Pirkkala muutoksessa!
03.10.2008 Klo 20.03
Kuntalaisten Pirkkala
Monet ovat soitelleet ja ihmetelleet, miksi en ole kirjoittanut blogiin. Syy on ollut se, että en ole ehtinyt. Vaikka vuorokaudessa on 24 tuntia sekin on tuntunut liian vähältä.
Aihetta olisi kyllä ollut. Mutta jostakin on tingittävä. Kunnallisvaalit on työllistäneet koko perhettä. Mainosten teko, erilaisiin kyselyihin ja vaalisivuihin vastaaminen ovat vieneet suuremman osan vapaa-ajasta.
Pirkkalan kylämarkkinat työllisti myös kyläläisiä ja meitä. Markkinat piti lopettaa kolme tuntia aikaisemmin, kuin mitä olimme ilmoittaneet. Kova tuuli ja valtavat tuulenpuuskat heittivät ilmaan torikatokset. Toripöydät kaatuivat. Lättytaikina, kassat ja arpavoitot lensivät pitkin urheilukenttää.
Keskustan toriteltta lensi parkkialueelle pysähtyen pakettiauton katolle tehden tuhoisaa jälkeä. Varmasti moni markkinavieras ihmetteli, missä on markkinat, kun niiden piti kestää kello 17.00. Pakko oli lopettaa ei siinä rytäkässä enää muuta voinut tehdä. Torikauppiaatkin lähtivät pois kovan tuulen vuoksi. Muuten markkinat onnistuivat kuitenkin loppujen lopuksi hyvin.
Tälläistä tämä vapaa-ajan työ ja käyttö on meidän perheessä. Mutta niin se on jos työstä tykkää ei se ole rasittavaa ollenkaan päinvastoin pitää mielen virkeänä ja iloisena.
Eilen aamuna Pirkkalainen lehti haastatteli meitä pormestariehdokkaita Eriikka Magnusson-Vainiota ja minua. Illalla olin sitten Toivion koululla kuuntelemassa vaalipaneelia.
Toivion koulu oli todella vaatimaton koulu. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on lasten oppimistaso esimerkiksi kuntakeskuksen "modernissa koulussa" ja Toivion "vaatimattomassa koulussa". Ja paljonko joudutaan psykologiaa käyttämään kuntakeskuksen, kirkonkylän ja Toivion kouluissa.
Kun vertaa Toivion, kirkonkylän ja kuntakeskuksen kouluja. Ovat ne keskenään hyvin erilaisia. Kuntakeskuksen koulut ovat tehty opettajia varten ja muut koulut oppilaita varten. Siltä tuntui, kun tutustuimme ja kävimme kahvittelemassa kunnnahallituksen kanssa kuntakeskuksen uudella ala-asteella pari viikkoa sitten.
Pirkkalainen lehti haastattelia meitä. Sanoin, että me olemme Eriikan kanssa valtuustossa ja hallituksessa melkein aina samaa mieltä. Eroavaisuuksia ei varmasti löydy. Mutta löytyihän niitä. Maksupolitiikasta. Sanoin, että kirjastoonkin voisi olla joku vuosimaksu esimerkiksi 5,- euroa. Ihmiset arvostaisvat niitä palveluja enemmän eivätkä rikkoisi tai olisi välinpitämättömiä niiden lainaamisessa.
Muuten keskustelu tulevista kuntavaaleista meni nopeasti vaikka puolitoista tuntia siinä keskusteltiin. Lopuksi otettiin kuva hyvillä mielin. Keskusta toimii ja ajattelee pienen, aidon, suoran ja alkuperäisen ihmisen puolesta. Keskusta on oikea vaihtoehto oikeistolle ja vasemmistolle.
Tänä päivänä olen miettinyt, mikä hyvinvointikunta on ja millainen sen pitäisi olla?
Pirkkalan hyvinvointikunnan rakentaminen on ollut suuri saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Yhtä hyvin kunnan hyvinvointia voisi nimittää virheiden ja erehdysten historiaksi.
Viimeisten joukossa on terveys- ja sosiaalipalvelujen aiesopimus Lempäälän ja Vesilahden kanssa. Myös Pirkkalassa harjoitettu talouspolitiikka johtaa syvään lamaan ja talous umpikujaan.
Kuitenkin Pirkkala menee eteenpäin. Ihminen oppii vain virheistään ja nimenomaan omista virheistään. Jokainen sukupolvi lyö päänsä seinään uskoakseen, että se tekee kipeää. Siinä sivussa tulee tehtyä jotain hyödyllistä.
Nyt alkamassa oleva maailmalaajuinen taloudellinen taantuma ja kilpailun koventuminen ovat ehkä saattaneet tai saattavat meidät valtuutetut ja pormestariehdokkaat tienhaaraan.
On ilmeistä, että Pirkkalakin voi muuttua vain kriisin kautta. Olen pettynyt poliittiseen keskusteluun. Kunnallispolitiikassa keskustelua käydään kahden toistensa ohitse huutavan joukon kesken.
Kaupungistuneet eivät näe haja-asutusalueen asutuksessa muuta kuin yhteiskunnan loisen osan. Toiset taas ajattelevat, että haja-asutusalueen asumisen jatkaminen entiseen tapaan on perusoikeus, johon muun yhteiskunnan on sopeuduttava.
Näyttää siltä, että haja-asutusalueen puolustajat ja uusien asioiden esittäjät otetaan vastaan vaikenevalla vihamielisyydellä ja vanhan menon puolustajien kannanotot vaikenevalla tyytyväisyydellä.
Kysynkin itseltäni: haluanko säilyttää nykyisen hyvinvointikunnan, joka ylläpitää ihmisten avuttomuutta ja tulee erittäin kalliiksi, vai valitsenko uuden suunnan, jossa kunnan hyvinvointi perustuu enemmän kuntalaisten omaan aktiivisuuteen ja vastuuseen?
Monet Pirkkalan ongelmat aiheutuvat ihmisten itsekyydestä. Nöyrästi joudun tutkimaan omia ratkaisujani ja vaikuttimiani. Valtuutettuna on monta kertaa päätöksenteossa asetettava yhteisen hyvän yksityisen hyvän edelle ja seuraavien sukupolvien oikeudet omien rinnalle näin toimien uskon toimivani oikeudenmukaisesti.
Ensi vuosi toiveineen ja odotuksineen haastaa meidät pormestariehdokkaat etsimään yhteistä elämää kannattavia tulevaisuudenkuvia ja tienviittoja. Uskon ja toivon, että me ehdokkaat korostamme yhteistä hyvää kaikille pirkkalalaisille.
Yksi tulevaisuuden suuri kysymys on Pirkkalan kunnan velkaantuminen. Huolia ei aiheuta se jos lainakanta pysyy suurin piirtein vakaana. Mutta sen sijaan nopea tai suunnittelematon velkaantuminen pitäisi saada jo herätyskellot soimaan.
Kuntalaiset ovat laajalti ymmärtäneet, että me kunnassa elämme yli varojemme. Muutoksia on saatava aikaan ja vakaaseen kehitykseen on voitava palata. Ei voi olla taloudellisesti oikein, että kunta on kasvattanut lainamääräänsä kymmenkertaisesti kymmenessä vuodessa. Pirkkala ei yksinkertaisesti voi ottaa jatkuvasti velkaa, jota käytetään vain investointien kulutukseen. Velalla ei voi jatkuvasti elää.
Keskeinen ongelma on myös Pirkkalan väestönkasvu ja sen hillitseminen. Väestönkasvun nopeus on ollut ennenkokematon Pirkkalan historiassa viime vuosina. Liian nopea kehitysvauhti kerrostalo rakentamisen kaavoituksessa on johtanut vauhtisokeuteen. Tämä on johtanut siihen, että "kaava-alueiden" kunnallistekniikkaan ja katujen ja tiestön rakentamiseen on valunut rahaa suunnattomasti.
Ongelmien ratkaiseminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Julkisessa keskustelussa on enemmän pyritty todistamaan, mitä ei tulisi tehdä kuin mihin suuntaan tulisi mennä.
Kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten peruspalveluista. Hyvin hoidetut peruspalvelut ovat olennainen osa kunnan turvallisuutta. Toinen kunnan ydintehtävä on huolehtia kuntalaisten sivistyksestä ja osaamisesta.
Tiedon ja osaamisen Pirkkalaa on mahdoton suunnitella. Hyvinvointi Pirkkalaa ei synny sopimuksin tai suunnittelemalla. Se on hankittava luovuudella, joustavuudella ja oivaltamisella.
Pirkkalakin on jakautunut kahtia: kuntakeskukseen ja haja-asutusalueeseen. Kahtiajakoa on mahdoton kuroa umpeen kauniilla poliittisilla puheilla ja periaatejulistuksilla. Siihen tarvitaan rohkeita ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Tarvitaan oikeudenmukaisuutta ja kuntalaisten tasapuolista kohtelua myös haja-asutusalueella.
Nyt tarvitaan kuntalaisten Pirkkala. Jossa ihmiset toimivat yhdessä omilla ehdoillaan. Jossa he ottavat vastuuta omasta itsestään ja toisistaan. Jossa pitää alkaa toimimaan keveillä organisaatioilla. Jossa kuntaa tulee ohjata alhaalta käsin. Jossa kuntalaiset eivät hyväksy auktoriteettejä eivätkä hierarkkisia järjestelmiä. Jossa kuntalaiset valvovat valppaasti kunnassa sitä, että demokraattisesti asetetut tavoitteet toteutuvat ja että kunnassa tehdyt ratkaisut edistävät kuntalaisten hyvää elämää.
Nykyinen hyvinvointijärjetelmä merkitsee ihmisten alistamista avuttomuuteen. Hyvinvointikunnassa kuntalaiset on totutettu siihen, että kunta järjestää palveluja ja huolehtii heidän tulevaisuudestaan. Päätökset kuntalaisten puolesta tekee virkamiehet ja poliitikot. Järjestelmä kokonaisuudessaan heikentää ihmisten oma-aloitteisuutta. Tästäkin asiasta keskusteltiin Eriikan kanssa.
Oma hyvinvointikunta malli on sellainen, jossa ihmisillä on kyky toimia itsenäisesti ja vastuullisesti. Ihminen vastaa ensisijaisesti itse hyvinvoinnistaan. Toiseksi: Jokainen on vastuussa perheestään ja sukulaisistaan. Kolmanneksi kunta on vastuussa perusturvasta ja sellaisten palvelujen järjestämisestä, jotka parantavat kuntalaisten elämänlaatua.
Miksi siis tämä kirjoitus alkaa sanoilla Pirkkala muutoksessa?
Meillä on kuitenkin toivo. Olemme saneet esimerkkejä siitä, että maailma voi muuttua uskomattomalla tavalla. Varmasti Hän, joka maailman loi, ei anna meidän tuhoutua omaan vajavaisuuteemme. Kriisien kautta niin kunta kuin yksityinen ihminenkin jalostuu kohti lopullista päämäärää, hengen valoa.
RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE
Herra, kuulen sinun sanovan:
Älä haikaile suuria,
vaan uskalla jotain pientä.
Ala pienistä asioista,
jostakin pienestä ja arkisesta,
joka ei näytä miltään ja
on kuitenkin todellista.
Ole uskollinen vähässä
ja katso, mitä siitä seuraa.
Anna minulle oikeita sanoja.
Älä salli puheeni rikkoa sitä,
mitä se koskettaa.
Älä anna sen tehdä levottomaksi
vaan rauhoittaa.
Anna sen herättää
rohkeutta ja iloa.
Kiitos kaikesta, mitä sain tänään kokea.
Kiitos ihmisistä, joita kohtasin.
Kiitos asioista jotka sain valmiiksi
ja niistä jotka jäivät kesken.
Jätän kaiken sinun käsiisi ja rukoilen:
Ole minulle armollinen. Siunaa kätteni työ.
Monet ovat soitelleet ja ihmetelleet, miksi en ole kirjoittanut blogiin. Syy on ollut se, että en ole ehtinyt. Vaikka vuorokaudessa on 24 tuntia sekin on tuntunut liian vähältä.
Aihetta olisi kyllä ollut. Mutta jostakin on tingittävä. Kunnallisvaalit on työllistäneet koko perhettä. Mainosten teko, erilaisiin kyselyihin ja vaalisivuihin vastaaminen ovat vieneet suuremman osan vapaa-ajasta.
Pirkkalan kylämarkkinat työllisti myös kyläläisiä ja meitä. Markkinat piti lopettaa kolme tuntia aikaisemmin, kuin mitä olimme ilmoittaneet. Kova tuuli ja valtavat tuulenpuuskat heittivät ilmaan torikatokset. Toripöydät kaatuivat. Lättytaikina, kassat ja arpavoitot lensivät pitkin urheilukenttää.
Keskustan toriteltta lensi parkkialueelle pysähtyen pakettiauton katolle tehden tuhoisaa jälkeä. Varmasti moni markkinavieras ihmetteli, missä on markkinat, kun niiden piti kestää kello 17.00. Pakko oli lopettaa ei siinä rytäkässä enää muuta voinut tehdä. Torikauppiaatkin lähtivät pois kovan tuulen vuoksi. Muuten markkinat onnistuivat kuitenkin loppujen lopuksi hyvin.
Tälläistä tämä vapaa-ajan työ ja käyttö on meidän perheessä. Mutta niin se on jos työstä tykkää ei se ole rasittavaa ollenkaan päinvastoin pitää mielen virkeänä ja iloisena.
Eilen aamuna Pirkkalainen lehti haastatteli meitä pormestariehdokkaita Eriikka Magnusson-Vainiota ja minua. Illalla olin sitten Toivion koululla kuuntelemassa vaalipaneelia.
Toivion koulu oli todella vaatimaton koulu. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on lasten oppimistaso esimerkiksi kuntakeskuksen "modernissa koulussa" ja Toivion "vaatimattomassa koulussa". Ja paljonko joudutaan psykologiaa käyttämään kuntakeskuksen, kirkonkylän ja Toivion kouluissa.
Kun vertaa Toivion, kirkonkylän ja kuntakeskuksen kouluja. Ovat ne keskenään hyvin erilaisia. Kuntakeskuksen koulut ovat tehty opettajia varten ja muut koulut oppilaita varten. Siltä tuntui, kun tutustuimme ja kävimme kahvittelemassa kunnnahallituksen kanssa kuntakeskuksen uudella ala-asteella pari viikkoa sitten.
Pirkkalainen lehti haastattelia meitä. Sanoin, että me olemme Eriikan kanssa valtuustossa ja hallituksessa melkein aina samaa mieltä. Eroavaisuuksia ei varmasti löydy. Mutta löytyihän niitä. Maksupolitiikasta. Sanoin, että kirjastoonkin voisi olla joku vuosimaksu esimerkiksi 5,- euroa. Ihmiset arvostaisvat niitä palveluja enemmän eivätkä rikkoisi tai olisi välinpitämättömiä niiden lainaamisessa.
Muuten keskustelu tulevista kuntavaaleista meni nopeasti vaikka puolitoista tuntia siinä keskusteltiin. Lopuksi otettiin kuva hyvillä mielin. Keskusta toimii ja ajattelee pienen, aidon, suoran ja alkuperäisen ihmisen puolesta. Keskusta on oikea vaihtoehto oikeistolle ja vasemmistolle.
Tänä päivänä olen miettinyt, mikä hyvinvointikunta on ja millainen sen pitäisi olla?
Pirkkalan hyvinvointikunnan rakentaminen on ollut suuri saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Yhtä hyvin kunnan hyvinvointia voisi nimittää virheiden ja erehdysten historiaksi.
Viimeisten joukossa on terveys- ja sosiaalipalvelujen aiesopimus Lempäälän ja Vesilahden kanssa. Myös Pirkkalassa harjoitettu talouspolitiikka johtaa syvään lamaan ja talous umpikujaan.
Kuitenkin Pirkkala menee eteenpäin. Ihminen oppii vain virheistään ja nimenomaan omista virheistään. Jokainen sukupolvi lyö päänsä seinään uskoakseen, että se tekee kipeää. Siinä sivussa tulee tehtyä jotain hyödyllistä.
Nyt alkamassa oleva maailmalaajuinen taloudellinen taantuma ja kilpailun koventuminen ovat ehkä saattaneet tai saattavat meidät valtuutetut ja pormestariehdokkaat tienhaaraan.
On ilmeistä, että Pirkkalakin voi muuttua vain kriisin kautta. Olen pettynyt poliittiseen keskusteluun. Kunnallispolitiikassa keskustelua käydään kahden toistensa ohitse huutavan joukon kesken.
Kaupungistuneet eivät näe haja-asutusalueen asutuksessa muuta kuin yhteiskunnan loisen osan. Toiset taas ajattelevat, että haja-asutusalueen asumisen jatkaminen entiseen tapaan on perusoikeus, johon muun yhteiskunnan on sopeuduttava.
Näyttää siltä, että haja-asutusalueen puolustajat ja uusien asioiden esittäjät otetaan vastaan vaikenevalla vihamielisyydellä ja vanhan menon puolustajien kannanotot vaikenevalla tyytyväisyydellä.
Kysynkin itseltäni: haluanko säilyttää nykyisen hyvinvointikunnan, joka ylläpitää ihmisten avuttomuutta ja tulee erittäin kalliiksi, vai valitsenko uuden suunnan, jossa kunnan hyvinvointi perustuu enemmän kuntalaisten omaan aktiivisuuteen ja vastuuseen?
Monet Pirkkalan ongelmat aiheutuvat ihmisten itsekyydestä. Nöyrästi joudun tutkimaan omia ratkaisujani ja vaikuttimiani. Valtuutettuna on monta kertaa päätöksenteossa asetettava yhteisen hyvän yksityisen hyvän edelle ja seuraavien sukupolvien oikeudet omien rinnalle näin toimien uskon toimivani oikeudenmukaisesti.
Ensi vuosi toiveineen ja odotuksineen haastaa meidät pormestariehdokkaat etsimään yhteistä elämää kannattavia tulevaisuudenkuvia ja tienviittoja. Uskon ja toivon, että me ehdokkaat korostamme yhteistä hyvää kaikille pirkkalalaisille.
Yksi tulevaisuuden suuri kysymys on Pirkkalan kunnan velkaantuminen. Huolia ei aiheuta se jos lainakanta pysyy suurin piirtein vakaana. Mutta sen sijaan nopea tai suunnittelematon velkaantuminen pitäisi saada jo herätyskellot soimaan.
Kuntalaiset ovat laajalti ymmärtäneet, että me kunnassa elämme yli varojemme. Muutoksia on saatava aikaan ja vakaaseen kehitykseen on voitava palata. Ei voi olla taloudellisesti oikein, että kunta on kasvattanut lainamääräänsä kymmenkertaisesti kymmenessä vuodessa. Pirkkala ei yksinkertaisesti voi ottaa jatkuvasti velkaa, jota käytetään vain investointien kulutukseen. Velalla ei voi jatkuvasti elää.
Keskeinen ongelma on myös Pirkkalan väestönkasvu ja sen hillitseminen. Väestönkasvun nopeus on ollut ennenkokematon Pirkkalan historiassa viime vuosina. Liian nopea kehitysvauhti kerrostalo rakentamisen kaavoituksessa on johtanut vauhtisokeuteen. Tämä on johtanut siihen, että "kaava-alueiden" kunnallistekniikkaan ja katujen ja tiestön rakentamiseen on valunut rahaa suunnattomasti.
Ongelmien ratkaiseminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Julkisessa keskustelussa on enemmän pyritty todistamaan, mitä ei tulisi tehdä kuin mihin suuntaan tulisi mennä.
Kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten peruspalveluista. Hyvin hoidetut peruspalvelut ovat olennainen osa kunnan turvallisuutta. Toinen kunnan ydintehtävä on huolehtia kuntalaisten sivistyksestä ja osaamisesta.
Tiedon ja osaamisen Pirkkalaa on mahdoton suunnitella. Hyvinvointi Pirkkalaa ei synny sopimuksin tai suunnittelemalla. Se on hankittava luovuudella, joustavuudella ja oivaltamisella.
Pirkkalakin on jakautunut kahtia: kuntakeskukseen ja haja-asutusalueeseen. Kahtiajakoa on mahdoton kuroa umpeen kauniilla poliittisilla puheilla ja periaatejulistuksilla. Siihen tarvitaan rohkeita ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Tarvitaan oikeudenmukaisuutta ja kuntalaisten tasapuolista kohtelua myös haja-asutusalueella.
Nyt tarvitaan kuntalaisten Pirkkala. Jossa ihmiset toimivat yhdessä omilla ehdoillaan. Jossa he ottavat vastuuta omasta itsestään ja toisistaan. Jossa pitää alkaa toimimaan keveillä organisaatioilla. Jossa kuntaa tulee ohjata alhaalta käsin. Jossa kuntalaiset eivät hyväksy auktoriteettejä eivätkä hierarkkisia järjestelmiä. Jossa kuntalaiset valvovat valppaasti kunnassa sitä, että demokraattisesti asetetut tavoitteet toteutuvat ja että kunnassa tehdyt ratkaisut edistävät kuntalaisten hyvää elämää.
Nykyinen hyvinvointijärjetelmä merkitsee ihmisten alistamista avuttomuuteen. Hyvinvointikunnassa kuntalaiset on totutettu siihen, että kunta järjestää palveluja ja huolehtii heidän tulevaisuudestaan. Päätökset kuntalaisten puolesta tekee virkamiehet ja poliitikot. Järjestelmä kokonaisuudessaan heikentää ihmisten oma-aloitteisuutta. Tästäkin asiasta keskusteltiin Eriikan kanssa.
Oma hyvinvointikunta malli on sellainen, jossa ihmisillä on kyky toimia itsenäisesti ja vastuullisesti. Ihminen vastaa ensisijaisesti itse hyvinvoinnistaan. Toiseksi: Jokainen on vastuussa perheestään ja sukulaisistaan. Kolmanneksi kunta on vastuussa perusturvasta ja sellaisten palvelujen järjestämisestä, jotka parantavat kuntalaisten elämänlaatua.
Miksi siis tämä kirjoitus alkaa sanoilla Pirkkala muutoksessa?
Meillä on kuitenkin toivo. Olemme saneet esimerkkejä siitä, että maailma voi muuttua uskomattomalla tavalla. Varmasti Hän, joka maailman loi, ei anna meidän tuhoutua omaan vajavaisuuteemme. Kriisien kautta niin kunta kuin yksityinen ihminenkin jalostuu kohti lopullista päämäärää, hengen valoa.
RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE
Herra, kuulen sinun sanovan:
Älä haikaile suuria,
vaan uskalla jotain pientä.
Ala pienistä asioista,
jostakin pienestä ja arkisesta,
joka ei näytä miltään ja
on kuitenkin todellista.
Ole uskollinen vähässä
ja katso, mitä siitä seuraa.
Anna minulle oikeita sanoja.
Älä salli puheeni rikkoa sitä,
mitä se koskettaa.
Älä anna sen tehdä levottomaksi
vaan rauhoittaa.
Anna sen herättää
rohkeutta ja iloa.
Kiitos kaikesta, mitä sain tänään kokea.
Kiitos ihmisistä, joita kohtasin.
Kiitos asioista jotka sain valmiiksi
ja niistä jotka jäivät kesken.
Jätän kaiken sinun käsiisi ja rukoilen:
Ole minulle armollinen. Siunaa kätteni työ.