Kovat piipussa ja viimeisiä viedään.
18.01.2008 Klo 18.44
Rahaa pitis oleman!
Jos ei ole helppoa meillä Pirkkalan päättäjillä, niin eipä ole liikaa herkkuja Helsingin herroillakaan. Vallanpitäjät näyttävän unohtavan tavallisen kansan. Ainakin siltä tuntuu, kun lukee ja katselee lehtiä ja seuraa ja kuuntelee tiedotusvälineitä.
Talouden valta näyttää koettelevan niin Pirkkalan kun maan hallituksen päättäjiä. Ainakin Kemijärvellä ihmetellään, kuinka avuttomia ja pehmeitä päättäjät ovat ison yhtiön edessä.
Meillä täällä Pirkkalassa käydään kauppaa vuokrataloista. Päättöstä ei ole vielä tehty.
Itsekin käyn omantunnon taistelua. Päätöksen teen kyllä omanpääni mukaan ja en tee sitä kenenkään ryhmän tai henkilön painostuksesta.
Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että mitä hyötyä meidän kunnalla ja kuntalaisilla on siitä jos vuokratalot myydään? Tietenkin pitää laskea paljonko kunta hyötyy siitä, kun talot myydään. Ei pelkästään pidä tuijottaa sitä hintaa, minkä hinnan konsultti on kilpailuissa pusertanut.
Yksi hyvä syy niiden myymiseen on siinä, että kunnan koko lainamäärä putoaa huomattavasti. Omistaahan Pirkkalan kunta 100 %:a Pirkkalan Vuokrataloista. Mutta onko se hyvä asia? Vuokra-asuntojakin tarvitaan.
Itse lasken niin, että kiinteistöjen kirjanpitoarvo on noin 20 miljoonaa euroa ja velat noin 19 miljoonaa euroa. Mikähän olisi niiden käypä arvo? Ei ihan pieni summa niille parillekymmenelle kiinteistölle, joita nyt yritetään kaupata.
Ojalan laskuopin mukaan 487 kiinteistöä, vanhimmat kiinteistöt yli 35 vuotiaita. Oliskohan niiden hinta nykyeuroilla laskettuna jotenkin noin 38 miljoonan euron luokkaa.
Ostajat tarjoavat 25 miljoonaa. Kun velat vähennetään, kunta saa noin 6 miljoonaa euroa. Kymmenen miljoonaa liian vähän. Mutta mitäs siitä pääasia, että saadaan Pirkkalan vuokratalojen "kornernitilinpäätökset" pois kirjanpidosta. Sehän tässä on tarkoitus.
Nöyryyttä ja kuuliaisuutta nyt tarvitaan myös päättäjältä. Päättäjänkään ei pidä aina alistua siihen, mitä markkinatalous ja pörssiyhtiöt sanelevat. Vai onkohan niin, että puhua saat, mutta vaikutusta sillä ei ole? Onkohan päättäjät pehmeitä isojen asioiden edessä?
Jos me, joita päättäjäksi luullaan, emme tiedosta todellista vastuutamme ihmisten edessä, jos emme tajua, ettei meillä ole mitään muuta valtaa kuin se, minkä kuntalaiset ovat meille lainanneet, niin meitä viedään kuin pässiä narussa.
Tiedämmekö me aina, minkä etupiirin poliittisina päättäjinä me milloinkin toimimme. Vaikka optiot nousevat kukaan ei tee mitään väärin, mutta kaikki menee vaan pieleen.
Politiikot puhuvat poliittisesta vastuusta. Puhutaan maailmankatsomuksista tarkoitetaan talousongelmaa. Puhutaan ihanteista tarkoitetaan etuja. Puhutaan antamisesta tarkoitetaan ottamista. Puhutaan oikeudenmukaisuudesta tarkoitetaan valtaa. Puhutaan johtamisesta tarkoitetaan riistoa.
Meidän nykyiseen toimintakultuuriimme kuuluu: rakenneuudistukset, saneeraukset, yksityistämiset, ulkoistamiset, sijaiskysymykset ja sijoitukset. Meidän pitää edustaa ja osoittaa vieraanvaraisuutta, sehän kuuluu maan hyviin tapoihin.
Miten siis pystyy vaikuttamaan ja sietämään sen, että voi vaikuttaa niin vähän ihmisten asioihin, joista pitää päättää? Elämässä auttaa se, että tekee sen vähän, minkä joko tietää oikeaksi tai mikä on siinä suunnassa, minkä tietää oikeaksi.
Meidän päättäjienkin eheydelle on hyväksi kunnioittaa sitä, minkä on totuudekseen löytänyt. Siihen kuuluu asioiden toistuva uudelleen tarkastelu ja yhteisöllinen arviointi.
Sitähän se on. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.
Rukoushuokauksia
Herra, Jumala.
Kiitos, että tulet luokseni.
Kulje kanssani, kun epäilen.
Kulje kanssani, kun uskon.
Jos ei ole helppoa meillä Pirkkalan päättäjillä, niin eipä ole liikaa herkkuja Helsingin herroillakaan. Vallanpitäjät näyttävän unohtavan tavallisen kansan. Ainakin siltä tuntuu, kun lukee ja katselee lehtiä ja seuraa ja kuuntelee tiedotusvälineitä.
Talouden valta näyttää koettelevan niin Pirkkalan kun maan hallituksen päättäjiä. Ainakin Kemijärvellä ihmetellään, kuinka avuttomia ja pehmeitä päättäjät ovat ison yhtiön edessä.
Meillä täällä Pirkkalassa käydään kauppaa vuokrataloista. Päättöstä ei ole vielä tehty.
Itsekin käyn omantunnon taistelua. Päätöksen teen kyllä omanpääni mukaan ja en tee sitä kenenkään ryhmän tai henkilön painostuksesta.
Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että mitä hyötyä meidän kunnalla ja kuntalaisilla on siitä jos vuokratalot myydään? Tietenkin pitää laskea paljonko kunta hyötyy siitä, kun talot myydään. Ei pelkästään pidä tuijottaa sitä hintaa, minkä hinnan konsultti on kilpailuissa pusertanut.
Yksi hyvä syy niiden myymiseen on siinä, että kunnan koko lainamäärä putoaa huomattavasti. Omistaahan Pirkkalan kunta 100 %:a Pirkkalan Vuokrataloista. Mutta onko se hyvä asia? Vuokra-asuntojakin tarvitaan.
Itse lasken niin, että kiinteistöjen kirjanpitoarvo on noin 20 miljoonaa euroa ja velat noin 19 miljoonaa euroa. Mikähän olisi niiden käypä arvo? Ei ihan pieni summa niille parillekymmenelle kiinteistölle, joita nyt yritetään kaupata.
Ojalan laskuopin mukaan 487 kiinteistöä, vanhimmat kiinteistöt yli 35 vuotiaita. Oliskohan niiden hinta nykyeuroilla laskettuna jotenkin noin 38 miljoonan euron luokkaa.
Ostajat tarjoavat 25 miljoonaa. Kun velat vähennetään, kunta saa noin 6 miljoonaa euroa. Kymmenen miljoonaa liian vähän. Mutta mitäs siitä pääasia, että saadaan Pirkkalan vuokratalojen "kornernitilinpäätökset" pois kirjanpidosta. Sehän tässä on tarkoitus.
Nöyryyttä ja kuuliaisuutta nyt tarvitaan myös päättäjältä. Päättäjänkään ei pidä aina alistua siihen, mitä markkinatalous ja pörssiyhtiöt sanelevat. Vai onkohan niin, että puhua saat, mutta vaikutusta sillä ei ole? Onkohan päättäjät pehmeitä isojen asioiden edessä?
Jos me, joita päättäjäksi luullaan, emme tiedosta todellista vastuutamme ihmisten edessä, jos emme tajua, ettei meillä ole mitään muuta valtaa kuin se, minkä kuntalaiset ovat meille lainanneet, niin meitä viedään kuin pässiä narussa.
Tiedämmekö me aina, minkä etupiirin poliittisina päättäjinä me milloinkin toimimme. Vaikka optiot nousevat kukaan ei tee mitään väärin, mutta kaikki menee vaan pieleen.
Politiikot puhuvat poliittisesta vastuusta. Puhutaan maailmankatsomuksista tarkoitetaan talousongelmaa. Puhutaan ihanteista tarkoitetaan etuja. Puhutaan antamisesta tarkoitetaan ottamista. Puhutaan oikeudenmukaisuudesta tarkoitetaan valtaa. Puhutaan johtamisesta tarkoitetaan riistoa.
Meidän nykyiseen toimintakultuuriimme kuuluu: rakenneuudistukset, saneeraukset, yksityistämiset, ulkoistamiset, sijaiskysymykset ja sijoitukset. Meidän pitää edustaa ja osoittaa vieraanvaraisuutta, sehän kuuluu maan hyviin tapoihin.
Miten siis pystyy vaikuttamaan ja sietämään sen, että voi vaikuttaa niin vähän ihmisten asioihin, joista pitää päättää? Elämässä auttaa se, että tekee sen vähän, minkä joko tietää oikeaksi tai mikä on siinä suunnassa, minkä tietää oikeaksi.
Meidän päättäjienkin eheydelle on hyväksi kunnioittaa sitä, minkä on totuudekseen löytänyt. Siihen kuuluu asioiden toistuva uudelleen tarkastelu ja yhteisöllinen arviointi.
Sitähän se on. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.
Rukoushuokauksia
Herra, Jumala.
Kiitos, että tulet luokseni.
Kulje kanssani, kun epäilen.
Kulje kanssani, kun uskon.