Puhtia palveluiden tehostamiseen Pirkkalassa!
30.01.2008 Klo 07.51
Vastuu talouden hoitamisesta painaa luottamushenkilöä - vai painaako?
Pitkäjänteisyys ja varovaisuus kuuluvat vastuulliseen taloudenpitoon myös kunnallisvaalien lähestyessä. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät eivät näytä kovin lohdullisilta.
Pirkkalan kuntakin otti talousarviolainaa 7 miljonaa euroa (markoissa noin 42 miljoonaa). Näin saimme lukea kunnanhallituksen esityslistan kohdasta "virkamiesten päätöksiä".
Olisipa ollut hyvä tietää mihinkä jo näin alkuvuodesta otetaan noinkin suuri lainamäärä. Vaivasi niin paljon, että tein sähköpostilla kysymyksen talousjohtajalle. Kiitos tiedoista. Naistenmatkan kouluun 4 miljoonaa ja terveyskeskuksen saneerauksen 2 miljoonaa.
Tämä kunnallispolitiikka on vähän samanlaista ko maanviljelys. Ko viljelysmaa mennee liian vanhaksi, se alakaa kasuamhan mäthäitä. Vuosi vuodelta ne suurenee ja hommat vaikeutuu. Tuntuu, että raktorin koppikin lyö korvile ko sielä aijaa. Kuluku alakaa tökkimhän ja työ tuntumahan vastenmieliseltä. Mäthäätki tuntuu monesti sivullisen syyltä.
Neliän vuen kierto ja kyntö päälle on hyvä resephti tähän vaihvaan - sama pitäisi olla resephti niin pellole ko kunnan taloudenhoidossa.
Miten tähän päästään? Yksinkertaisesti: Tuottavuutta lisäämällä kunnallisessa palveluiden tuottamisessa ja palvelutuotannon tehostamisessa. Lähtökohdaksi ei tarvitse olla ulkoistaminen tai yksityistäminen, vaan reilu kilpailu. Jos nykyinen organisaatio pärjää kilpailussa se voi jatkaa. Kuntatalouden romahduksen perussyy on se, että kunta elää velaksi ja on tehnyt sitä jo pitkään. Näin ei voi jatkua loputtomiin.
Viimeistään nyt vaalivuonna sekä viranhaltijan että päättäjä organisaation pitää ottaa pää pois pensaasta. Päättäjien pitää uskaltaa hakea säästöjä muun muassa hallintoa keventämällä. Kunnan ongelma on se, että hallinto on paisunut liian suureksi suhteessa veronmaksajien määrään.
Myös kuntaministeri Kiviniemi patistaa kuntia tehostamaan palveluitaan. Paras hankkeen lähtökohtana on siis eurot ja pienet kunnat.
Paras-hankkeen nimellä kulkeva uudistus ei ole enää puolueiden taikka kuntien välistä leikkiä -vaan tosielämän taistelu, jossa panoksena on talousalueemme tulevaisuus.
Kuntien- ja palvelurakenteen uudistamistarpeiden taustalla ovat kuntien ongelmat tuottaa palveluita hyvin ja taloudellisesti.
Kunnan pitäisi lähteä karsimaan kaikenlaisia edustuksia ja järjettömiä seutukuntayhtymiä, joissa viranhaltijat istuvat kokouksesta toiseen. Siinä jää varsinaiset kunnassa tehtävät toiminnnat retuperälle. Sen olen huomannut jo muutaman vuoden ajan.
Mutta keskuteltiin siellä kunnanhallituksessa muustakin. Kunnan edustajat olivat käyneet valtionvarainministerissä ja valtiosihteeri on kertonut, että valtio pitää kiinni 20 000 asukasmäärästä.
Henkilöasiat puhuttivat myös kunnanhallitusta. Päätettiin ottaa ilman hakua hallintosihteeri virkaan. Mutta puhutti siellä myös muutkin henkilöasiat, vaikka ne ovatkin julistettu salaiseksi.
Olen monta kertaa miettinyt, että miksi kunnassa aika ajoin nousee tällainen sanoisiko "kapina"?
MISTÄ JOHTUVAT RIIDAT, KATKERUUS JA KATEUS?
Mistä johtuu kapuloitten laittaminen rattaisiin? Luottamuspula taitaa alkaa kohta itseäni vaivata! Johtuuko se meidän itsekkäistä pyrkimyksistämme, pätemisen tarpeesta ja meissä elävästä koston kierteestä, kun keskitymme liikkaa vain oman napamme ympärille?
Itsekkyys näyttää kunnassakin nostavan raja-aitoja, panee puhumaan pahaa, olemaan turhan itsepäinen ja tehostaa työhön kuuluvia ratkaisuja voimasanan turvin.
Nyt olisikin syytä kysyä, olisiko meissä itse kussakin nöyryyttä ja tahtoa lähteä tuon itsekkyyden kierteen purkutalkoisiin.
Se edellyttää kuitenkin epäitsekkyyttä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ajatella ja rukoilla sitä, mikä olisi parasta tuolle toiselle ihmiselle ja koko työyhteisölle.
Itse asiassa meidän on helppo rukoilla itsemme ja läheisten ihmisten puolesta. Vaikeammaksi asia muuttuu työyhteisössämme, kun pitäisi kantaa toisinajattelevat ihmiset.
Näitä ajatuksia jäin miettimään viime kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.
Pitkäjänteisyys ja varovaisuus kuuluvat vastuulliseen taloudenpitoon myös kunnallisvaalien lähestyessä. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät eivät näytä kovin lohdullisilta.
Pirkkalan kuntakin otti talousarviolainaa 7 miljonaa euroa (markoissa noin 42 miljoonaa). Näin saimme lukea kunnanhallituksen esityslistan kohdasta "virkamiesten päätöksiä".
Olisipa ollut hyvä tietää mihinkä jo näin alkuvuodesta otetaan noinkin suuri lainamäärä. Vaivasi niin paljon, että tein sähköpostilla kysymyksen talousjohtajalle. Kiitos tiedoista. Naistenmatkan kouluun 4 miljoonaa ja terveyskeskuksen saneerauksen 2 miljoonaa.
Tämä kunnallispolitiikka on vähän samanlaista ko maanviljelys. Ko viljelysmaa mennee liian vanhaksi, se alakaa kasuamhan mäthäitä. Vuosi vuodelta ne suurenee ja hommat vaikeutuu. Tuntuu, että raktorin koppikin lyö korvile ko sielä aijaa. Kuluku alakaa tökkimhän ja työ tuntumahan vastenmieliseltä. Mäthäätki tuntuu monesti sivullisen syyltä.
Neliän vuen kierto ja kyntö päälle on hyvä resephti tähän vaihvaan - sama pitäisi olla resephti niin pellole ko kunnan taloudenhoidossa.
Miten tähän päästään? Yksinkertaisesti: Tuottavuutta lisäämällä kunnallisessa palveluiden tuottamisessa ja palvelutuotannon tehostamisessa. Lähtökohdaksi ei tarvitse olla ulkoistaminen tai yksityistäminen, vaan reilu kilpailu. Jos nykyinen organisaatio pärjää kilpailussa se voi jatkaa. Kuntatalouden romahduksen perussyy on se, että kunta elää velaksi ja on tehnyt sitä jo pitkään. Näin ei voi jatkua loputtomiin.
Viimeistään nyt vaalivuonna sekä viranhaltijan että päättäjä organisaation pitää ottaa pää pois pensaasta. Päättäjien pitää uskaltaa hakea säästöjä muun muassa hallintoa keventämällä. Kunnan ongelma on se, että hallinto on paisunut liian suureksi suhteessa veronmaksajien määrään.
Myös kuntaministeri Kiviniemi patistaa kuntia tehostamaan palveluitaan. Paras hankkeen lähtökohtana on siis eurot ja pienet kunnat.
Paras-hankkeen nimellä kulkeva uudistus ei ole enää puolueiden taikka kuntien välistä leikkiä -vaan tosielämän taistelu, jossa panoksena on talousalueemme tulevaisuus.
Kuntien- ja palvelurakenteen uudistamistarpeiden taustalla ovat kuntien ongelmat tuottaa palveluita hyvin ja taloudellisesti.
Kunnan pitäisi lähteä karsimaan kaikenlaisia edustuksia ja järjettömiä seutukuntayhtymiä, joissa viranhaltijat istuvat kokouksesta toiseen. Siinä jää varsinaiset kunnassa tehtävät toiminnnat retuperälle. Sen olen huomannut jo muutaman vuoden ajan.
Mutta keskuteltiin siellä kunnanhallituksessa muustakin. Kunnan edustajat olivat käyneet valtionvarainministerissä ja valtiosihteeri on kertonut, että valtio pitää kiinni 20 000 asukasmäärästä.
Henkilöasiat puhuttivat myös kunnanhallitusta. Päätettiin ottaa ilman hakua hallintosihteeri virkaan. Mutta puhutti siellä myös muutkin henkilöasiat, vaikka ne ovatkin julistettu salaiseksi.
Olen monta kertaa miettinyt, että miksi kunnassa aika ajoin nousee tällainen sanoisiko "kapina"?
MISTÄ JOHTUVAT RIIDAT, KATKERUUS JA KATEUS?
Mistä johtuu kapuloitten laittaminen rattaisiin? Luottamuspula taitaa alkaa kohta itseäni vaivata! Johtuuko se meidän itsekkäistä pyrkimyksistämme, pätemisen tarpeesta ja meissä elävästä koston kierteestä, kun keskitymme liikkaa vain oman napamme ympärille?
Itsekkyys näyttää kunnassakin nostavan raja-aitoja, panee puhumaan pahaa, olemaan turhan itsepäinen ja tehostaa työhön kuuluvia ratkaisuja voimasanan turvin.
Nyt olisikin syytä kysyä, olisiko meissä itse kussakin nöyryyttä ja tahtoa lähteä tuon itsekkyyden kierteen purkutalkoisiin.
Se edellyttää kuitenkin epäitsekkyyttä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ajatella ja rukoilla sitä, mikä olisi parasta tuolle toiselle ihmiselle ja koko työyhteisölle.
Itse asiassa meidän on helppo rukoilla itsemme ja läheisten ihmisten puolesta. Vaikeammaksi asia muuttuu työyhteisössämme, kun pitäisi kantaa toisinajattelevat ihmiset.
Näitä ajatuksia jäin miettimään viime kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.