Pikkujoulujuhla ja joulun odotusta
18.11.2007 Klo 19.04
Sankilan kylän toimintaa

Sankila, Suomen vanhin kyläyhdistys täyttää marraskuussa 42 vuotta. Kun näin marraskuulla 2007 muistelen menneitä aikoja yhdistystoiminnassa, teen sen tyytyväisellä mielellä.

Olen ollut kymmenen vuotta puheenjohtajana yhdistyksessä. Kiitoksen sanat ansaitsevat yhdistyksen jäsenet. Teistä on löytynyt voimavaroja yhteisten asioiden hoitamiseen. Se on ollut myös seurantaa saada alueemme pysymään mukana kunnan muiden alueiden kehityksen kanssa.

Se on ollut yhteistoimintaa kokoontua kokouksiin, kilpailuihin ja olla retkellä seuraamassa ja tutustumassa muidenkin kylien harrastuksiin.

Alueemme väestö on ollut toiminnasa mukana kiitettävästi. Yhdyssiteenä olemme olleet vaatijana Pirkkalan kunnan suuntaan. Tulostakin olemme saaneet, vaikka joskus hitaasti kiiruhtaen.

Monenlaista toimintaa on yhdistyksellä. Kesällä mato-ongintakilpailut, talvella pilkkikilpailut, kylien välinen yhdessäolonpäivä kilpailuineen helatorstaina, kylämarkkinat ja kesäretki teatteriin kesällä. Vuoden toiminnan pääteeksi pidetään yhteinen pikkujoulujuhla Pirkan Pirtillä. Juhla järjestetään omalla ohjelmalla huutokauppoineen.

Kyläyhdistyksellä on oma näytelmäkerho, joka on toiminut jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä iltanakin olemme harjoitelleet näytelmää joulujuhlia varten Meitä on siinä 11 henkilöä: nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja. Kaikki ovat innokkaita näyttelemään. Tämänvuoden joulunäytelmä on "Tonttulan valitus- ja selitysraati".

Olemme harjoitelleet sitä useamman kerran. Aina palkitaan hän, joka osaa vuorosanat kaikkein parhaiten. Tänä iltana parhaiten osasi Hahmon Erkki, mutta hyviä kakkosia olivat nuoret esiintyjät. Minun roolini on olla joulupukkina. Pitäähän niitä tasa-arvon nimissä olla naispukkejakin.

Taas harjoitellaan ensi torstaina. Siihen mennessä on opittava repliikit ulkoa näin päätettiin. Joulujuhliin on vielä kaksi viikkoa. Siihen mennessä olemme kyllä jo oppineet. Upea joukko tekemässä ohjelmaa.

Joulujuhla on kaiken ikäisten yhteinen juhla. Paikalla on yleensä noin sata henkilöä. Lapsia on monia kymmeniä. Lasten juhlahan se etupäässä on ja ohjelmatkin olemme valinneet yleensä lapsille.

Joulukiireen keskellä on hyvä hiljentyä ja miettiä miksi meillä on sellainen juhla kuin joulu. Aivan liian usein unohdamme sen pienen lapsen, joka tuli luoksemme vallankumouksellisena uutisineen.

Pikkujoulujuhla on samalla valon juhla. Myös yhteislaulu kuuluu meidän pikkujouluun. Tänä vuonna meillä on KIKKA soittamssa ja laulattamassa väkeä. Minun suosikkilauluni ovat Sylvian Joululaulu ja Maa On Niin Kaunis.

Varsinkin Sylvian Joululaulu... Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen...siinä tulee aina Peräpohjola mieleen.

Meillä on hyviä harrastenäyttelijöitä. Ensi kesäksi olemme suunnitelleen, että teemme kesäteatterin ja jätämme markkinat väliin. Saa nähdä onnistuuko. Onnistuuhan se jos niin päätetään.

LUOTTAVAISESTI UUTEEN

Toivorikkaana käyn uuteen...
Mieleni täyttää iloinen odotus.
Näytä minulle edessä olevat mahdollisuudet.
Auta minua sisäiseen kasvuun
muutosten tuomien haasteiden edessä.
Kiitän Sinua turvallisuudesta,
jonka tietoisuus läsnäolostasi
ja johdatuksestasi minulle antaa.





Tarvitsemme niitä, jotka ovat uskollisia omille periaatteilleen.
15.11.2007 Klo 19.53
Tarvitsemme omantunnon ääntä.

Näinä lakkojen ja palkankorotusten aikoina voisi jälleen olla paikallaan tiedotusvälineiden kuvat maailman nälkäänäkevien hädästä. Itseasiassa kuvien tulisi alati olla silmiemme edessä, aivan siihen asti, kunnes kivikovat sydämemme heltyisivät.

Kaiken minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähemmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.

Nöyryyttä ja alhaisuutta meiltä poliitikoilta kysytään; nöyrää paluuta ahneuden, itsekkyyden ja ylpeyden laveilta teiltä.

Pidättäytymällä muutaman prosentin vuotuisesta palkankorotuksesta voitaisiin kaikki työhaluiset palkata pysyvään toimeen. Nopeita toimia tarvitsevat niin työttömät kuin Suomen kärsivä kansa.

Tämä velalle rakennetun hyvinvoinnin purkaminen on monin osin välttämätöntä. Likaista siitä työstä tekee vain salakähmäisyys ja ennen kaikkea se , ettei purkutyö kohtele kansalaisia tasavertaisesti, vaan juuri päinvastoin.

Vaurastujiin, kuuliaisiin ja syrjäytyneisiin jakaantuva yhteiskunta on hyvällä orallaa. Mitä räikeämpää avuttomien tai elämänsä reunassa roikkuvien kohtelu on, sitä likaisemmaksi poliittiset teot osoittatuvat.

Tänä iltana sain osallistua Hämeenkyrön rovastikunnan keskustelukokoukseen. Teemana: Miten muodostamme piispan vaalin valitsijayhdistyksen?

Piispan vaalin 2008 maallikkovalitsijat kokoontuivat suurella joukolla Pirkkalan kirkolle. Siellä keskusteltiin millainen piispan pitäisi olla? Mikä on viran vaativuus?

Vielä ei ollut tietoa, ketkä tulevat ehdolle piispan virkaan. Mutta keskustelun kuluessa nimiäkin alkoi löytymään: Repo, Kääriäinen, Hallikainen, Ruokonen, Hukari, Keskitalo, Särkiöt, Peltonen yms.

Lääninrovasti Husa kyseli, kuka nykyisistä piispoista on esimerkillinen piispa. Hänelle vastattiin Huovinen, Laulaja, Huotari, Riekkinen, Paarma, Niskanen, Salmi yms.

Tampereen hiippakunta valitsee maaliskuun alussa eläkkeelle jäävälle piispa Juha Pihkalalle seuraajan 12. maaliskuuta. Piispanvirkaa ei julisteta auki, vaan siihen "kutsutaan". 29.1.2008 Aamulehden Auditoriossa järjestetään haastattelu. Ehdokasasettelu päättyy 7.1.2008 klo 16. Siihen mennessä ehdokkaat ovat selvillä.

Olen saanut myös olla mukana tekemässä ohjelmaa TV1 kuningaskuluttaohjelmaan. Siinä meitä kolme isoäitiä Pirkanmaalta oli testaamassa kaulimia. Ohjelman tekemiseen meni viisi tuntia. Oli tosi mukavia toimittajia.

Arkielämässä pienet onnen murut syntyvät sellaisista asioista kuin yhteisestä ohjelmasta, jota teimme. Ja ystävällisistä vieraista ihmisistä, toimittajista, joiden kanssa teimme ohjelmaa. Tuntui, että heistä sai voimaa ja ilahdusta, joka tekee ihmisen onnelliseksi. Onnen saavuttaminen ei ole niin vaikeaa kuin usein sanotaan.

Kun kerroin miehelleni Pekalle, että toimittajista sai voimaa ja innostusta työhön. Lapsen lapsi Leevi kuunteli vieressä ja sanoi äijälle, että minäkin saan mummosta voimaa. Äijä katsoi silmät pyöreänä.

Jospa ihmiset ja me vanhemmat antaisimme lapsille ja kumppanille aikaa enemmän, tämä maailma olisi paljon onnellisempi paikka elää.

Sain tässä muutama viikko sitten olla ensimmäistä kertaa mukana Pirkkalan kunnan edustajana kutsuntalautakunnassa, kun testattiin varusmiespalvelukseen lähtijöitä. Pirkkalan nuorilla oli aika astua Suomen asevelvollisuuslain mukaan Puolustusvoimien palvelukseen.

Kaikille löytyi sopiva yksikkö ja paikka, jossa nuoret saisivat tai tulevaisuudessa oleva koulutus voitaisiin ottaa mahdollsimman hyvin huomioon. Minulle jäi Pirkkalan nuorisosta hyvä kuva. Yllättävinta oli minusta se, että kaikki pääsivät haluamaansa joukko-osastoon.

Palvelukseen astuvista osa oli myös niitä, joille piti myöntää lykkäystä syystä tai toisesta, toiset saivat vapautusta palveluksesta ja osa pyrki siviilipalveluun. Mitä tämä kertoo varusmiespalveluksesta? Kertooko tämä sen, että varusmiespalvelu on liian vaikea?

Jos minä olisin nuori. Lähtisinkö armeijaan? Lähtisin, en sen takia, että haluaisin sotia, vaan sen takia, että armeijassa saisi varmasti hyvän johtajakoulutuksen. Mielestäni naisillakin pitäisi olla jokin tälläinen pakollinen koulu, esimerkiksi emäntäkoulu.

Kun pojille aikanaan tulee palvelukseen astumisen ajankohta, niin toivon, että te palvelisitte puolustusvoimissa maatamme rehellisesti ja oikeudenmukaisesti, totuudenmukaisesti ja rohkeasti, urhoollisesti ja viisaasti.

Pitäkää yhtä, välittäkää toisistanne, kunnioittakaa toista, tukekaa ja auttakaa toista, ajatelkaa ja puhukaa hyvää toisesta kuitenkaan sitä huumorin kukkaakaan unohtamatta.

Niin se on että "villeimmistä varsoista tulee parhaat hevoset". Niin varmasti meidän nuorisostakin. Joka ei ole mikään pullamössöjoukko.









Ei puhumalla vaan kuuntelemalla
12.11.2007 Klo 23.00
Miten politiikkaa pitäisi tehdä?

Ilon päivä tänään. Kohtasin Tampereella euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäen. Hän oli vierailulla Tampereen Koskikeskuksessa kello 14-15. Oli mukava tavata pitkästä aikaa. Pirteä hän oli, vaikka oli viikonloppuna reissailut puhujamatkoilla pitkin Pohjanmaata. Paljon ihmisiä oli tullut tapaamaan Annelia. Oli hauska katsella sivusta, kuinka iloisia ihmiset olivat, kun saivat puristaa hänen kättään. Moni kuiskasi hänelle: pidä meidän puolta siellä Brysselisssä. Minun oli kuitenkin hyvästeltävä ja lähdettävä kokoukseen.

Saavuin hyvissä ajoin kunnantoimistolle. Kun olin pari yötä tutkinut tarkkaan talousarviokirjaa huomasin siellä paljon puutteita ja laskuvirheitä. Talousjohtaja oli myös jo paikalla ennen kokousta. Vinkkasin hänelle, että tuleppa katsomaan kirjaa täällä on virheitä. Tulipa siihen pitkäaikainen kunnan pääkirjanpitäjäkin, jonka kanssa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja.

Talousjohtaja sanoi, että sinusta Raili sais hyvän kirjanpitäjän kuntaan. Sanoin kiitos ei. Olen 38 vuotta sitten hakenut Pirkkalan kuntaan töihin koulutoimistoon. Silloin kysyttiin: tunnenko ketään politiikkoja tai valtuutettuja Pirkkalassa. Sanoin, että olen juuri muuttanut Pirkkalaan. Olen kuulllut sellaisesta kun Aapro Jääskeläisestä. Sen jälkeen asia oli selvä en tullut valituksi. Onneksi.

Huh, huh! Maanantaina istuin valtuuston kokouksessa kello 15-23. Siinä olivat lihakset kovalla koetuksella, kun sain istua tosi epämukavassa penkissä. Penkissä, joka oli tarkoitettu johonkin muuhun tilaan, kuin valtuuston istuntosaliin. Ehkä tooli käy sellaisille henkilöille, jotka ovat tottuneet nojamaan. Minä taas tykkään istua selkä suorana. Minun selälle tooli ei kyllä sopinut.

Jokaisen politiikon minunkin tulisi tulevien kunnallisvaalien alla muistaa mietelmä: "I have never learned anything by talking" jotenkin siihen tapaan suomennettuna - En ole koskaan oppinut mitään puhumalla.

Puhetta piisasi tänään kunnanvaltuuston kokouksessa. Ensin puhui kunnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja ja sitten ryhmien puheenjohtajat suuruusjärjestyksessä. Kaikilla "uskomatonta" oli huoli kunnan velkaantumisesta.

Talousjohtaja muisti kyllä puheessaa, että Raili Naskali oli huomannut virheitä talousasiakirjassa. Kiitos vaan talousjohtajalle.

Mutta aika erikoista säestystä oli puheessaan: kunnanjohtajalta ja talousjohtajalta erästä valtuutettua kohtaan. Piti oikein kalvojen kanssa esitellä kunnan taloutta, kuinka hyvässä kunnossa se on. Alkaa kyllä jo tökkimään. Onhan se hyvä, että jos jotain asiaa oikein paljon höpöttää siihen itsekin alkaa uskomaan. Minua eivät kyllä saaneet vakuuttuneeksi.

Tunsin kyllä rivien välistä, että he minua tarkoittivat. Sainpas mukavia muljauksia muilta valtuutetuilta. Takarivin Näsikin siitä huomatti. Kyllähän sen kaikki tiesivät ketä he puheessaan tarkoittivat. Minua ei heidän puheensa hetkauttanut. Annoin samalla mitalla takaisin omassa puheenvuorossani. On sen verran vahva itsetunto, että se kestää kovatkin arvostelut, varsinkin kun ne eivät pidä paikkansa.

Jokainen, joka jotakin talousopista tietää, on varmasti kanssani samaa mieltä kunnan taloudesta. Taloudessa pitää katsoa mitkä ovat kassavarat, mitkä ovat kunnan omavaraisuus ja lainankanta. Ei pelkästään sitä, mitä on viivan alla taseessa ja mitä on tilikausien ylijäämä. Ylijäämä, joka ei näy rahana missään.

Jos virkamiehet ja valtuutetut lukisivat tosissaan kunnan talouskirjaa niin kyllä sieltä löytyy rivien välistä sanottavaa, ettei talous niin hyvässä kunnossa ole, vaikka näin annetaan ymmärtää.

En ymmärrä, miksi ihmiset kunnassa ja varsinkin me valtuutetut emme saa arvostella kunnan taloutta. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että kaipaan entisen edesmenneen kunnanjohtaja Lehtisen aikoja.

Nyt tuntuu, että salataanko meiltä jotakin. Aika erikoiseksi on mennyt kunnan touhu tässä muutaman vuoden aikana. En ihmettele yhtään jos työntekijät "stressantuu".

Olen miettinyt, mahtaako se tästä johtua, että kun on ollut politiikassa pitkään, en ole läheskään aina ymmärtänyt kaikkea taktiikoita ja strategioita, enkä varsinkaan tuulten haistelijoita. Minulta on puuttunut ne taidot. Olen ottanut asiat asioina. Olen ollut nöyrä, mutta en nöyristelijä.

Itse olen saanut talosoppini Torniolaakson kauppaoppilaitoksesta ja Huittisten kauppaoppilaitoksesta. Ja ne opit, jota sain sieltä ovat olleet tosi hyviä. Nykyiset markkinavetoiset yhteiskunnan talousopit tekevät yhteiskunnan sairaaksi rahankäytössä. Visa vain vinkuu.

Jos vakavissaan haluaa edistää yhteistä hyvää, kannattaa virkamiehenkin kuunnella valtuutettuja. Sen päälle voi sitten esittää omia käsityksiä ongelmista, mutta jälleen löytyy mietelmä: puhu vain jos se tuo jotakin lisää hiljaisuuteen.

Politiikassa ei ole ikuisia ystäviä eikä ikuisia vihollisia, on vain ikuisia etuja.

Vanha sanonta kuuluu, että kaikki politiikka on paikallista. Poliitikon edellytetään tekevän jotakin äänestäjiensä hyväksi. Pettää ja kieroilla ei saa, sillä miten kukaan voi sellaiseen ihmiseen luottaa. Ja sinisilmäinen ei saa olla.

Sinisilmäisiä taisi olla useammat valtuutetut viime elokuussa, kun kunta antoi ilmoituksen Paras-hankkeesta sisäministeriölle. Silloin kaikki olivat sitä mieltä, että sopimus tehdään Tampereen kanssa. Harri Aalto ja minä olimme toista mieltä.

Nyt valtuutetut olivat heränneet ja miettineet tosissaan Paras lain merkitystä. Mitä se merkitsee varsinkin Pirkkalan kunnalle ja sen työntekijöille.

Olen itse ollut kirkon lakivaliokunnassa kahdeksan vuotta. Voin sanoa, että laki on niin kuin sitä luetaan. Joskus sitä tuli kirkossakin laadittua sellaisia lakia, jotka tulivat pumerangina takaisin opetusministeriöstä.

Mitä valtion pitäisi tehdä jos laaditaan sellaisia lakeja, jotka eivät vastaa käytännössä kaikkien kuntien osalta sitä, mikä lain tarkoitus on ollut. Mihin siitä voisi valittaa, että lakia muutettas?

Edellinen hallitus teki kiireissään sellaisen puitelain, josta varmasti monet valtuutetut ja päättäjät ovat toista mieltä. Esimerkiksi vähintään noin 20 000 asukkaan raja. Mistä tämä on saatu. Tuulestako? Kaikki tutkimukset osoittavat, että noin 15 000 asukkaan kunta on taloudellisin tuottamaan palveluja.

Mielestäni valtuuston enemmistö teki oikeamielisen päätöksen. Ei hyväksynyt aiesopimusta Tampereen kanssa. Vaan halusi jatkoajan. Saapa nähdä mitä siitä seuraa. Toivottavsti hyvää. Kaippa virkamiehet keksivät taas jonkun "koplan".

Talousarvioon ei tehty paljon muutoksia. Vettä ei vaan saatu Sankilan Färmin alueelle, vaikka alue on todella veden tarpeessa. Mitähän valtuutettujen päässä liikkuu. Pitäisi vanhoilekin asuin alueille kunnan rahaa saada, koska sielläkin asuu veronmaksajia.

Nykykäytöntö on ollut se, että suuret rakennusfirmat saavat rakentaa suuriakin alueita ja sinne kunta rakentaa vesi- ja viemärijohdot ja kadut. Ei siellä katsota onko yleiskaavassa alue merkitty asuinkäyttöön. Raha ratkaisee.

On kummallista käytäntöä. Tasa-arvo ei ainakaan toteudu kaavoituksessa. Toisilta vaaditaan asemakaavaa ennen kuin tulee kunnan vesi ja viemäri ja toisille tehdään ilman asemakaavaa. Hyviä esimerkkiä on mm. Pereen alueella Partolassa.

Jos keskustan valtuutetut saisivat päättää, yhtään yksityistietä eikä yhtään taajaan asuttua aluetta jätettäisi hoitamatta sen takia, että on rahapula, vaan ainoastaan sen takia, ettei tiellä ole käyttäjiä ja että asuinalueella ei ole asukkaita. Tavoitteena pitää olla, että jos kiinteistöveroa peritään, verorahoilla kustannetaan myös yksityistiet. Pitää siis uskaltaa unelmoida ja asettaa tavoitteita myös haja-asutusalueille.

Tiukkaa on tulossa kunnan talouteen kaikille. Kukaan ei ole tyytyväinen ei varsinkaan kuntalaiset, jotka eivät saa halumiansa palveluja kunnalta. Mutta jos joku keksisi helpon reitin ulos talous ahdingosta, hänelle varmasti maksettaisiin ilomielin komea korvaus. Vai onko jo näin tehty: kyselin valtuuston kokouksesta kunnanjohtajalta? Hän vai hymyili. Ota siitä selvää.

HUOKAUS PÄIVÄN PÄÄTTYESSÄ
Pitkä päivä on takana.
Kiitos kaikesta, mitä sain tänään kokea.
Kiitos ihmisistä, joita kohtasin.
Kiitos asioista joita sain valmiiksi
ja niistä, jotka jäivät kesken.
Jätän kaiken Sinun käsiisi ja rukoilen:
Ole minulle armollinen. Siunaa kätteni työ.
Anna virkistävä yön lepo
ja salli minun nousta levänneenä
uuteen päivään,
yhdessä Sinun kanssasi.
Kiitos




Kuntatalouden tila ja talouden tervehdyttämistoimenpiteet!
11.11.2007 Klo 21.15
Varautuminen tuleviin haasteisiin!

Olen tämän viikonlopun tutkinut tarkkaan kunnan ensi vuoden talouarviota ja talousarviosuunnitelmaa vuosille 2009-2010. Huomenna pitäisi päättää siitä kunnanvaltuuston kokouksessa. Mitä olen oppinut? Sen, että toimintakulut ovat 82 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 22 miljoonaa euroa. Toimintakate 59 miljoonaa euroa ja vuosikate ei riitä ihan nettoinvestoihin jotka ovat 13 miljoonan euron luokkaa.

Pirkkalan kunnan ensi vuoden budjettiesitys on nostanut mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin niin kuin kunnanhallituksen äänestyspäätöksen perusteella voinee todeta. Luottamushenkilön ei ole tarvinnut paljon päätänsä vaivata. Virkamiehet ovat karsintansa tehneet. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kunnan palveluvarustus on saatu pysymään suhteellisen hyvällä tasolla.

Suurin ongelma kunnassa on kuitenkin velkamäärän lisääminen ja lainan korkokulut. Kunta on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistanut lainamäärän. Ensi vuonna otetaan joka päivä noin 4000 euroa lisää lainaa. Korkokulutkin arvioidaan ensi vuodeksi 1,5 miljoonaksi euroksi.

Investoinnit ovat ensi vuonna lähes 13 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 14 miljoonaa euroa. Huomenna maanantaina päätetään siis Pirkkalan kunnan ensi vuoden talousarviosta.

Mutta on esityslistalla muutakin. Aiesopimuksen hyväksyminen Tampereen kaupungin kanssa. Pirkkalan kunta ja Tampereen kaupunki ovat neuvotelleet aiesopimuksen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta vuoden 2010 alusta alkaen.

Tampereen kaupunki on jo hyväksynyt aiesopimuksen. Pirkkalan kunnanhallitus äänesti aiesopimuksen hylkäämistä kahdessa äänestyksessä viime maanantaina. Itse olen ollut yhteistoiminta-alueen muodostamista vastaan koko ajan.

Nyt onkin mielenkiintoista huomenna kokouksessa mitä tekee SDPN:n , vihreiden ja vasemmiston valtuutetut. Ainakin keskustelua synnyttää. Vihreiden Harri Aalto on ollut kanssani samaa mieltä jo aiemmin.

Mitä järkeä on mennä tekemään aiesopimusta, kun Pirkkalassa terveys- ja sosiaalipuoli toimii hyvin ja kustannustehokkaasti. Ainakin kaikki tilastot ovat näin kertoneet. Itse en ainakaan usko, että Tampere tuottaisi palvelut edullisemmin, kuin Pirkkala.

Toivottavasti huomenna käydään keskustelua kunnan asemasta, tehtävästä ja rahoituksesta. Paljonkohan on rahaa kulunut tässä Tampereen kaupungin kanssa käymissä neuvotteluissa? Vähintääkin arveluttavaa on kertoa valtuutetuille, että kunnan itsenäisyys menee jos ette sitä aiesopimusta hyväksy. Minulla on se käsitys, että sittenhän itsenäisyys menee, kun kaikesta palveluista vastaa Tampereen kaupunki eikä Pirkkala. Mitä merkitystä Pirkkalalla on jos kaikki palvelut henkilökuntineen menee Tampereelle ja Pirkkala hoitaa vaan sen rahapuolen. Kunta vastaa vaan investoinneista ja kiinteistökuluista. Niinkö?

Olen miettinyt, että miksi kaikki pitää kunnassa tapahtua ihan kuin pakolla. Me olemme ajatuneet vääränlaisen samanmielisyyden raiteille. Liika "konsensus" on pahaa. Kaikki on kuin lammaslauma, jotka pelokkaana kulkevat johtajiensa käskemänä. Enää ei oikein ole määrätietoista kunta-politiikkaa. Ajalle on ominaista itsekkyys ja selkeä oman edun tavoittelu. Me olemme mielistelijöitä ja elämme kiitoksella.

Niukka taloudellinen tilanne pakottaa kuntaa priorisoimaan asioita. Valtuutetun pitää puhua asioista joihin todella voidaan vaikuttaa. Nyt on vaikuttamisen paikka aiesopimusta ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa.

Isoin kysymys Paras-asiassa on jatkossa sälytetäänkö kunnalle uusia kustannuksia valtion taholta, vai onko jo uskallusta myöntää,että kunnan velvoitteita on riisuttava. Valtion ei saisi lisätä kunnan velvoitteita. Vastuu on poliittisella päätöksenteolla eduskunnalla. Siellä pitäisi tunnustaa tosiasiat.

Ristiriita syntyy jos terveyspalvelujenpalvelujen tuotantovastuu annetaan suurille kunnille ja he keskittävät uusiin keskuksiin. Se merkitsee täysin uudenlaista palveluverkoston rakennetta: Suurelta osalta kuntalaisia lähipalvelut poistuvat. Jos taas palveluihin ei puututa kustannuksissa ei saavuteta mitään supistuksia.

Olen aivan varma, että vaikka koko Pirkanmaan kaikki kunnat laitettaisiin yhdeksi kunnaksi, eivät kuntien rahat lisäänny. Vaan siitä - jos palvelutarjontaa supistetaan muutama prosentti - sillä rahat lisääntyy.

Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä. Sitä en ole karsimassa. Asioita voidaan hoitaa yhdessä seutukuntatasolla niin kuin on tähänkin asti hoidettu. Toivotaan, että järki voittaa aiesopimuksesta päätettäessä huomenna tai oikeastaan tänään maanantaina.

Nyt on mentävä nukkumaan!

Kiitos tästä isänpäivästä...
Jumala, kiitän sinua perheestäni,
lapsesta ja lapsenlapsestani.
He ovat suurin iloni.
Saanhan olla pikkuisen ylpeäkin.
Anna minulle hellyyttä heitä kohtaan
ja oikeaa lujuutta, että olisin aina
heidän luottamuksensa arvoinen.

Ja kiitos
TEKEVISTÄ KÄSISTA JA NÄKEVISTÄ SILMISTÄ
Tämä harrastus on minulle läheinen,
se antaa elämälleni sisältöä.
Sinä annoit minulle nämä kädet,
nämä silmät ja korvat.
Tekemisen ilo täyttää mieleni.
Tunnen kiitollisuutta
sitä mitä saan aikaan.
Kiitos näistä mahdollisuuksista!