyt. Ei kertonut ketä. Kauaa ei ehditty tarinoida oli taas lähdettävä. Seuraava paikka oli Juupajoki.
Mänttä on hieno asuinpaikka kaupunki. Kun lähdin sieltä Jämsän tietä Orivedelle. Siinä matkalla oli järvi, jonka rannalle oli rakennettu hieno omakotitaloalue. Upea paikka.
Juupajoella oli hieno kunnantalo, parkkialue ja monenlaisia toimistoja. Siinä rykelmässä oli myös erikoisliike oikein sekatavarakauppa, jossa oli monenlaista tavaraa. Minunkin piti ostaa siitä karamelliä oikeita lehmäkarkkeja, mutta ne jäi ostamatta, kun kunnantoimistolta tultiin sanomaan, ettei tällä alueella saa jakaa mainoksia.
Ei auttanut muu, kun lähteä pois. Suuntasin matkani Orivedelle kello kahdeksi. Siellä oli juuri koululaiset päässeet koulusta ja kadut oli täynnä koululaisia.
Täälläkin lähdin jakamaan kaurahiutaleita vastaantulijoille. Tapana on käydä aina yhdessä kukkakaupassa ja viedä mainokset. Kauppias on anoppini vanha tuttu. Monet olivat jo käyneet äänestämässä Orivedellä hyvä niin.
Mutta oli vielä sellaisiakin, jotka eivät vielä tienneet ketä äänestää. Kehoitin tietenkin äänestämään itseäni jos ei parempaa löydy.
Kerroin, että minulla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus Pirkkalan kunnanvaltuutettuna ja hallituksessa. Työelämässä yli neljäkymmentä vuotta. Siitä yrittäjänä 28 vuotta. Kirkolliskokousedustajana ja lakivaliokunnan jäsenenä kahdeksan vuotta.
Hetken siinä keskusteltaessa huomasimme, että meillä on samat arvot. Eipä tiedä vaikka äänen saan. Onnea ja menestystä hän ainakin toivotti.
Istuin autossa ja kirjoittelin numeroita käyntikorttiin. Siihen tuli eräs mieshenkilö,joka tiesi tosi paljon Oriveden asioista. Sain hyvän kuvan Orivedestä.
Saramäen Tarjaa ja Arvoakin kaipasin. Kerroin tälle mieshenkilölle, että olemme olleet Arvon kanssa kahdeksan vuotta kirkolliskokousedustajana. Eipä mennyt pitkää aikaa kun Arvo kaarsi auton parkkipaikalle. Jatkakaa juttelemista hän kehoitti. Tuossa tulee hänen vanha työkaveri. Annoin hänellekin kauraryynipussin.
Tulipa sinne myös eräs Kangasalan kalakauppiaskin, joka kehui kauraryynejä ja kysyi mistä niitä saa lisää.
Arvelan Arin piti saapua kolmeksi. Sieltä hän saapui. Makkaraoita paistamaan. Lupa ei marketista irronnut makkaranpaistolle. Minnekähän Ari tukijoukkoineen meni. Torille lupasi mennä.
Lähdin puoli neljän aikaan puuron keittoon ja lihapullien paistoon Tampereelle. Kotona olin puoli kuuden aikaan. Olin niin poikki, että oli pakko mennä petiin viideksitoista minuutiksi. Kello kuusi lähdimme Pekan kanssa jakamaan kortteja Vähäjärvelle.
Soitin Mirjalle, että lähdeppä kävelemään ja jakamaan kortteja. Hän oli heti valmis. Siinä sitä sitten jaettiin kortteja kello oli puoli yhdeksään asti. Pekka jatkoi jakamista ja tuli kotia vasta kymmeneltä. Kertoi, että jalat on ihan poikki. Mene saunaan lämmittelemään. Sauna on valmis.
Mulla ei ainakaan vielä tunnu, vaikka juoksin kerrostalon rappuja ylhäälle ja alas. Rivitalot ovat helppo jakaa kun postilaatikot ovat yhdessä rivissä.
Huomen illalla jatketaan luukuttamista. Nyt on lähdettävä saunaan. Huomenna suuntaan matkani Ikaalisiin, Hämeenkyröön ja Keskutorille. Illalla on vaalilautakunnan kokous.
Kiitos tästä päivästä. Kiitos Parkanoon ja Pirkkalaan kauniiden korttien ja niissä olevien koskettaen tekstien lähettäjille. Kiitos sähköpostien lähettäjille. Kiitos kaikille joita sain tänään tavata. Hyvää yötä!
Aamulla olin jo hereillä kun Sirpa lähetti viiden aikaan tekstiviestin, että katsoppa mitä olin kirjoittanut blogi sivuille viimeiséksi.
Joskus tapahtuu, että kun kirjoittaa väliin aikaisempi teksti siirtyy eteenpäin. Kiitos Sirpa huomaavaisuudesta. Ja kiitos vaalityöstä Valkeakoskella.
Kura lensi tänä aamuna, kun matkasin Vippulan torille. Varikon kuorma-auto ajoi edelläni Tampereelta - Vilppulaan asti. Tarkka kuljettaja ajoi sopivaa vauhtia oli hyvä peesata takana. Mutta sitten Orivedeltä -Vilppulan risteykseen asti mentiin 60 kymppiä. Edellä ajoi pitkä rekka,jonka keskinopeus oli 60-70 tunnissa.
Pitkä jono oli takana. Tuulilasin pyyhkijät saivat heilutella koko ajan. Kura lensi. Pekan aamulla pesemä auto oli yltä ja päältä kurassa. Ei olisi kannattanut pestä.
Torille saavuin viisitoista minuuttia myöhässä. Siellä oli paljon kauppiaita, mutta ehdokkaita ei muita. Tuttuja kauppiaita. Tapasin yhden Mänttäläisen kauppiaan, joka on jo eläkkeellä. Monet kerrat olimme olleet torilla yhdessä myymässä.
Hienoa oli ilmoittaa Ruoveden kenkä- ja laukkukauppiaalle, että nyt on mainokset. Hän käski kaksi viikkoa sitten laittaa autoon mainokset. Nyt ne oli. Kiitin myös häneltä ostamistani pohjallisista, jotka lämmittivät kovalla pakkasella jalkoja.
Torilla oli mukava olla. Aurinko paistoi niin lämpimästi. Lämpöasteita oli kymmenen astetta. Monet kauppiaat ovat jo vuosien varrella tulleet tutuiksi.
Eräskin kauppias sanoi, että on hyvä, että yrittäjät työllistävät itsensä. Kuinka paljon olisi työttömänä jos ei olisi yrittäjiä. Torikauppiaatkin pitäisi huomioita ja ajaa niiden etuja. He ovat myös ilmaisia verojen kerääjiä valtiolle ja kunnalle.
Matka jatkui Vilppulasta Mänttään. Mäntässä oli ihmeen hiljaista. Parkeerasin S-marketin parkkipaikalle. Siitä lähdin sitten jakamaan kauraryynejä ja esitteitä. Suuntasin ensimmäiseksi lähellä olevaan kukkakauppaan. Mukava rouva oli ollut alalla lähes 20 vuotta. Työelämässäkin yli 40 vuotta.
Mänttässä kiertelin pääkatua ristiin ja rastiin. Valintatalosta etsin kahvilaa. Kahvilanpitäjä on se kauppiaan tyttö, jonka tapasin äsken Vilppulan torilla. Löytyi se lopulta. Ihan valintatalon vieressä. Pistäydynpä kahville ja kerron, että tapasin isäsi torilla.
Ystävällinen kahvilanpitäjä. Kerroin, että olen vaalikiertueella. Viereissä pöydässä istui kolme miestä. He katsoivat kun keskustelimme. Sitten ostin kahvit ja hyvän munkkirinkilän ja menin miesten pöytään istumaan.
Siinä oli vasemmistoliiton ehdokas ja kaksi muuta miestä. Vähän aikaa kun siinä juteltiin. Yksi miehistä kertoi, että hän oli Kemistä kotoisin. No sitten äänestät pohjoisen tyärtä. Hän oli jo äänestänyt. Ei kertonut ketä. Kauaa ei ehditty tarinoida oli taas lähdettävä. Seuraava paikka oli Juupajoki.
Mänttä on hieno asuinpaikka kaupunki. Kun lähdin sieltä Jämsän tietä Orivedelle. Siinä matkalla oli järvi, jonka rannalle oli rakennettu hieno omakotitaloalue. Upea paikka.
Juupajoella oli hieno kunnantalo, parkkialue ja monenlaisia toimistoja. Siinä rykelmässä oli myös erikoisliike oikein sekatavarakauppa, jossa oli monenlaista tavaraa. Minunkin piti ostaa siitä karamelliä oikeita lehmäkarkkeja, mutta ne jäi ostamatta, kun kunnantoimistolta tultiin sanomaan, ettei tällä alueella saa jakaa mainoksia.
Ei auttanut muu, kun lähteä pois. Suuntasin matkani Orivedelle kello kahdeksi. Siellä oli juuri koululaiset päässeet koulusta ja kadut oli täynnä koululaisia.
Täälläkin lähdin jakamaan kaurahiutaleita vastaantulijoille. Tapana on käydä aina yhdessä kukkakaupassa ja viedä mainokset. Kauppias on anoppini vanha tuttu. Monet olivat jo käyneet äänestämässä Orivedellä hyvä niin.
Mutta oli vielä sellaisiakin, jotka eivät vielä tienneet ketä äänestää. Kehoitin tietenkin äänestämään itseäni jos ei parempaa löydy.
Kerroin, että minulla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus Pirkkalan kunnanvaltuutettuna ja hallituksessa. Työelämässä yli neljäkymmentä vuotta. Siitä yrittäjänä 28 vuotta. Kirkolliskokousedustajana ja lakivaliokunnan jäsenenä kahdeksan vuotta.
Hetken siinä keskusteltaessa huomasimme, että meillä on samat arvot. Eipä tiedä vaikka äänen saan. Onnea ja menestystä hän ainakin toivotti.
Istuin autossa ja kirjoittelin numeroita käyntikorttiin. Siihen tuli eräs mieshenkilö,joka tiesi tosi paljon Oriveden asioista. Sain hyvän kuvan Orivedestä.
Saramäen Tarjaa ja Arvoakin kaipasin. Kerroin tälle mieshenkilölle, että olemme olleet Arvon kanssa kahdeksan vuotta kirkolliskokousedustajana. Eipä mennyt pitkää aikaa kun Arvo kaarsi auton parkkipaikalle. Jatkakaa juttelemista hän kehoitti. Tuossa tulee hänen vanha työkaveri. Annoin hänellekin kauraryynipussin.
Tulipa sinne myös eräs Kangasalan kalakauppiaskin, joka kehui kauraryynejä ja kysyi mistä niitä saa lisää.
Arvelan Arin piti saapua kolmeksi. Sieltä hän saapui. Makkaraoita paistamaan. Lupa ei marketista irronnut makkaranpaistolle. Minnekähän Ari tukijoukkoineen meni. Torille lupasi mennä.
Lähdin puoli neljän aikaan puuron keittoon ja lihapullien paistoon Tampereelle. Kotona olin puoli kuuden aikaan. Olin niin poikki, että oli pakko mennä petiin viideksitoista minuutiksi. Kello kuusi lähdimme Pekan kanssa jakamaan kortteja Vähäjärvelle.
Soitin Mirjalle, että lähdeppä kävelemään ja jakamaan kortteja. Hän oli heti valmis. Siinä sitä sitten jaettiin kortteja kello oli puoli yhdeksään asti. Pekka jatkoi jakamista ja tuli kotia vasta kymmeneltä. Kertoi, että jalat on ihan poikki. Mene saunaan lämmittelemään. Sauna on valmis.
Mulla ei ainakaan vielä tunnu, vaikka juoksin kerrostalon rappuja ylhäälle ja alas. Rivitalot ovat helppo jakaa kun postilaatikot ovat yhdessä rivissä.
Huomen illalla jatketaan luukuttamista. Nyt on lähdettävä saunaan. Huomenna suuntaan matkani Ikaalisiin, Hämeenkyröön ja Keskutorille. Illalla on vaalilautakunnan kokous.
Kiitos tästä päivästä. Kiitos Parkanoon ja Pirkkalaan kauniiden korttien ja niissä olevien koskettaen tekstien lähettäjille. Kiitos sähköpostien lähettäjille. Kiitos kaikille joita sain tänään tavata. Hyvää yötä!