Viiala tori, Orivesi S-market ja Orivesi hotelli
22.02.2007 Klo 21.46
Auto ei suostunut käynnistymään!
Tänä aamuna pakettiauto ei inahtanutkaan, kun yritin käynnistää. Menin katsomaan konepellin alle ihan kylmä oli moottori ja varmasti öljytkin ihan kankeat. Lämmitinjohto oli vähän kiiruulla kytketty. Virta ei mennyt perille asti. Ei muuta ko uudestaan virta päälle ja auto lämpiämään.
Ehdin käydä Tampereella mukan. Ja yritin uudelleen. Johan starttasi. Matka Viialaan voi alkaa. Kyllä on hyvät tiet puoli tuntia niin olin Viialassa. Keskus oli muuttunut. Uusi S-market oli tullut ja torikin oli muuttanut muotoaan. Viialan kotileipomosta tunsin, että tuossa on tori.
Torin parkkialueella oli Rajalan asunto-auto ja olihan siellä muitakin ainakin kansanedustaja Saara Karhu. Minä aloin pystyttämään telttaa. Rautakehikko pystyyn ja pressu katokseksi. Tulipa siihen, joku mieshenkilö katsomaan mitä minä siihen puuhastelen.
Kun olin kaikki saanut valmiiksi ja kauraryynit pöytään mietin, että alanko paistamaan makkaraa. Torilla ei ollut väkeä muuta kuin ehdokkaita tukijoukkoineen. Eipä tässä kannata grillia panna lämpeämään ajattelin. Sitten purin katoksen ja pakkasin autoon.
Parempi kun alan jakamaan kaurahiutaleita tuumin. Pistin laatikon pöydälle ja lapun, että ota tästä. Itse menin K-kaupan talon reunustalle seisomaan sinne paistoi aurinko. Torilla oli tosi kylmä pakkastakin yli 25 astetta.
Kun olin vähän aikaa siinä jakanut kauraryynejä. Tuli tuttu Sirpa Valkeakoskelta. Olin ihan hämmästynyt hänellä oli kukkapuska kädessä. Onnitteli eilisestä.
Kiitos kun tulit. Samassa soi puhelin. Karhun Saara soitti, missä olet, kun äsken tuossa oli teltta ja nyt ei ole. Sanoin, että olen täällä talon seinustalla täällä on paljon lämpimämpi.
Siinä sitten moikattiin ja toivotettiin toisillemme onnea vaalityössä. Onnea tarvitaan näissäkin pakkaslukemissa. Aika moinen täytyy olla, kun monta tuntia seisoo pakkasessa. Itse olen tottunut. Ei nämä pakkaset ole mitään siihen verrattuna, mitä lapsena oli Lapissa.
Kävipä meillä siinä aika vilske. Kauraryynit vaihtoivat omistajaa. Vesilahden mieskin oli uskaltautunut pakkaseen. Siinäpä me kovasti keskusteltiin ja väiteltiin. Hän vaikutti kokoomuslaiselta. Sirpa sanoi ihailevansa Niinistöä joka on suora ja minä taas Viinasta, joka oli talousasiantuntija.
Siinä keskusteltuamme hän ihmetteli, että mikä erottaa meidät kokoomuksesta sanoimme hänelle, että jäsenkirja. Oli hauska keskustella. Samoimme hänelle, että muista pitää muut keskustelut omana tietonasi. Saa nähdä pitääkö.
Pari tuntia meni nopeasti. Sanoin Sirpalle, että nyt mennään kahville. Kahvi maistui.
Mukavaa porukkaa täällä Viialassa. Täällä olisi ollut pitempääkin, mutta seuraava tilaisuus kutsui. Kiitos Sirpa tuestasi.
Illalla olin Orivedellä S-marketin parkkialueella jakamassa kauraryynejä ja kello 19.00 suuntasin matkani Orivesi hotelliin, jossa alue- ja kuntaministeri Manninen piti hyvän esitelmän. Ministeri Manninen on kotoisin sieltä, missä minä kävin rippikoulun ja asuu siellä missä minä olen syntynyt.
Orivedellä oli 25 ihmistä ja siitä viisi ehdokasta. Hiljaista on - missä ihmiset ovat? Jotkut olivat kirkkovaltuuston kokouksessa, koska se oli samaan aikaan.
Tiukkoja kysymyksiä tuli vakuutuksista, yksityiskouluista, yrittäjyydesta ja kuntarakenteesta. Paljonko kuntia on kahdeksan vuoden päästä joku kysyi? Ministeri Mannisen arveli, että ehkä 100.
Kello rientää kohta 24.00. Nyt pitää vielä tehdä vaalimainos Aamulehteen.
Hyvää yötä.
Tänä aamuna pakettiauto ei inahtanutkaan, kun yritin käynnistää. Menin katsomaan konepellin alle ihan kylmä oli moottori ja varmasti öljytkin ihan kankeat. Lämmitinjohto oli vähän kiiruulla kytketty. Virta ei mennyt perille asti. Ei muuta ko uudestaan virta päälle ja auto lämpiämään.
Ehdin käydä Tampereella mukan. Ja yritin uudelleen. Johan starttasi. Matka Viialaan voi alkaa. Kyllä on hyvät tiet puoli tuntia niin olin Viialassa. Keskus oli muuttunut. Uusi S-market oli tullut ja torikin oli muuttanut muotoaan. Viialan kotileipomosta tunsin, että tuossa on tori.
Torin parkkialueella oli Rajalan asunto-auto ja olihan siellä muitakin ainakin kansanedustaja Saara Karhu. Minä aloin pystyttämään telttaa. Rautakehikko pystyyn ja pressu katokseksi. Tulipa siihen, joku mieshenkilö katsomaan mitä minä siihen puuhastelen.
Kun olin kaikki saanut valmiiksi ja kauraryynit pöytään mietin, että alanko paistamaan makkaraa. Torilla ei ollut väkeä muuta kuin ehdokkaita tukijoukkoineen. Eipä tässä kannata grillia panna lämpeämään ajattelin. Sitten purin katoksen ja pakkasin autoon.
Parempi kun alan jakamaan kaurahiutaleita tuumin. Pistin laatikon pöydälle ja lapun, että ota tästä. Itse menin K-kaupan talon reunustalle seisomaan sinne paistoi aurinko. Torilla oli tosi kylmä pakkastakin yli 25 astetta.
Kun olin vähän aikaa siinä jakanut kauraryynejä. Tuli tuttu Sirpa Valkeakoskelta. Olin ihan hämmästynyt hänellä oli kukkapuska kädessä. Onnitteli eilisestä.
Kiitos kun tulit. Samassa soi puhelin. Karhun Saara soitti, missä olet, kun äsken tuossa oli teltta ja nyt ei ole. Sanoin, että olen täällä talon seinustalla täällä on paljon lämpimämpi.
Siinä sitten moikattiin ja toivotettiin toisillemme onnea vaalityössä. Onnea tarvitaan näissäkin pakkaslukemissa. Aika moinen täytyy olla, kun monta tuntia seisoo pakkasessa. Itse olen tottunut. Ei nämä pakkaset ole mitään siihen verrattuna, mitä lapsena oli Lapissa.
Kävipä meillä siinä aika vilske. Kauraryynit vaihtoivat omistajaa. Vesilahden mieskin oli uskaltautunut pakkaseen. Siinäpä me kovasti keskusteltiin ja väiteltiin. Hän vaikutti kokoomuslaiselta. Sirpa sanoi ihailevansa Niinistöä joka on suora ja minä taas Viinasta, joka oli talousasiantuntija.
Siinä keskusteltuamme hän ihmetteli, että mikä erottaa meidät kokoomuksesta sanoimme hänelle, että jäsenkirja. Oli hauska keskustella. Samoimme hänelle, että muista pitää muut keskustelut omana tietonasi. Saa nähdä pitääkö.
Pari tuntia meni nopeasti. Sanoin Sirpalle, että nyt mennään kahville. Kahvi maistui.
Mukavaa porukkaa täällä Viialassa. Täällä olisi ollut pitempääkin, mutta seuraava tilaisuus kutsui. Kiitos Sirpa tuestasi.
Illalla olin Orivedellä S-marketin parkkialueella jakamassa kauraryynejä ja kello 19.00 suuntasin matkani Orivesi hotelliin, jossa alue- ja kuntaministeri Manninen piti hyvän esitelmän. Ministeri Manninen on kotoisin sieltä, missä minä kävin rippikoulun ja asuu siellä missä minä olen syntynyt.
Orivedellä oli 25 ihmistä ja siitä viisi ehdokasta. Hiljaista on - missä ihmiset ovat? Jotkut olivat kirkkovaltuuston kokouksessa, koska se oli samaan aikaan.
Tiukkoja kysymyksiä tuli vakuutuksista, yksityiskouluista, yrittäjyydesta ja kuntarakenteesta. Paljonko kuntia on kahdeksan vuoden päästä joku kysyi? Ministeri Mannisen arveli, että ehkä 100.
Kello rientää kohta 24.00. Nyt pitää vielä tehdä vaalimainos Aamulehteen.
Hyvää yötä.