Hämeenkyrö, Kyröskoski ja Ikaalinen
26.02.2007 Klo 18.52
Kyllä oli mukavia ihmisiä tänään liikkeellä
Tänä aamuna nousin virkeänä. Sain pitkästä aikaa nukkua viiden tunnin yöunen. Kyllä uni on tärkeä jaksaa paljon paremmin.
Sain tässä jokin aika sitten Aamulehdestä kirjeen. Kirjeen, joka oli lähetetty varmasti kaikille ehdokkaille. Siinä oli Aamulehden mainos ja rasia, jossa oli valkoisia taplettia, siinä luki "Nyt ei nukuta! ja elämästä ihmisille" Aamulehti. Olen yrittänyt sitä kirjaimellisesti noudattaa, mutta joskus on pakko vähän pitää silmiä kiinni. ¨
Taplettia en uskalla syödä ennen kuin vaalit ovat ohi. Sitähän ei tiedä, mitä virkistystaplettia ne ovat lähettäneet. Tai vaikkapa yrittävät käännyttää toiseen puolueeseen. Tällaisiakin sähköposteja on tullut, jossa nimettömät kirjoittavat, että olen väärässä puolueessa.
Tänään kuitenkin ponkaisin Hämeenkyröön. Olin siellä tasan kymmeneltä. S-marketin piha- ja parkkialueella jaoin jo tutuksi tulleita kauraryynejä. Yksi kertoi, että oli neljä vuotta sitten saanut minulta kaurahiutaleita ja ne olivat olleet tosi hyviä.
Ihmiset täällä maalla ovat erilaisia, niillä ei ole mitään varsinaista kiirutta. Monien kanssa rupateltiin pitkät tovit. Olipa siellä lomalaisiakin, jotka olivat ohikulkumatkalla aina pohjanmaalta asti. Yksikin sanoi, että ihan oikea puolue. Oli Kauhajoelta kotoisin ja lupas äänestää siellä keskustalaista kansanedustajaa.
Täällä Hämeenkyrössä kehuttin myös Klaus Penttiä ja hänen isäänsä, joka oli hyvä puheenpitäjä. Mahtavat maisemat ovat Hämeenkyrössä. Melkein yhtä hienot kun oman pirtin ikkunasta katsoisi.
Lopuksi kävin ostamassa Tapolan mustaa makkaraa. Kuvittelin, että siellä on sama myyjä kuin Tampereen Laukontorin vaunulla. Mutta ei ollut. Makkara maitui ja kummasti lämmitti. Taas matka jatkui Kyröskoskelle.
Hämeenkyröstä Kyröskoskelle on vain pari kilometriä. Tori oli hiljainen. Minnekäs täällä ihmiset ovat menneet. Otin kaurapussi korin ja lähdin kävelemään K-kaupan parkkialueelle. Siellä oli ainakin paljon autoja . Ehkä jollekin voisi sujauttaa kaurapussin kainaloon.
Heti kun lähdin torilta tuli äiti ja pari lasta. Tarjosin kauraryynejä. Iloinen vastaanotto. Sanoin: annetaan äidille kauraryynejä ja lapsille kompiaisia. Minä olen mummo vastasi hän: Olipa nuori mummo. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa hän lisäsi.
K-kaupan pihassa oli vilskettä. Siellä olisi ollut pitempääkin. Tosi mukavia ihmisiä ja kaikille kelpasi kauraryynit. Tapasin siellä myös paikkakunnan ehdokkaan Immosen. Toivotimme molemmille onnea vaaleissa.
Sitten oli lähdettävä Ikaalisiin. Täällä olen ollut monta kertaa torilla myymässä. Ajoin kirkon ohi ja kaarsin seurakuntakeskuksen ohi torille. Siinä vähän ihmettelin. Onpa hiljaista ei ketään kilpailevia ehdokkaita.
Eräs tuttava rouva on täällä töissä Finlaysonin myymälässä. Poikkeanpa häntä katsomaan, koska on aikaa. Täällä kauraryynien jako alkaa vasta kello 13.00.
Astuin sisään, kurkistin näkyykö Kyllikkiä, siellä hän oli nurkan takana palvelemassa asiakkaita. Sanoin toiselle myyjälle, että tulin tapaamaan Kyllikkiä ja esittelin itseni. Hän kertoi, että Kyllikki on puhunut minusta. Sieltähän hän viimein tuli ja siinä sitä sitten ihmeteltiin. Oli hauska tavata. Ei ihan hukka reissu ollut, ostin pari pussilakanaa. Nyt teki mieli keltaista - taitaa tulla pääsiäinen.
Sitten oli mentävä jo etsimään sopivaa paikkaa kauraryynien jakoon. K-marketin pihassa oli vilskettä. Tänne jään jakamaan totesin. Monta ihmistä tuli varta vasten katsomaan, millainen ehdokas on luonnossa, samanlainen kuin lehtikuvissa he totesivat.
Eräskin pariskunta oli huomannut lehdestä, että olen täällä. He olivat erään kuuluisan hiihtäjän vanhemmat. Hienoa, olenpa itsekkin joskus valittu vuoden naisurheilijaksi Torniossa. Päälajina hiihto. Eipä outoa ollut juoksu eikä pituushyppykään. Urheilu on hieno harrastus. Kyröskoskellakin oli joku entisiä kilpahiihtäjiä, joka valmentaa nykyään lapsenlapsia.
Oli hieno päivä ilman ja sään suhteen. Mahtavat kokemukset taas tästä päivästä ja siitä, että sain tavata monenlaisia ihmisiä. Tosi sydämmellinen vastaanotto joka paikassa. Kiitos kaikille joita sain tavata.
Nyt on kiiru tarkastamaan pöytäkirjoja kuntaan. Matkalla hyräilin Mikko Alatalon laulua. Viivy vielä hetki yksi laulu on laulamatta pari sanaa on sanomatta, kun sinut pitkästä aikaa näin. Viivy vielä hetki...
Tänä aamuna nousin virkeänä. Sain pitkästä aikaa nukkua viiden tunnin yöunen. Kyllä uni on tärkeä jaksaa paljon paremmin.
Sain tässä jokin aika sitten Aamulehdestä kirjeen. Kirjeen, joka oli lähetetty varmasti kaikille ehdokkaille. Siinä oli Aamulehden mainos ja rasia, jossa oli valkoisia taplettia, siinä luki "Nyt ei nukuta! ja elämästä ihmisille" Aamulehti. Olen yrittänyt sitä kirjaimellisesti noudattaa, mutta joskus on pakko vähän pitää silmiä kiinni. ¨
Taplettia en uskalla syödä ennen kuin vaalit ovat ohi. Sitähän ei tiedä, mitä virkistystaplettia ne ovat lähettäneet. Tai vaikkapa yrittävät käännyttää toiseen puolueeseen. Tällaisiakin sähköposteja on tullut, jossa nimettömät kirjoittavat, että olen väärässä puolueessa.
Tänään kuitenkin ponkaisin Hämeenkyröön. Olin siellä tasan kymmeneltä. S-marketin piha- ja parkkialueella jaoin jo tutuksi tulleita kauraryynejä. Yksi kertoi, että oli neljä vuotta sitten saanut minulta kaurahiutaleita ja ne olivat olleet tosi hyviä.
Ihmiset täällä maalla ovat erilaisia, niillä ei ole mitään varsinaista kiirutta. Monien kanssa rupateltiin pitkät tovit. Olipa siellä lomalaisiakin, jotka olivat ohikulkumatkalla aina pohjanmaalta asti. Yksikin sanoi, että ihan oikea puolue. Oli Kauhajoelta kotoisin ja lupas äänestää siellä keskustalaista kansanedustajaa.
Täällä Hämeenkyrössä kehuttin myös Klaus Penttiä ja hänen isäänsä, joka oli hyvä puheenpitäjä. Mahtavat maisemat ovat Hämeenkyrössä. Melkein yhtä hienot kun oman pirtin ikkunasta katsoisi.
Lopuksi kävin ostamassa Tapolan mustaa makkaraa. Kuvittelin, että siellä on sama myyjä kuin Tampereen Laukontorin vaunulla. Mutta ei ollut. Makkara maitui ja kummasti lämmitti. Taas matka jatkui Kyröskoskelle.
Hämeenkyröstä Kyröskoskelle on vain pari kilometriä. Tori oli hiljainen. Minnekäs täällä ihmiset ovat menneet. Otin kaurapussi korin ja lähdin kävelemään K-kaupan parkkialueelle. Siellä oli ainakin paljon autoja . Ehkä jollekin voisi sujauttaa kaurapussin kainaloon.
Heti kun lähdin torilta tuli äiti ja pari lasta. Tarjosin kauraryynejä. Iloinen vastaanotto. Sanoin: annetaan äidille kauraryynejä ja lapsille kompiaisia. Minä olen mummo vastasi hän: Olipa nuori mummo. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa hän lisäsi.
K-kaupan pihassa oli vilskettä. Siellä olisi ollut pitempääkin. Tosi mukavia ihmisiä ja kaikille kelpasi kauraryynit. Tapasin siellä myös paikkakunnan ehdokkaan Immosen. Toivotimme molemmille onnea vaaleissa.
Sitten oli lähdettävä Ikaalisiin. Täällä olen ollut monta kertaa torilla myymässä. Ajoin kirkon ohi ja kaarsin seurakuntakeskuksen ohi torille. Siinä vähän ihmettelin. Onpa hiljaista ei ketään kilpailevia ehdokkaita.
Eräs tuttava rouva on täällä töissä Finlaysonin myymälässä. Poikkeanpa häntä katsomaan, koska on aikaa. Täällä kauraryynien jako alkaa vasta kello 13.00.
Astuin sisään, kurkistin näkyykö Kyllikkiä, siellä hän oli nurkan takana palvelemassa asiakkaita. Sanoin toiselle myyjälle, että tulin tapaamaan Kyllikkiä ja esittelin itseni. Hän kertoi, että Kyllikki on puhunut minusta. Sieltähän hän viimein tuli ja siinä sitä sitten ihmeteltiin. Oli hauska tavata. Ei ihan hukka reissu ollut, ostin pari pussilakanaa. Nyt teki mieli keltaista - taitaa tulla pääsiäinen.
Sitten oli mentävä jo etsimään sopivaa paikkaa kauraryynien jakoon. K-marketin pihassa oli vilskettä. Tänne jään jakamaan totesin. Monta ihmistä tuli varta vasten katsomaan, millainen ehdokas on luonnossa, samanlainen kuin lehtikuvissa he totesivat.
Eräskin pariskunta oli huomannut lehdestä, että olen täällä. He olivat erään kuuluisan hiihtäjän vanhemmat. Hienoa, olenpa itsekkin joskus valittu vuoden naisurheilijaksi Torniossa. Päälajina hiihto. Eipä outoa ollut juoksu eikä pituushyppykään. Urheilu on hieno harrastus. Kyröskoskellakin oli joku entisiä kilpahiihtäjiä, joka valmentaa nykyään lapsenlapsia.
Oli hieno päivä ilman ja sään suhteen. Mahtavat kokemukset taas tästä päivästä ja siitä, että sain tavata monenlaisia ihmisiä. Tosi sydämmellinen vastaanotto joka paikassa. Kiitos kaikille joita sain tavata.
Nyt on kiiru tarkastamaan pöytäkirjoja kuntaan. Matkalla hyräilin Mikko Alatalon laulua. Viivy vielä hetki yksi laulu on laulamatta pari sanaa on sanomatta, kun sinut pitkästä aikaa näin. Viivy vielä hetki...