EETTISIÄ POIMINTOJA
18.09.2011 Klo 20.18
ELINTÄRKEÄT ARVOT

Olen tuossa viikonlopun lueskellut kunnanhallituksen esityslistaa. Olen miettinyt, että onko valtuutetun tekemillä aloitteilla ja asiakirjoilla sittenkään jonkinlaista todellista merkitystä kunnan päätöksenteossa? Ei ihme, että me valtuutetut näytämme virkamiesten edessä lähinnä tympääntyneeltä. Häpeän tunnustaa, että tunnen kuuluneeni tuohon ryhmään.

Valtuustoaloitteiden tekeminen kyllä turhauttaa. Tuntuu siltä, että virkamiehet suosivat niitä aloitteiden tekijöitä jotka ovat voimakkaita ja määrätietoisia pelureita. Olisiko nyt parasta alkaa tekemään aloite, joka kieltää aloitteiden tekemisen virkamiehille?

Tein vuosi sitten aloiteen, jonka allekirjoitti useampi valtuutettu. Aloite koski Eettiset ohjeet ja periaatteet Pirkkalan kuntaan. Kunnanhallinnon eettisten periaatteiden tarpeesta tuli ajankohtaiseksi keväällä 2010, kun pormestarijupakkaa käytiin. Taustana tälle aloitteelle oli Pirkkalan kunnassa tapahtunut viranhalitijoiden käyttäytyminen eräässä tiehankke asiassa. Menettely oli mielestäni lainvastaista ja katsoin sen olevan vastoin hyvää virkamiesmoraalia.

Eettisten periaatteiden tarkoituksena on kiinnittää luottamushenkilöiden ja viranhaltiojoiden huomiota omaan toimintaansa. Mielestäni eettiset ohjeet voisivat herättää ja havahduttaa asianomaisia vertaamaan ja arvioimaan niitä omiin käsityksiinsä ja toimintaansa. Kunnassa hyvän hallintotavan kehittäminen ja sisällön yksityiskohtaisempi erittely on meillä jäänyt liiaksi muodollisen juridiikan tulkinnan varaan.

Yleisinhimillinen sosiaalietiikka riittää yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi, mutta se ei ole riittävä oikean kristillisen moraalin ja elämäntavan ymmärtämisen kannalta. Sosiaalietiikka vastaa lain ensimmäisen käytön tarpeisiin, mutta kristillinen elämäntapa ja etiikka vaativat myös lain kolmatta eli ohjaavaa käyttöä.

Eettiset ohjeet ja periaatteet merkitsee luottamushenkilöille ja virkamiehille myös velvollisuutta perehtyä kuntalaisten elämää, asettumista heidän asemaansa ja sen pohtimista, mitä ihmiset tosiasiassa tarvitsevat. Tästä seuraa väistämättä, että eettisten kysymysten ohella on tarkasteltava laajempia yhteiskunnan rakenteita koskevia kysymyksiä. Kunnalle tämä merkitsee velvoitetta ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Eettiset ohjeet ja periaatteet ovat käytössä jo monessa kunnassa ja monissa yrityksissä. Ihmetellä täytyy, miksi tästä ei ole käyty laajempaa keskustelua virkamiesvalmistelussa. Onko niin, ettei virkamiehet ole ymmärtänyt, miten kunnan eetisen ohjeiden perusteluissa tapahtuu olennainen muutos? Toisaalta voi olla myös niin, että eettiset ohjeet itse asiassa vastaavat monen valtuutetun näkemystä etiikasta ja että usein morallistinen näkemys etiikasta on tosiasiassa koettu kunnassa ongelmalliseksi.

Eettisten kysymysten esilläpito on välttämättömyys kunnassa. Eettiset arvot liittyvät kysymyksiin oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Yhteisille kunnallisille eettisille periaatteille on tarvetta. Kunnan päätökset tulee perustua huolelliseen harkintaan ja lakiin. Kuntalaisia tulee palvella puolueettomasti. Kunnan taloudessa pitää pyrkiä tehokaaseen toimintaan ja välttää tuhlausta.

Luottamus ja oikeudenmukaisuus ovat kaksi tärkeimmistä hallinnon ja palvelun eettisistä arvoista. Kunnan sisällä luottamus parantaa työtehoa ja helpottaa johtamista. Jos luottamusta ei ole, jokainen luo itselleen omat päämäärät. Oikeudenmukaisuus taas syntyy ennen muuta oikeudenmukaisen kohtelun myötä.