Keskeiset teemat vaalityössä
19.03.2011 Klo 08.40
TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHITULEVAISUUS
Eduskuntavaalit pidetään 17.päivänä huhtikuuta 2011. Vaalit ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointipolitiikkaa. Olemme saaneet elää viime vuodet hyvän taloudellisen kehityksen aikaa. Suomi ja sen kansantalous erityisesti elinkeinoelämä on osa kansainvälistä taloutta. Kansainvälinen tilanne muuttuu. Sen vaikutukset ulottuvat Suomeen. Kilpailukyvyn turvaaminen on jatkossa menestymisemme elinehto.
Kasvu on hyvinvoinnin ja työllisyyden edellytys. Suomen on oltava sellainen, että se tukee työn tekemisen ja teettämisen sekä yrittämisen edellytyksiä. Yritysten kilpailukyky edellyttää yhteisö- ja pääomaverokannan säilyttämistä nykyisellään. Taas ansiotulojen verotuksen alentaminen kannustaa työn tekemiseen, eikä sosiaaliturvalla elämiseen.
Myös energiapolitiikan merkitys korostuu. Monipuolinen ja kohtuuhintainen sähkön saatavuus tulee varmistaa. Ympäristökysymykset ja ilmastokysymykset liittyvät energian saatavuuteen ja talouskasvuun. Sähkön tuotannossa on kaikkien vaihtoehtojen oltava käytettävissä. Perusvoiman osalta tämä merkitsee sitä, että vähintään maakaasuun ja hiilivoimaan tulisi voida investoida.
Eilen istuin MTK:N Pirkanmaan edusvalvojien palaverissä. Siellä meitä oli kuusi keskustalaista kuulijaa. Keskusteltiin minne uppoutuu kuluttajan eurot ja sentit esimerkiksi maidon ja leivän tuotannossa. Se on yleisesti kaupan kassaan. Tuottajat saavat vain murto-osan siitä mitä kaupan ketjut.
Meidän edustajien on mielestäni puolustettava omaa maataloutta. Meillä on pohjattomat markkinat. Maataloutemme on toimiva, eettisesti korkeatasoinen ja toimiva ja terve. Maaseudulla on tehtävä tulevaisuudenuskon säilyttämisessä.
Puun käytöstä keskusteltiin. Puun käyttöä on lisättävä rakentamisessa. Tästä olen myös puhunut monta vuotta sitten, kun Pirkkalaan rakennettiin koulukeskusta. Itse olisin halunnut nähdä punamullalla maalattuja punaisia koulurakennuksia. Nykyään rakennetaan paljon puusta esimerkiksi omakotitaloja. Tämän olen todennut, kun Pirkanmaata on kuljettu ristiin rastiin.
Myös muiden uusiutuvien energiavarojen, kuten tuulen, turpeen, tuulen ja aurongon tekniikkaan tulee edelleen panostaa.
Suomen ilmastointitavoite on äärimmäisen tiukka. Tiukempi kuin useimmissa muissa maissa.
Suomi on jo toteuttanut suurimman osan toimenpiteistä muun muassa bioenergian hyödyntämisen, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä energian tehokas käyttö teollisuudessa, asumisessa ja liikenteessä.
Eläkemenojen voimakas nousu aiheuttaa sen, että kokonaisveroasteen alentaminen on erittäin vaikeaa. Suomessa siirrytään eläkkeelle keskimäärin 57 vuotiaana. Suomalaisista keski-ikäisistä miehistä on eläkkeellä jo yli 40 prosenttia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisaika on saatava mahdollisimman nopeasti nousemaan, mutta mitä teet kun yli viisikymppisiä ja kuusikymppisiä pidetään jo liian vanhoina työelämään.
Aikaisin eläkkeellesiirtyminen, pitkät opiskeluajat ja lyhyet työurat tuovat ongelmia eläkejärjestelmään. Työaikaa ei pidä lyhentää. Säännöllinen työaika on jo Suomessa teollisuusmaiden lyhyimpiä. Kun erilaiset poissaolot otetaan huomioon työntekijän tekemä aika on keskimäärin vähän yli 30 tuntia viikossa. Työaikoja on monipuolistettava ja paikallisesti sopien on voitava tehdä pitkää työpäivää tarpeen vaatiessa ja vastaavasti lyhyempiä työaikoja silloin, kun kysyntä sen sallii.
Mutta keskeinen asia vaalityössä on kuitenkin miten me ehdokkaat suhtaudumme lapsiin ja vanhuksiin. Tällä hetkellä Suomessa on paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät jaksa olla vanhempia. Tämä on koko yhteiskunnan kysymys! Mikä on tämän nyky-yhteiskunnan näännyttänyt? Minusta ei riitä se, että yhteiskunnan puolelta lasten hoitoon kiinnitetään huomiota esimerkkeinä päivähoito ja kodinhoidon tuki. Tarpitaan muutakin kun perheministeriä!
Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikkien väestöryhmien asema on hyvä. Suomessa lasten hoitoon kiinnitetään huomiota, mutta vanhukset jätetään hoidotta. Onko sittenkään mitään todellista merkitystä eri puolueiden vaaliohjelmilla? Varmasti jotkut haluavat niihin uskoa, mutta toisaalta lienee kyse ilmiöstö, joka on tuttu ainakin politiikassa pitkään mukana olleelle.
Eduskuntavaalit pidetään 17.päivänä huhtikuuta 2011. Vaalit ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointipolitiikkaa. Olemme saaneet elää viime vuodet hyvän taloudellisen kehityksen aikaa. Suomi ja sen kansantalous erityisesti elinkeinoelämä on osa kansainvälistä taloutta. Kansainvälinen tilanne muuttuu. Sen vaikutukset ulottuvat Suomeen. Kilpailukyvyn turvaaminen on jatkossa menestymisemme elinehto.
Kasvu on hyvinvoinnin ja työllisyyden edellytys. Suomen on oltava sellainen, että se tukee työn tekemisen ja teettämisen sekä yrittämisen edellytyksiä. Yritysten kilpailukyky edellyttää yhteisö- ja pääomaverokannan säilyttämistä nykyisellään. Taas ansiotulojen verotuksen alentaminen kannustaa työn tekemiseen, eikä sosiaaliturvalla elämiseen.
Myös energiapolitiikan merkitys korostuu. Monipuolinen ja kohtuuhintainen sähkön saatavuus tulee varmistaa. Ympäristökysymykset ja ilmastokysymykset liittyvät energian saatavuuteen ja talouskasvuun. Sähkön tuotannossa on kaikkien vaihtoehtojen oltava käytettävissä. Perusvoiman osalta tämä merkitsee sitä, että vähintään maakaasuun ja hiilivoimaan tulisi voida investoida.
Eilen istuin MTK:N Pirkanmaan edusvalvojien palaverissä. Siellä meitä oli kuusi keskustalaista kuulijaa. Keskusteltiin minne uppoutuu kuluttajan eurot ja sentit esimerkiksi maidon ja leivän tuotannossa. Se on yleisesti kaupan kassaan. Tuottajat saavat vain murto-osan siitä mitä kaupan ketjut.
Meidän edustajien on mielestäni puolustettava omaa maataloutta. Meillä on pohjattomat markkinat. Maataloutemme on toimiva, eettisesti korkeatasoinen ja toimiva ja terve. Maaseudulla on tehtävä tulevaisuudenuskon säilyttämisessä.
Puun käytöstä keskusteltiin. Puun käyttöä on lisättävä rakentamisessa. Tästä olen myös puhunut monta vuotta sitten, kun Pirkkalaan rakennettiin koulukeskusta. Itse olisin halunnut nähdä punamullalla maalattuja punaisia koulurakennuksia. Nykyään rakennetaan paljon puusta esimerkiksi omakotitaloja. Tämän olen todennut, kun Pirkanmaata on kuljettu ristiin rastiin.
Myös muiden uusiutuvien energiavarojen, kuten tuulen, turpeen, tuulen ja aurongon tekniikkaan tulee edelleen panostaa.
Suomen ilmastointitavoite on äärimmäisen tiukka. Tiukempi kuin useimmissa muissa maissa.
Suomi on jo toteuttanut suurimman osan toimenpiteistä muun muassa bioenergian hyödyntämisen, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä energian tehokas käyttö teollisuudessa, asumisessa ja liikenteessä.
Eläkemenojen voimakas nousu aiheuttaa sen, että kokonaisveroasteen alentaminen on erittäin vaikeaa. Suomessa siirrytään eläkkeelle keskimäärin 57 vuotiaana. Suomalaisista keski-ikäisistä miehistä on eläkkeellä jo yli 40 prosenttia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisaika on saatava mahdollisimman nopeasti nousemaan, mutta mitä teet kun yli viisikymppisiä ja kuusikymppisiä pidetään jo liian vanhoina työelämään.
Aikaisin eläkkeellesiirtyminen, pitkät opiskeluajat ja lyhyet työurat tuovat ongelmia eläkejärjestelmään. Työaikaa ei pidä lyhentää. Säännöllinen työaika on jo Suomessa teollisuusmaiden lyhyimpiä. Kun erilaiset poissaolot otetaan huomioon työntekijän tekemä aika on keskimäärin vähän yli 30 tuntia viikossa. Työaikoja on monipuolistettava ja paikallisesti sopien on voitava tehdä pitkää työpäivää tarpeen vaatiessa ja vastaavasti lyhyempiä työaikoja silloin, kun kysyntä sen sallii.
Mutta keskeinen asia vaalityössä on kuitenkin miten me ehdokkaat suhtaudumme lapsiin ja vanhuksiin. Tällä hetkellä Suomessa on paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät jaksa olla vanhempia. Tämä on koko yhteiskunnan kysymys! Mikä on tämän nyky-yhteiskunnan näännyttänyt? Minusta ei riitä se, että yhteiskunnan puolelta lasten hoitoon kiinnitetään huomiota esimerkkeinä päivähoito ja kodinhoidon tuki. Tarpitaan muutakin kun perheministeriä!
Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikkien väestöryhmien asema on hyvä. Suomessa lasten hoitoon kiinnitetään huomiota, mutta vanhukset jätetään hoidotta. Onko sittenkään mitään todellista merkitystä eri puolueiden vaaliohjelmilla? Varmasti jotkut haluavat niihin uskoa, mutta toisaalta lienee kyse ilmiöstö, joka on tuttu ainakin politiikassa pitkään mukana olleelle.