MINULLA ON HERKKÄ TUNTU IHMISTEN ARKEEN!
15.03.2011 Klo 20.32
POHDITAAN VAIHTOEHTOJA
Sunnuntaina seikkailtiin, Luopioisissa, Kuhmalahdella ja Pakkalan kulmilla. Eilen Pinsiössä, Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Lumi- ja räntäsade vähän haittasi eilistä matkaa, kun esitteet tuppasivat kastumaan. Tänään jatkettiin matkaa Lempäälään, koska osa alueesta oli vielä jakamatta. Harmi nykyään, kun melkein kaikki kerrostalot keskustojen liepeillä ovat ovet suljettuna. Toisaalta ymmärtää, kun niin paljon tehdään pahaa rappukäytävissä.
Tapasinpa Lempäälässä eräässä rappukäytävässä kaksi veljesyrittäjää, jotka olivat työn puuhissa ja kotoisin Torniojokivarresta. Niinpä met vähän praatathiin meän kielellä. Murre ei ollut muuttunut, vaikka he olivat olleet täällä etelässä jo monta vuosikymmentä.
Matkan varrella soi puhelin monta kertaa, jossa kysyttiin ehdokkaan kantoja moneen asiaan. Monelle tuli selväksi se, mitä mieltä olen asioista. Mielestäni vahva Suomi on yhteinen asiamme. Suomalaisten menestys maailmanlaajuisessa kilpailussa perustuu kovaan työhön ja vahvaan osaamiseen. Hyvinvointi-Suomen rakentamisessa tarvitaan meitä jokaista suomalaista. Meidän päättäjien tehtävä on turvata menestymisen mahdollisuudet kaikkialla maassa. Näin se on!
Puhdas kotimainen ruoka on meidän jokapäiväinen etuoikeutemme. Maatalouspolitiikka on uudistettava siten, että se tukisi perheviljelmiä. EU-tuelle on asetettava tilakohtainen katto. Myös byrokratiaa on karsittava, sitä on karsittava rajusti, koskipa se sitten lomakkeiden täyttämistä erilaisia määräyksiä tai tarkastuksia. Maakuntaa kiertäessäni liian paljon on pieniä tiloja tyhjillään. Tätäkö täällä Suomessa on ajettu, että maaseutu tyhjentyy?
Maatalousasiat ovat maatalousministerin asioita,kuin myös muittenkin ministeriöiden asioita. Suomen etuja pitää uskaltaa puolustaa paremmin, kun mitä nyt on tehty. Monet maaseudun ihmiset ovat sitä mieltä, että poliitikot ei tarpeeksi aja Suomen ja suomalaisten etua EU:ssa.
Aluepolitiikassa erot ovat kasvaneet rajusti viimeisten vuosien aikana. Väestö pakkautuu kaupunkiseudulle. Maan tasapainoinen kehittäminen vaatii voimakkaita toimia. Tämä on kyllä näkynyt kuntakuvassa, kun on kierrellyt Pirkanmaata. Ihmiset pakotetaan asumaan lähiöihin. Mitä siitä seuraa? Minun mielestä ihmisillä pitää olla oikeus ja mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa.
Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan niin yksinhuoltajien kuin lapsiperheiden ja vanhuuden ongelmista. Yksinhuoltajien asema on huolestuttava. Kansanedustajan velvollisuus on mielestäni perehtyä ihmisten elämään, asettumista heidän asemaansa ja sen pohtimista, mitä ihmiset tosiasiassa tarvitsevat. Pitää myös olla velvoite ottaa kantaa yhteiskunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Näin olen yrittänyt tehdä.
Pirkanmaata Sirpan kanssa kiertäessämme nyt yli 10000 kilometriä, olemme saaneet ottaa moneen asiaan kantaa. En tiedä onko kaikki antamani selvitykset olleet kysyjän mieleen, mutta pohjalaisena sanomani näkyy minussa selkeytenä ja suoruutena. Tarkoitan sitä mitä sanon.
Monet ihmiset joita olemme tavanneet ovat kertoneet, että ovat menettäneet uskon politiikkaan. He ovat menettäneet toivonsa sen suhteen, että nykypoliitikot eivät kykene tekemään mitään taloudellisten ja poliittisten virheiden korjaamiseksi. Politiikassa tarvitaan nyt hyvin syvällistä muutosta.
Niinpä se on,että meille ihmisille on annettu kuitenkin tunne, että me ikään kuin itse ratkaisemme kaiken. Meille on annettu miettimisvara, päättelemisen ja hallinnon osa. Jotkut ovat oppineet kokemuksen kautta, että elämä on korkeimman kädessä. Mikään asia ei toteudu ennen kuin sen aika on kaikin puolin kypsä ja otollinen. Silloin osaset loksattavat paikoilleen politiikassakin. Kaikkea ei tarvitse tietää eikä kaikkeen saa puuttua.
Sunnuntaina seikkailtiin, Luopioisissa, Kuhmalahdella ja Pakkalan kulmilla. Eilen Pinsiössä, Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Lumi- ja räntäsade vähän haittasi eilistä matkaa, kun esitteet tuppasivat kastumaan. Tänään jatkettiin matkaa Lempäälään, koska osa alueesta oli vielä jakamatta. Harmi nykyään, kun melkein kaikki kerrostalot keskustojen liepeillä ovat ovet suljettuna. Toisaalta ymmärtää, kun niin paljon tehdään pahaa rappukäytävissä.
Tapasinpa Lempäälässä eräässä rappukäytävässä kaksi veljesyrittäjää, jotka olivat työn puuhissa ja kotoisin Torniojokivarresta. Niinpä met vähän praatathiin meän kielellä. Murre ei ollut muuttunut, vaikka he olivat olleet täällä etelässä jo monta vuosikymmentä.
Matkan varrella soi puhelin monta kertaa, jossa kysyttiin ehdokkaan kantoja moneen asiaan. Monelle tuli selväksi se, mitä mieltä olen asioista. Mielestäni vahva Suomi on yhteinen asiamme. Suomalaisten menestys maailmanlaajuisessa kilpailussa perustuu kovaan työhön ja vahvaan osaamiseen. Hyvinvointi-Suomen rakentamisessa tarvitaan meitä jokaista suomalaista. Meidän päättäjien tehtävä on turvata menestymisen mahdollisuudet kaikkialla maassa. Näin se on!
Puhdas kotimainen ruoka on meidän jokapäiväinen etuoikeutemme. Maatalouspolitiikka on uudistettava siten, että se tukisi perheviljelmiä. EU-tuelle on asetettava tilakohtainen katto. Myös byrokratiaa on karsittava, sitä on karsittava rajusti, koskipa se sitten lomakkeiden täyttämistä erilaisia määräyksiä tai tarkastuksia. Maakuntaa kiertäessäni liian paljon on pieniä tiloja tyhjillään. Tätäkö täällä Suomessa on ajettu, että maaseutu tyhjentyy?
Maatalousasiat ovat maatalousministerin asioita,kuin myös muittenkin ministeriöiden asioita. Suomen etuja pitää uskaltaa puolustaa paremmin, kun mitä nyt on tehty. Monet maaseudun ihmiset ovat sitä mieltä, että poliitikot ei tarpeeksi aja Suomen ja suomalaisten etua EU:ssa.
Aluepolitiikassa erot ovat kasvaneet rajusti viimeisten vuosien aikana. Väestö pakkautuu kaupunkiseudulle. Maan tasapainoinen kehittäminen vaatii voimakkaita toimia. Tämä on kyllä näkynyt kuntakuvassa, kun on kierrellyt Pirkanmaata. Ihmiset pakotetaan asumaan lähiöihin. Mitä siitä seuraa? Minun mielestä ihmisillä pitää olla oikeus ja mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa.
Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan niin yksinhuoltajien kuin lapsiperheiden ja vanhuuden ongelmista. Yksinhuoltajien asema on huolestuttava. Kansanedustajan velvollisuus on mielestäni perehtyä ihmisten elämään, asettumista heidän asemaansa ja sen pohtimista, mitä ihmiset tosiasiassa tarvitsevat. Pitää myös olla velvoite ottaa kantaa yhteiskunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Näin olen yrittänyt tehdä.
Pirkanmaata Sirpan kanssa kiertäessämme nyt yli 10000 kilometriä, olemme saaneet ottaa moneen asiaan kantaa. En tiedä onko kaikki antamani selvitykset olleet kysyjän mieleen, mutta pohjalaisena sanomani näkyy minussa selkeytenä ja suoruutena. Tarkoitan sitä mitä sanon.
Monet ihmiset joita olemme tavanneet ovat kertoneet, että ovat menettäneet uskon politiikkaan. He ovat menettäneet toivonsa sen suhteen, että nykypoliitikot eivät kykene tekemään mitään taloudellisten ja poliittisten virheiden korjaamiseksi. Politiikassa tarvitaan nyt hyvin syvällistä muutosta.
Niinpä se on,että meille ihmisille on annettu kuitenkin tunne, että me ikään kuin itse ratkaisemme kaiken. Meille on annettu miettimisvara, päättelemisen ja hallinnon osa. Jotkut ovat oppineet kokemuksen kautta, että elämä on korkeimman kädessä. Mikään asia ei toteudu ennen kuin sen aika on kaikin puolin kypsä ja otollinen. Silloin osaset loksattavat paikoilleen politiikassakin. Kaikkea ei tarvitse tietää eikä kaikkeen saa puuttua.