URHOOLLISUUTTA JA OIKEAMIELISYYTTÄ
13.01.2013 Klo 22.09
AHKERUUS JA AHNEUS

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut paljon hyvää palautetta ja arvostelua pitämästään uudenvuodenpuheesta. Presidentti varoitti puheessaan suoranaisen ahneuden noususta Suomessa. "Niukat ajat, joissa elämme vaativat enemmänkin ajattelemaan voiko jostain edustaan luopua"?

Niukat ajat ovat kunnassammekin tai tulevat olemaan. Keskustan valtuustoryhmä ennakoi jo viime vuoden joulukuun alun kunnanvaltuuston viimeisessä kokouksessa mitä tuleman pitää. Keskustan valtuustoryhmä esitti jo silloin, että luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvauksien pitämistä entisillään, korotusten sijaan. Esityksemme hävisi äänestyksessä ja niinpä valtuuston, kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan palkkiot nousevat 110 euroon, siis lähes 20 %:n korotus. Vastaavasti puheenjohtajien palkkiot nousivat 800 euron vuosikorvauksesta 950 euroon per/kuukausi.

Pää tulee ennen pitkää vetäjän käteen myös täällä kunnassa jos mitään ei tehdä. Markkinoiden nimissä tehdään paljon hyvää jos kohta pahaakin. Markkinat ei huolta kanna mistään. Kuka ja koska, joku uskaltaa lähteä kampeamaan markkinoita? Kuka maksaa markkinoiden laskut? Veronmaksaja! Markkinavoimien nimissä itsekäs oman edun ajaminen on entistäkin mahdollisempaa. Demokratia ei toimi eikä toteudu, jos vain tyydymme tekemään sen, mitä markkinat vaativat. Markkinat ovat kuin kasvaton epäjumala, jonka jalkoihin valtuutetut ja päättäjät vuorollaan joko pelokkaina tai toivekkaina lankeavat.

Olemme eläneet jo kauan aikaa barrikadien maailmassa. Kaikki tahot ajavat voimalla omia etujaan. On ajateltava vain ja ainoastaan omien taustojen ja joukkojen asiaa. Tämä näkyi vahvasti kun kunnallisvaalit oli käyty ja luottamuspaikkaneuvotteluja käytiin.

Mistä syntyy kuntalaisten yhteinen etu? Kuka ihmeessä ajaa kuntalaisten asioita barrikadien kunnassa? Onko kysymys vain siitä, kuka kulloinkin voittaa tai millaisia kompromisseja on tehtävä?

Kohtuus kaikessa - tinkimisessäkin olen sanonut asiakkaille jos kovasti tinkivät hinnasta. Kohtuus on uskovan normaalikäyttäytymistä ohjaava hyve. On opeteltava tyytymään määrä osaansa. Yritteliäs ihminen ei välttämättä ole kitsas ihminen. Jumala tarvitsee iloisia antajia joilla on myös annettavaa.

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tämän pitäisi olla pätevä ohje jokaiselle ihmiselle ja yhteiskuntaa koskettavana eettisenä perusarvona. Älä tee toiselle sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän. On myös hyvä ohje.

Niin rahaa pitäs oleman kunnassa. Kuitenkin näin ei ole. Kunta velkaantuu huimaa vauhtia. Pitkään piireissä pyörineenä tiedän, että kunnassa on tällä hetkellä kovat piipussa ja viimeisiä viedään. Jos ei ole meillä helppoa täällä kunnassa, niin eipä ole liikaa herkkuja maan hallituksellakaan. Valtion velkakuorma kasvaa koko ajan. Bruttokansantuote supistuu. Maan kilpailukyky on surkea ja vientituotteet vähissä.

Voi voi ja voi näitä Suomen päättäjiä mihin ne ovat vieneet meidät, kun eduskunta päätti vuonna 1998 Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Silloin sinipunahallitus esitteli euron valuuttana, joka vakauttaa talouskehityksen ja tuo alemmat korot. Mutta miten on käynyt? Euro ei ole tuonutkaan alempaa korkoa kuin mikä on esimerkiksi kruunussa pitäyttyneellä Ruotsilla! Euroalue on paljastunut pelkäksi karuksi velkaliitoksi.

Suomessa pitäisi tehdä talouden voimakas rakenneuudistus. Hevoskuuri leikkauksia palkkoihin ja kaikkiin etuuksiin. Suomen pitäisi sopeutua EU:n tuottavuus ja kilpailukykyvaatimuksiin. Valtion olisi myös karsittava menoja. On mietittävä tarvitaanko niin monta ministeri hallintoa ja valtiosihteereitä, kuin tällä hetkellä on?

Samaa hevoskuuria tarvitaan myös kunnissa. Jatkuva kasvu jota yritetään ajaa niin kunnissa kuin valtiossa johtaa maailmanlaajaan kriisiin ja suoranaiseen katastrofiin. Merkkejä on jo olemassa! Nyt vallitseva talousideologia on kestämätön ja virheellinen. Kasvu teollisuusmaissa on nopeasti pysäytettävä ja sen tilalle asetettava pysyvä nollakasvun tila.

Jatkuvan taloudellisen kasvun varaan rakentuva ideologia on taloustieteellisen perustein asetettu kyseenalaiseksi. Onko tarkoituksenmukaista nostaa ihmisten elintasoa velkarahalla? Yhteiskuntamme on turvotuksissa palveluista, mutta hommat ei vaan hoidu.

Oikeudenmukaisuus, rehellisyys, velvollisuudentunto, tehtävien loppuunsaattaminen, huolehtiminen heikommasta, ahneuden ja kohtuuttomuuden karttaminen ja hyvän omantunnon säilyttäminen ovat tyypillisiä talonpoikaisia arvoja, jotka haluaisin, että ne olisivat pysyviä arvoja myös päätöksenteossa.

Oikeudenmukaisuus tai vanhurskaus, jolla sanalla se raamatussa usein esiintyy, merkitsee ihmisen oikeaa suhdetta Jumalaan, ihmisten keskinäisiä suhteita ja suhdettamme luomakuntaan. Oikeudenmukaisuus merkitsisi pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaista yhteistä hyvinvointia parempana vaihtoehtona nykyiselle rahan ja tavaran jumaloinnille.

"Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi." Näin lausui Santeri Alkio jo yli sata vuotta sitten. Asia on edelleen mitä ajankohtaisin politiikan tekemisemme ohjenuora.

Ihmisyys on kuitenkin paljon enemmän kuin taloudellista järkevyyttä ja oman edun tavoittelua. Siihen sisältyy pyyteetöntä tarvetta jakaa omastaan, kantaa vastuuta yhteisistä asioista ja muiden ihmisten elämästä.

Niinpä niin. "Tyhmyydelle nimä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira, mutta viisaus ei ole kaikille annettu." Näin Nummisuutarin Esko

POLITIIKAN VALTA
01.01.2013 Klo 14.54
EI KUKAAN TIEDÄ - KUNNE KULKENEMME!

Vuosi vaihtui. Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Vuosi 2012 jää historiaan. Historian pisin ja voimakkain kasvu taittui ja samalla teollisuuden rooli tuotannossa ja työllisyydessä väheni vomakkaasti. Syvä lama toi työttömyyden takaisin Suomeen. Keskustelu ja huoli kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta nousi esiin myös viime syksynä pidetyissä kunnallisvaaleissa tässä kunnassa.

Monet varmasti havahtuivat viime kunnallisvaaleissa, jossa tapahtui yhteiskunnallinen apatia, mikä näkyi alhaisena osallistumisprosenttina vaaleissa. Kuntalaiset ovat kokeneet, etteivät kuntalaisten aloitteet etene toivotulla tavalla ja sen vuoksi jättivät äänestämättä. Samoin huolestuttaa Euroopan Unioni, koska se heikentää koko järjestelmän uskottavuutta kansalaisten keskuudessa.

Euroopan myräkässä Kreikka vajosi yhä syvemmälle rahaliiton rautahäkissä. Talouskriisi jatkuu Suomessakin ja johtaa pian poliittiseen kriisiin. Jos euroalue murenee Saksan ympärille rakentuva vahvan euron liitto voi osoittautua kestämättömäksi Suomelle.

Media muovaa yhteiskunnallista ilmastoa tavalla, joka ei lisää, vaan kaventaa kansalaisten todellista vaikutusvaltaa. Markkinavoimat säätelevät päätöksentekoa ohi päättäjien. Aikakautemme sekasorto tuntuu olevan täydellinen. Olosuhteiden kuvaileminen tuntuu tarpeettomalta, sillä useimmat meistä tiedostavat tilanteen.

Mielenkiinnolla kuuntelin uuden presidentin uuden vuoden puhetta. Puhe oli toisenlainen mihin oli totuttu kahdeksan vuoden aikana. Mutta jotenkin minulle kolahti Nato ja sen eteneminen. Turvallisuus - ja puolustuspolitiikan ratkaisujen pitää rakentua kanslaisten laajan tuen varaan. Presidentti puhui politiikasta, joka huolehtii kansalaistemme perusoikeudesta, oikeudesta elää rauhassa ja itse määrätä kohtalomme.

Poliittinen johtajuus on tietenkin vastuun kantamista, eivätkä oikeat päätökset ole aina suosittuja. Nykyaikaisessa demokratiassa merkittäviä päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä ilman laaja-alaista tukea. On hyvä, että presidentti tarjoaa meille mielipiteitään ja vakaumuksiaan. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tarjotut keinot sisältäisi myös totuuden jyväsiä, mutta vastakkaisiakin mielipiteitä on.

Presidentinkään ei ole helppo ratkaista aikamme synkkiä ongelmia, jotka panevat ihmiset kysymään neuvoa poliitikoilta. Kansalaiset eivät tiedä, mistä etsiä totuutta, mihin uskoa tai mitä odottaa tulevaisuudelta.

Niin aloitin tämän kirjoituksen politiikan valta. Käydyt kunnallisvaalit osoittivat politiikan valtasuhteet. Valta on politiikalla. Viime kädessä valta on kunnanvaltuustolla. Kunnanhallituksessa on suuri mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Hallituksen toimikenttänä on koko kunta.

Ajoittain saattaa näyttää siltä kuin valtasuhteissa olisi suuriakin vaihteluja, mutta eivät ne itse asiassa ole kovinkaan paljon vaihdelleet. Kunnanhallituksessa istuvien henkilöiden luonteenlaadusta riippuu, kuinka suurelta kenenkin sanavalta näyttää.

Poliittisista paketeista en ole koskaan pitänyt. Niissä on usein halvan kaupankäynnin maku. Pormestariksi, lautakuntien puheenjohtajaksi,lautakuntiin ja luottamustehtäviin pitäisi valita ne henkilöt joilla on kuntalaisten enemmistön tuki. Yleiset perusteet pitäisi olla kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Niiden arviointi on mitä suurimmassa määrin harkintakysymys.

Luottamusta, luotettavuutta pidän erityisen tärkeänä. Poliittisessa toiminnassa on aina ennen kaikkea kysymys luottamuksesta. Silti joka asiaan ei tarvitse rientää ottamaan kantaa. Mutta jos jotakin lupaa, siinä on pysyttävä pormestarikannassakin. Tarpeen vaatiessa voi sanoa myös sen, että on muuttanut kantansa. Sitä on vaikea hyväksyä, että sanoo yhtä ja tekee toista. Sitähän on politiikassa paljon, että sanotaan toista ja tehdään toista.

Viime aikoina olen yhä enemmän miettinyt elämän arvoja. On tullut aika pysähtyä ja miettiä. Ystävät ovat tärkeitä, mutta todellisia ystäviä ei tarvitse olla kovin monta. Yhden kanssa voi puhua muustakin kuin politiikasta. Viihtyminen on sitä, että on hyvä olla. Kaikki hyvä ei riipu ulkonaisista oloista. Ennen kaikkea niin kauan kuin terveys on hyvä, on syytä olla tyytyväinen. Jos se menee, niin kaikki muut asiat käyvät toisarvoiseksi.

Kiitos vuodesta 2012. Päätän blogini Uuudenvuodenpäivän rukokseen.

Jeesus, Vapahtajamme.
Kiitos, että sinun seurassasi meidän ei tarvitse pelätä tulevaisuutta. Kiitos, että menneisyytemmekin on sinun hoidossasi. Jätämme käsiisi alkavan vuoden kaikki päivät. Valmista meitä jokaiseen tehtävään, jokaiseen kohtaamiseen, jokaiseen käänteeseen. Kiitos, että elämämme on kokonaisuudessaan kätketty sinuun.