Tänään mentiin ristiin rastiin!
28.02.2007 Klo 21.39
Tampere, Vammala, Kiikka, Äetsä jaTampere

Tänä aamuna nousin neljältä lämmittämään uunia. Kun sain pellit kiinni suuntasin matkani kohti Tamperetta. Ulkona satoi hiljalleen lunta ja tiet oli vaarallisen liukkaat.

Tampereelta matka jatkui Nokian kautta Vammalan torille. Torilla oli kalakauppias, hernesoppakauppias ja luutakauppias. Kysyin kalakauppiaalta häiritsenkö teitä, jos jaan tässä kauraryynejä. Eipä tuntunut häiritsevän.

Menin kummiski vähin äänin torin reunalla olevan talon räystään alle. Sinne ei satanut lunta ettei kaurapaketit kastuisi. Se olikin hyvä paikka, ihmisiä kulki kauppaan sen kautta. Kaurahiutaleet vaihtuivat omistajaa hyvin nopeasti.

Olipa joukossa poikkeuksiakin. Kauraryynit eivät kelvanneet. Joku kyllä olisi tarjonnut maksua, mutta sanoin heille, että hyvä antaa vähästäänkin rikas ei anna paljostakaan.

Täällä toiset tuntuivat aika kireiltä. Ensimmäinen paikka, missä monet ihmiset sanoivat, etteivät mene äänestämään. Yritin heille sanoa, että kannattaa mennä ja äänestää, meillä on siihen mahdollisuus. Ei kannata he vastasivat.

Mutta oli joukossa niitäkin, suurin osa, jotka lupasivat mennä äänestämään. Täällä tuntui olevan liikkeellä enempi sellaisia ikäihmisiä. Eräs kävijä oli 93-vuotias. Kyllä hänellä oli kevyt askel. Siinä vauhdissa moni nuorempi olisi jäänyt toiseksi.

Hyvin mielenkiintoisia keskusteluja käytiin. Suurin osa ihmisistä oli tyytyväisiä. Täällä tuntui ihmisillä olevan asiat hyvin. Puhuttiin ilmasta, pääministeri Vanhasesta ja eläkkeistä.

Eläkkeet onkin ollut vaalikiertueen puhutuin asia. Tavallinen kansaneläke ei ole kovin suuri. Varsinkin pelkkä kansaneläke 200,- ja 500 euron välissä. Sillä pitäisi maksaa vuokrat , ruoat, lääkkeet, vaatteet yms. Kyllä monilla on tiukkaa, mutta sanoivat, että he pärjäävät kyllä, vaikka tiukkaa on. Olivat sitä sukupolvea, jotka eivät ole tottuneet tuhlaamaan.

Päivä meni mukavasti. Päivän aikana tuli tavattua monenlaisia ihmisiä. Kävin myös tapaamassa vanhaa koulukaveria, joka pitää kauppaa Vammalassa.

Kotiin päästyäni päätin toteuttaa Ruoveden kauppiaan ohjetta, että laitan mainokset autoon. Tänä iltana sen tein. Taisi tulla liian kirjava. No sittenpä huomataan. Ainakin isot numerot on takaikkunassa 172.

Huomen aamulla pitää nousta vielä aikaisemmin. Punkalaitumen torilla on oltava kello 9.00 aamulla. Nyt mainosten tekoon ja sähköpostilla lähettämään lehtiin. On tämä ehdokkus aika kovaa, mutta antoisaa. Varsinkin kun on päättänyt tehdä kaikki itse. Tekemistä töistä ei voi valittaa, kun itselleen. On siinä hyviä puoliakin. Saa itse päättää. Vaalilupauksia en ole luvannut, muuta ko tehdä parhaani.

Tänään ei sujunut mikään!
27.02.2007 Klo 18.58
Vain Vilppulan torilla onnistui vaalikiertue

Tänään oli huono päivä. Pakettiauto vähän reistaili. Huomasin sen jo eilen, mutta autoa ei ollut aikaa viedä korjaamolle. Tänään oli jo pakko. Niin pahaa ääntä kuului konepellin alta. Jarrutuksessa sen huomasi. Jarrupalat olivat kuluneet ja jopa kuumenivat.

Vilppulan "vanhalla torilla" olin ypö yksin. Kauraryynit tekivät vain kauppansa. Ihmettelin, miksi täällä on niin vähän väkeä. Missä on se kioski , joka oli ennen tuolla? Siihen oli tullut nyt taksiasema.

Onneksi Ruoveden kenkäkauppias tuli ja sanoi, että tori on tuolla ylhäällä. Kiitos hänelle ystävällisistä neuvoista. Sain häneltä muitakin neuvoja "laita autoon mainos ja numero". Kiitos näistäkin neuvoista.

Torilla oli myös ke Rönni asuntoautonsa kanssa. Tarjosi kahvia, olen huono kahvinjuoja kiitos vaan. Kalakauppias, muikunpaistaja ja kenkä- ja käsinekauppias olivat myyjänä torilla. Kala teki kauppansa. Itsekin ostin silakoita ja muikkuja, jotka olivat juuri paistettuja. Niin hyviä oli Pylkönmäen kauppiaan muikut, että söin ne kaikki kotimatkalla.

Jalkoja alkoi paleltaa, vaikka oli kolmet villasukat päällekkäin. Ostinpa sitten kenkäkauppiaalta vahvat pohjalliset, jotka lämmittivät jalkoja.

Leppoisa tunnelma oli Vilppulan torilla. Monia kysymyksiä ja vastauksia tuli. Täällä oli huoli perhepäivähoitajien palkasta. Tekevät pitkää päivää ja palkka ei vastaa sitä mitä he ansaitsevat. Ruovedeltä asti olivat tulleet monet katsomaan ehdokasta.

Tarjosin kauraryynejä. Moni oli tosi ymmällään saatuaan kauraryynipussin ilmaiseksi. Sain myös hyvän piirakkaohjeen kauraryyneille. Pitääpä kokeilla, kun vaalit ovat ohi. Kiitos reseptistä.

Tunti Vilppulan torilla hurahti nopeasti . Sitten suunta Mänttään. Palasin takaisin, koska jarrut vinkuivat ajaessa. Ei muuta ko nokka kohti Pirkkalaa ja autokorjaamoa etsimään. Onneksi löytyi heti mies¨, jolla oli aikaa vaihtaa jarrupalat.

Harmi, että tämän päivän suunnitelmat menivät sekaisin. Mutta tällaistä elämä on. Koskaan ei tiedä, mitä mutkia matkaan tulee. Onneksi ei käynyt pahempaa. Ja huomenna voin taas jatkaa vaalikiertuetta kohti Vammalaa, Kiikkaa ja Äetsää. Minulle niin tuttuja paikkoja, joissa olen seilaillut kohta kolmekymmnetä vuotta.

Kiitos tästä päivästä ja ihmisistä joita tapasin. Kiitos autonkorjaajalle, kun kiireen keskellä oli aikaa korjata autoni.



Hämeenkyrö, Kyröskoski ja Ikaalinen
26.02.2007 Klo 18.52
Kyllä oli mukavia ihmisiä tänään liikkeellä

Tänä aamuna nousin virkeänä. Sain pitkästä aikaa nukkua viiden tunnin yöunen. Kyllä uni on tärkeä jaksaa paljon paremmin.

Sain tässä jokin aika sitten Aamulehdestä kirjeen. Kirjeen, joka oli lähetetty varmasti kaikille ehdokkaille. Siinä oli Aamulehden mainos ja rasia, jossa oli valkoisia taplettia, siinä luki "Nyt ei nukuta! ja elämästä ihmisille" Aamulehti. Olen yrittänyt sitä kirjaimellisesti noudattaa, mutta joskus on pakko vähän pitää silmiä kiinni. ¨

Taplettia en uskalla syödä ennen kuin vaalit ovat ohi. Sitähän ei tiedä, mitä virkistystaplettia ne ovat lähettäneet. Tai vaikkapa yrittävät käännyttää toiseen puolueeseen. Tällaisiakin sähköposteja on tullut, jossa nimettömät kirjoittavat, että olen väärässä puolueessa.

Tänään kuitenkin ponkaisin Hämeenkyröön. Olin siellä tasan kymmeneltä. S-marketin piha- ja parkkialueella jaoin jo tutuksi tulleita kauraryynejä. Yksi kertoi, että oli neljä vuotta sitten saanut minulta kaurahiutaleita ja ne olivat olleet tosi hyviä.

Ihmiset täällä maalla ovat erilaisia, niillä ei ole mitään varsinaista kiirutta. Monien kanssa rupateltiin pitkät tovit. Olipa siellä lomalaisiakin, jotka olivat ohikulkumatkalla aina pohjanmaalta asti. Yksikin sanoi, että ihan oikea puolue. Oli Kauhajoelta kotoisin ja lupas äänestää siellä keskustalaista kansanedustajaa.

Täällä Hämeenkyrössä kehuttin myös Klaus Penttiä ja hänen isäänsä, joka oli hyvä puheenpitäjä. Mahtavat maisemat ovat Hämeenkyrössä. Melkein yhtä hienot kun oman pirtin ikkunasta katsoisi.

Lopuksi kävin ostamassa Tapolan mustaa makkaraa. Kuvittelin, että siellä on sama myyjä kuin Tampereen Laukontorin vaunulla. Mutta ei ollut. Makkara maitui ja kummasti lämmitti. Taas matka jatkui Kyröskoskelle.

Hämeenkyröstä Kyröskoskelle on vain pari kilometriä. Tori oli hiljainen. Minnekäs täällä ihmiset ovat menneet. Otin kaurapussi korin ja lähdin kävelemään K-kaupan parkkialueelle. Siellä oli ainakin paljon autoja . Ehkä jollekin voisi sujauttaa kaurapussin kainaloon.

Heti kun lähdin torilta tuli äiti ja pari lasta. Tarjosin kauraryynejä. Iloinen vastaanotto. Sanoin: annetaan äidille kauraryynejä ja lapsille kompiaisia. Minä olen mummo vastasi hän: Olipa nuori mummo. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa hän lisäsi.

K-kaupan pihassa oli vilskettä. Siellä olisi ollut pitempääkin. Tosi mukavia ihmisiä ja kaikille kelpasi kauraryynit. Tapasin siellä myös paikkakunnan ehdokkaan Immosen. Toivotimme molemmille onnea vaaleissa.

Sitten oli lähdettävä Ikaalisiin. Täällä olen ollut monta kertaa torilla myymässä. Ajoin kirkon ohi ja kaarsin seurakuntakeskuksen ohi torille. Siinä vähän ihmettelin. Onpa hiljaista ei ketään kilpailevia ehdokkaita.

Eräs tuttava rouva on täällä töissä Finlaysonin myymälässä. Poikkeanpa häntä katsomaan, koska on aikaa. Täällä kauraryynien jako alkaa vasta kello 13.00.

Astuin sisään, kurkistin näkyykö Kyllikkiä, siellä hän oli nurkan takana palvelemassa asiakkaita. Sanoin toiselle myyjälle, että tulin tapaamaan Kyllikkiä ja esittelin itseni. Hän kertoi, että Kyllikki on puhunut minusta. Sieltähän hän viimein tuli ja siinä sitä sitten ihmeteltiin. Oli hauska tavata. Ei ihan hukka reissu ollut, ostin pari pussilakanaa. Nyt teki mieli keltaista - taitaa tulla pääsiäinen.

Sitten oli mentävä jo etsimään sopivaa paikkaa kauraryynien jakoon. K-marketin pihassa oli vilskettä. Tänne jään jakamaan totesin. Monta ihmistä tuli varta vasten katsomaan, millainen ehdokas on luonnossa, samanlainen kuin lehtikuvissa he totesivat.

Eräskin pariskunta oli huomannut lehdestä, että olen täällä. He olivat erään kuuluisan hiihtäjän vanhemmat. Hienoa, olenpa itsekkin joskus valittu vuoden naisurheilijaksi Torniossa. Päälajina hiihto. Eipä outoa ollut juoksu eikä pituushyppykään. Urheilu on hieno harrastus. Kyröskoskellakin oli joku entisiä kilpahiihtäjiä, joka valmentaa nykyään lapsenlapsia.

Oli hieno päivä ilman ja sään suhteen. Mahtavat kokemukset taas tästä päivästä ja siitä, että sain tavata monenlaisia ihmisiä. Tosi sydämmellinen vastaanotto joka paikassa. Kiitos kaikille joita sain tavata.

Nyt on kiiru tarkastamaan pöytäkirjoja kuntaan. Matkalla hyräilin Mikko Alatalon laulua. Viivy vielä hetki yksi laulu on laulamatta pari sanaa on sanomatta, kun sinut pitkästä aikaa näin. Viivy vielä hetki...





Vapaa sunnuntaipäivä
25.02.2007 Klo 20.41
Kirjanpitoa ja veroilmoitusten tekoa

Tämä päivä oli ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon. Tarkoitus oli tehdä kaikki rästiin jääneet työt. Aika moinen pinkka papereita oli kertynyt kirjoituspöydälleni.

Ensin oli tehtävä naapurin kirjanpito loppuun ja laskea arvonlisävero. Aikaa arvonlisäveron maksuun on enää pari päivää. Se on monelle maanviljelijälle ja muillekin ammatinharjoittelijalle pitkä pieti maksaa arvonlisävero.

Aamusta aikaisin aloitin ja illalla sain valmiiksi ja vietyä lomakkeet takaisin. Mielestäni arvonlisäveron ylärajaa pitäisi nostaa ainakin tuonne 40 000 euron liikevaihtoon. Nykyään siihen on tullut muutos, mutta ei vastaa sitä, että oikeat yritykset lisääntyisivät tähän maahan.

Nykyinen raja on liian alhainen. Sitä käyttää ne, jotka ovat muualla töissä ja harrastavat yritystoimintaa. Toivottavsti en ole väärässä. Mutta kukaan ei elä ja maksa laskuja jos liikevaihto on 8500 euroa vuodessa. Millä maksetaan vuokrat, ostot, eläkevakuutusmaksut yms. kulut.

Me tavalliset yrittäjät maksamme arvonlisäveron joka kuukausi. Olen monta kertaa miettinyt. Miksi valtio ei korvaa meille siitä mitään, kun keräämme ilmaiseksi veroa valtiolle? Minäkin olen tehnyt sitä 28 vuotta päätoimisesti. Ennen jotkut yrittäjät saivat pienyrittäjän vuosiloma rahan muutamalle päivälle. Lipposen hallitus sen poisti joskus 1996 lopulla.

Tänä iltana töiden lomassa kuuntelin radiota. Naiskansanedustajia oli paneelissa ministereistä alkaen. Sinne soitti moni yrittäjä. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Kyllä poliitikkojen pitäisi ymmärtää enemmän yrittäjien asemaa. Tietäisivät miten vastuuta kannetaan.

Olen samaa mieltä erään yrittäjän kanssa. Hän sanoi, että oli huono päätös hyväksyä YT laki koskemaan 20 hengen yritystä. Minulle on siitä moni yrittäjä valittanut. Kuultiiko tässä asiassa yrittäjiä tarpeeksi. En yhtään ihmettele jos yritykset siirtyy halpatuontimaihin.

Jokaisella päättäjällä pitäisi olla työkokemusta yrittäjänä tai työntekijänä ainakin kymmenen vuotta. Vain kokemalla ja näkemällä voi ymmärtää asioita ja viedä niitä eteenpäin yhteiskunnassa.

Tänään on työskennelty 16 tuntia. Nyt pitää lopettaa ennen kuin työsuojeluvaltuutettu tulee.
Huomen aamulla matkaan Hämeenkyröön, Kyröskoskelle ja Ikaalisiin.







Tiukka aikataulu vaalikiertueella
24.02.2007 Klo 21.16
Tre, Luopioinen, Pälkäne, Kangasala, Tampere, Vesilahti ja Valkeakoski

Aamu alkoi perinteiseen tapaan kello 4.00 uunin lämmityksellä. Lämmityksen välillä tutkin sähköpostia ja vastailin kysymyksiin.

Tampereelle lähdin puoli kahdeksan aikaan aamulla. Kymmentä vailla yhdeksän tarttasin Luopioisiin. Pakkanen oli pudonnut 20 asteeseen. Liukas keli. Lauhtumisen johdosta tiet olivat liukkaat. Pakettiauton ratissa sen huomasi, kun painoi kaasua tuntui, että perä vähän liukui poikittain.

Hyvin selvisin Luopioisiin. Olin siellä jo viittätoista vailla kymmenen. Ensimmäisenä ehdokkaista. Meitä oli siellä kymmenen ehdokasta. Mielenkiintoinen keskustelu syntyi erään maanviljelijän kanssa. Olin hänen kansaan samaa mieltä maatalouskysymyksistä. Suomen pitäisi enemmän puolustaa omaa maaataloutta EU:ssa. Pitääkö Suomen aina taipua, mitä EU:ssa määrätään. Suomi on liian kiltti neuvotteluissa.

Luopioisten naisosaston puheenjohtaja sanoi maanviljelijälle, että Raili on EU:ta vastaan. Olen ollut kriittinen koko EU kaudella. Mielestäni poliitikot lupasivat liikoja sinne mentäessä: Hinnat laskevat, työpaikat lisääntyvät, yrityksiä tulee lisää, yms.

Mielestäni on käynyt juuri päinvastoin. Mitä hyvää se on tuonut! Yhteiseen valuuttaan siirtyminen, niin siinä korot ovat laskeneet. Ei muuta. Säästäjille se taas on huono asia. Sijoittajille OK.

Kiitos Luopioisten naisosaston puheenjohtajalle ja mukana olleille hienosta tilaisuudesta. Jokainen ehdokas sai vielä lopuksi ruisleivän mukaansa käynnistä Luopioisissa. Kiitos.

Matka jatkui Pälkäneelle. K-kaupan parkkialueelle sain luvan jakaa kauraryynejä.
Olipa ystävällinen kauppias. Häntä ei häirinnyt kauraryynien jako liikkeensä piha-alueella.

Päkäneeltä Kangasalle. Siellä oli hljaista. Torillakaan ei ollut enää ketään kauppiasta. Terttu kioskeineen oli paikalla.

Tulin kotia kello 14.45. Väsytti niin, että meinas nukkua autoon. Ajattelin, että oikasen viideksi minuutiksi. Olin nukahtanut kello oli 15.15. Minun pitää olla Vesilahdella kello 16.00. Siinä ei paljon viivytelty. Vaatteiden vaihto ja tukan kampaus. Kello oli 16.05, kun saavuin Vesilahdelle.

Vesilahdella oli tilaisuudessa mukana myös varapuhemies Sikka-Liisa Anttila. Ihmisiä ei ollut paljon taisi olla ehdokkaita tukijoukkoineen enempi. Mielenkiitoisia kysymyksiä esittivät äänestäjät. Eräs yrittäjä kysyi, miksei eläkerahat riitä eläkkeisiin?

Siinäpä kysymys. Eläkerahastoon maksaa työntekijä ja työnantaja TEL:ä, LEL:ä ja YEL:ä. Jokainen sukupolvi joutuu maksamaan toisten eläkkeet. Riippuu paljon myös siitä, miten eläkerahastot sijoittavat varojansa. Rahaston hupenevat äkkiä jos ne sijoitetaan väärin.

Eräs kysyi miksi eläkkeistä pitää maksaa veroa? Veroa pitää maksaa, jotta pystytään kustantamaan julkisen sektorin palvelut.

Vesilahden tilaisuuteen tuli myös nuoria moottorikelkkailijoita. Ne sanoivat: sinä, et ole hämäläinen puhut niin suoraan. Kertoivat, että ovat samaa mieltä minun kanssa siitä, ihmisiä pitää kannustaa työntekoon.

Vesilahdelta matka jatkui Valkeakoskelle. Ajoin hiljaa, koska tilaisuus alkoi vasta kello 19.00. Ennen Näppilän siltaa Arvelan Ari pyyhälsi ohitse. Ei muuta kun perään. Kyllä näki, että Ari on taksiautoilija hyvin hän opasti Valkeakoskelle.

Valkeakoskella on tähän astisista tilaisuuksista paras ohjelma. Tukkijätkät esittivät ohjelmaa. Siellä oli myös tippavaaran isänta ja paljon muuta. Kiitos Päiville hienosta tilaisuudesta. Ihmisiä olisi saanut olla enempi, niin hieno tilaisuus oli.

Vaalijuhlaa kunnioitti myös Valkeakosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kuuluttajana toimi myös sitoutumattomien valtuutettu.

Ehdokkaiden esittelypuheenvuorojen jälkeen lähdettin kotimatkalle. Kotona olin kello 22.00. Täällä odotti iso kukkapaketti. Kiitos Mirja. Kova päivä, mutta antoisaa tavata erilaisia ihmisiä.



Urjalan tori, Urjala Pentinkulma ja Tampere tullintori
23.02.2007 Klo 20.46
Väkeä torilla pakkasesta huolimatta

Nousin tänä aamuna kello 4.00. Piti lämmittää leivinuuni, ennen kuin lähden vaalikiertueelle. Meidän talossa on uuni keskellä pirttiä. Uuni on sellainen lämpölaitos, joka säästää paljon sähköä. Joka päivä sitä on lämmitettävä näillä pakkasilla. Uunin lämmitys on minun työtäni.

Kovat pakkaset jatkuvat. Pakkasta oli aamulla tasan 30 astetta. Hienoa lumi oikein narskui jalkojen alla, kun astelin aamulla kello 7 jälkeen pihalle ja autoon.

Autokin oli ohjauksesta niin jäykkä että rattia sain vääntää oikein tosissaan. Äkkiä se kuitenkin lämpeni. Tampereelle ja sieltä kymmeneksi Urjalaan.

Viittä vaille kymmenen saavuin Urjalaan. Siellä oli jo Alatalon Mikko hernesoppa tykin kanssa paikalla. Oli siellä Vuolteen Pirkkokin kahvikojun kanssa.

Sain torivalvojalta luvan laittaa makkaragrillin siihen samaan paikkaan, missä olen ollut monet vuodet torilla myymässä laukkuja lompakoita ja käsineitä. Siihen paistoi aurinko mukavasti. Ei ollut yhtään kylmä, vaikka pakkasta oli yli kaksikymmnetä astetta.

Vieressä oli perussuomalaiset. Kolme miestä siinä seisoi ja puolusti perussuomalaisia. Pian sain grillin paikalleen ja makkarat tirisemään. Jo alkoi tulla väkeä. Tulkaa tänne olen Raili Naskali, eduskuntavaaliehdokas tarjoan Teille makkaraa ja oman maan kaurahiutaleita.

Olipa hauskaa katsella, ihmisiä valtava määrä seisoi ringissä kaikilla oli kiire. Minulla ei ollut mithään varsinaista kiiretta. Makkarat menivät niin nopeasti ettei meinannut kerätä grillaamaan. Siinä samalla piti mainostaa itseään.

Onneksi Vätön Asta tuli apuun hän aukasi makkarapakettia, leikkasi voipaperia sopivan kokoiseksi palaseksi ja täytti kauraryynipaketteja astiaan. Piirsipä vielä minulle kartan, että osaan Pentinkulmalle.

Olipa ystävällisiä ihmisiä. Makkaran paiston ohella keskusteltiin eläkkeistä, verotuksesta, perintöverotuksesta, työttömyydesta ja sosiaaliturvasta. Kiitos kysymyksistä ja vastauksista niitä tarvitsen.

Kaksi tuntia hupeni äkkiä. Makkarat maistuivat. Kysyivät kuka näitä valmistaa: sanoin, että Savupojat melkein meidän naapurista Pirkkalasta.

Mikko Alatalo hauskutti yleisöä vitseillään. Toisella korvalla kuuntelin. Mukavaa, kun entinen puoluesihteeri Eero Lankiakin kävi morjestamassa.

Kello lähenteli 12.00 tilaisuus tällä torilla päättyy. Voi kuinka harmittaa vielä olisi ollut makkaranottajia, mutta oli pakko sammuttaa virta, ettei tarvitse kuumaa grilliä autoon nostaa.

Vätön Mauri tuli ja nosti mulle grillin autoon. Vielä näytti tien edellä ajaen sinne Pentinkulmalle. Kiitos Astalle ja Maurille avustanne.

Hyvissä ajoin saavuimme Pentinkulmalle. Valtava määrä vaatteita piti purkaa ja vaihtaa taas roolia jakkupukuun. Täytyy siis osata vaihtaa roolia ja säilyttää silti henkinen johtajuus.

Eduskunnan varapuhemiestä Sikka-Liisa Anttilaa odotettiin. Sitä ennen juotiin hyvät pullakahvit. Meitä ehdokkaita oli mukana 7 henkeä ja saman verran kuulijoita.

Kopolan Hannu toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Aluksi sain syntymäpäiväkukat häneltä. Sain myös juhlan kunniaksi pitää ensimmäiseksi puheenvuoron.

Onneksi oli silmälasit mukana. Ettei käynyt niinkuin viikko sitten Viljakkalassa, jouduin lainamaan laseja Jouni Mesimäeltä, kun olin tehnyt niin pienellä fontilla puheeni. Hyvin niillä näki.

Urjalasta suuntasin kotia ja sitten Tampereelle ja Tullintorille. Tullin torille saavuin viisi minuuttia myöhässä. Mutta myöhässä oli myös ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki saavuimme samalla kellonlyömällä.

Kauraryyniä jakoon. Jokelan Pirkko-Liisa ja Markku saivat ensimmäiseksi paketit. Markku kyllä sanoi, että me olemme jo saaneet Pirkkalan torilla. Ei se mitään huomen aamulla puuron keittoon. Tarjosin myös ministeri Lehtomäelle. Hänkin lupasi keittää maitoon puuron.

Tulipa eräs nuori Tornion tyttö kysymään oletko sinä Raili Naskali, Karungista kotoisin. Hän on Torniosta ja oli käynyt minun kotisivuillani. Tuli tapaamaan minua. Olin niin ilostunut hänestä, että annoin oman kirjani hänelle. Hänkin oli tullut tänne ensin opiskelemaan ja sitten työelämään tutkijaksi. Kiitos kun kävit. Muista käydä äänestämässä.

Mikko Alatalo juonsi Tullintorin alatasanteella ehdokkaiden esittelyn. Jokainen sai vuorollaan mennä esiintymään. Sanoin Kopolan Hannulle, ettei tuonne kannata mennä kun ei ole äänestäjiäkään. Kyllä pitää, sanoin Hannu. Ajattele, jos joku on tullut sinua kuuntelemaan ja sanoo ei Raili puhunut mitään.

Kiitos Hannu kannatti mennä. Puheeni jälkeen muutama tuli sanomaan, että minä puhuin kansankielellä sitä ymmärsi, vaikka puhuin meän kielellä. Hienoa.

Oli hieno päivä taas. Tapasin paljon erilaisia ihmisiä. Tykkään kiertää kenttää. Olisin varmasti kansanedustajanakin sellainen, että kävisin maakunnassa tapaamassa ihmisiä. Olenhan ollut asiakaspalveluksessa yli 40 vuotta.

Kotona on taas hyvä olla. Pitää laittaa mainoksia lehtiin ja vastata sähköposteihin. On hyvä, että nettiyhteydet pelaa. Se säästää paljon aikaa. Mutta sähköposti vie myös aikaa. Äkkiä vierähtää monta tuntia kun alkaa näpyttelemään.

Huomenna menen Luopioisiin torille kello 10, Kangasalan torille kello 12, Vesilahteen, Voisilmään kello 16 ja Valkeakoskelle Valtikkaan kello 19.

Pitkä päivä. Ei hätää! On pakko painaa pitkää päivää!

Kiitos kaikille joita sain tavata tänään. Teidän neuvojanne ja kysymyksiänne tarvitsen edelleen. Hyvää yötä!

Viiala tori, Orivesi S-market ja Orivesi hotelli
22.02.2007 Klo 21.46
Auto ei suostunut käynnistymään!

Tänä aamuna pakettiauto ei inahtanutkaan, kun yritin käynnistää. Menin katsomaan konepellin alle ihan kylmä oli moottori ja varmasti öljytkin ihan kankeat. Lämmitinjohto oli vähän kiiruulla kytketty. Virta ei mennyt perille asti. Ei muuta ko uudestaan virta päälle ja auto lämpiämään.

Ehdin käydä Tampereella mukan. Ja yritin uudelleen. Johan starttasi. Matka Viialaan voi alkaa. Kyllä on hyvät tiet puoli tuntia niin olin Viialassa. Keskus oli muuttunut. Uusi S-market oli tullut ja torikin oli muuttanut muotoaan. Viialan kotileipomosta tunsin, että tuossa on tori.

Torin parkkialueella oli Rajalan asunto-auto ja olihan siellä muitakin ainakin kansanedustaja Saara Karhu. Minä aloin pystyttämään telttaa. Rautakehikko pystyyn ja pressu katokseksi. Tulipa siihen, joku mieshenkilö katsomaan mitä minä siihen puuhastelen.

Kun olin kaikki saanut valmiiksi ja kauraryynit pöytään mietin, että alanko paistamaan makkaraa. Torilla ei ollut väkeä muuta kuin ehdokkaita tukijoukkoineen. Eipä tässä kannata grillia panna lämpeämään ajattelin. Sitten purin katoksen ja pakkasin autoon.

Parempi kun alan jakamaan kaurahiutaleita tuumin. Pistin laatikon pöydälle ja lapun, että ota tästä. Itse menin K-kaupan talon reunustalle seisomaan sinne paistoi aurinko. Torilla oli tosi kylmä pakkastakin yli 25 astetta.

Kun olin vähän aikaa siinä jakanut kauraryynejä. Tuli tuttu Sirpa Valkeakoskelta. Olin ihan hämmästynyt hänellä oli kukkapuska kädessä. Onnitteli eilisestä.
Kiitos kun tulit. Samassa soi puhelin. Karhun Saara soitti, missä olet, kun äsken tuossa oli teltta ja nyt ei ole. Sanoin, että olen täällä talon seinustalla täällä on paljon lämpimämpi.

Siinä sitten moikattiin ja toivotettiin toisillemme onnea vaalityössä. Onnea tarvitaan näissäkin pakkaslukemissa. Aika moinen täytyy olla, kun monta tuntia seisoo pakkasessa. Itse olen tottunut. Ei nämä pakkaset ole mitään siihen verrattuna, mitä lapsena oli Lapissa.

Kävipä meillä siinä aika vilske. Kauraryynit vaihtoivat omistajaa. Vesilahden mieskin oli uskaltautunut pakkaseen. Siinäpä me kovasti keskusteltiin ja väiteltiin. Hän vaikutti kokoomuslaiselta. Sirpa sanoi ihailevansa Niinistöä joka on suora ja minä taas Viinasta, joka oli talousasiantuntija.

Siinä keskusteltuamme hän ihmetteli, että mikä erottaa meidät kokoomuksesta sanoimme hänelle, että jäsenkirja. Oli hauska keskustella. Samoimme hänelle, että muista pitää muut keskustelut omana tietonasi. Saa nähdä pitääkö.

Pari tuntia meni nopeasti. Sanoin Sirpalle, että nyt mennään kahville. Kahvi maistui.
Mukavaa porukkaa täällä Viialassa. Täällä olisi ollut pitempääkin, mutta seuraava tilaisuus kutsui. Kiitos Sirpa tuestasi.

Illalla olin Orivedellä S-marketin parkkialueella jakamassa kauraryynejä ja kello 19.00 suuntasin matkani Orivesi hotelliin, jossa alue- ja kuntaministeri Manninen piti hyvän esitelmän. Ministeri Manninen on kotoisin sieltä, missä minä kävin rippikoulun ja asuu siellä missä minä olen syntynyt.

Orivedellä oli 25 ihmistä ja siitä viisi ehdokasta. Hiljaista on - missä ihmiset ovat? Jotkut olivat kirkkovaltuuston kokouksessa, koska se oli samaan aikaan.

Tiukkoja kysymyksiä tuli vakuutuksista, yksityiskouluista, yrittäjyydesta ja kuntarakenteesta. Paljonko kuntia on kahdeksan vuoden päästä joku kysyi? Ministeri Mannisen arveli, että ehkä 100.

Kello rientää kohta 24.00. Nyt pitää vielä tehdä vaalimainos Aamulehteen.
Hyvää yötä.

Syntymäpäivät 21.2.2007
21.02.2007 Klo 22.46
Niin paljosta saan olla kiitollinen kun tänne mä syntyä sain!

Tänä aamuna oli pakkasta liki 30 astetta. Päivä alkoi samalla lailla kuten ennenkin. Kaurapuuron ja kahvin keittoon ja sitten Tampereelle. Tämä aamu oli sikäli poikkeus, että puhelin alkoi piristä ja syöttää tekstiviestiä jo kello kuusi aamulla.

Ensimmäinen tekstiviesti tuli aamulla aikaisin veljeltäni Kemistä. Kiitos kummitytöille enkelistä ja korteista.. Kiitos kaikille tekstiviestin lähettäjille. Kiitos onnittelijoille ,jotka muistitte sähköpostilla. Kiitos kaikille, joita sain tavata Tampereella, Kuninkaankatu 31:ssä.

Kiitos kukkasista, onnittelukorteista, sähkeistä ja kiitos kaikille, jotka tavalla tai toisella muistitte minua täyttäessäni vuosia.

Kiitos onnentoivotuksista ja siunauksen sanoista, joita lausuitte tulevia vaaleja ajatellen. Olen nöyrästi kiitollinen.

Päivän hetkistä jäi monta ihmistä mieleen. Tapasin monia sieltä Torniojokilaaksosta syntyneitä. Postipoikakin, joka on syntynyt Pellossa oli käynyt kotisivuillani. Hän oli käynyt jollakin vaalikoneella ja kertoi , että hänelle tuli ensimmäiseksi minun nimi. Onkohan se niin, että pohjoisen ihmiset ajattelevat vähän samalla lailla - mene ja tiedä.

Vaikka pakkasta oli yli kaksikymmentä astetta ei se tuntunut niin kylmältä. Siinä sitä seistiin Kuninkaankadulla ja jaoin kauraryynipusseja. Moni oli keittänyt jo aikaisemmin ja sanoi, että tulee hyvää puuroa.

Tarjosin myös suklaa karamelliä, johon olin edellis yönä kirjoittanut mietelauseita. Onnittelijoita kävi aina Kuhmalahtea myöten.

Kun miettii elämää taaksepäin. Saan olla monesta kiitollinen. Olen usein ajatellut, mitä merkitsee ihmiselle lähteä juuriltaan tai palata sinne. Mikä on lapsuudenmuistojen vihreä maisema, jonka tuoksut tulvahtavat alati tuoreina sydämmissämme?

Elän yhä kuin lapsuudenkodissani. Vaikka olot olivat kotona toisenlaiset; ruokaa vähemmän ja puutetta enemmän, ei aineellinen niukkuus himmentänyt sitä iloa ja onnellisuuden tunnetta, jota saimme isossa perheessä kasvaneena kokea.

Ei kukaan opi elämään, ellei tunne omia juuriaan, omaa kotiseutua tai kasvuympäristöään. Me ihmiset etsimme usein jotain suurta ja merkittävää, mutta unohdamme kuinka arkipäivän ilomme muodostuvat pienistä asioista.

Kuinka tärkeää onkaan, kun kaukana poissa kotoa saa muistella vaikkapa vain äidin paistamien lihapullien omaa makua. Ei niin hyvää löydy mistään muualta. Tai sitten muistella yhteisiä kirkkomatkoja tai kotoisia pieniä juhlahetkiä, jotka ovat jääneet ikuisiksi ajoiksi mieleen ja muistoihin.

Nämä muistot tuli mieleen, kun tapasin pohjoisen ihmisiä aina Ranualta ja Torniojokilaaksosta saakka tänään Tampereella.

Iltapäivällä oli kunnan kokous, jossa käsiteltiin mahdollista tulevaa pormestarijärjestelmää. Itse en ole pormestari järjestelmän kannattaja. Itse näkisin kunnassa määräaikaisen kunnanjohtajan, vaikka neljävuotiskautisen.

Illalla oli kirkkoneuvoston kokous. Kokous päättyi kello 20.30. Esityslistan asiat keskusteluttivat paljon. Äänestystä ei kuitenkaan tarvittu. Pappilan alueen kehittämiseen valtuusto oli myöntänyt 10 000 euron märärahan jo viime vuonna.

Huomenna suuntaan vaalikiertueen Viialan torille kello 10-12 ja Orivedelle S-marketin parkkialueelle kello 17 ja Hotelli Orivesi kello 18, jossa on mukana ministeri Hannes Manninen.

TUTUSSA JOUKOSSA
Hyvä on lähteä jälleen tuttuun joukkoon.
Yhteinen harrastus on meille tärkeä.
Siinä on elämisen iloa, siinä on ystävyyttä.
Yhdessä me olemme enemmän.
Kiitos elämän lahjoista,
jotka meille näin annat.
Kiitos tästä päivästä!






Valkeakoski, Toijala ja Kylmäkoski
20.02.2007 Klo 20.44
Pakkasta 25 astetta ihana ilma!

Tänä aamuna oli pitkästä aikaa taas mukava keli. Pakkasta 25 astetta. Ei se niin kylmältä tuntunut kuin liikkui, mutta paikalla seisten alkoi jo vähän varpaissa tuntua.

Aamulla aikaisin suuntasin matkani Tampereelle. Ja sieltä yhdeksän jälkeen Valkeakoskelle. Valkeakoskella piti olla kello 10. Moottoritietä huristelin ja mietin tulevia mainoksia niin paljon, että huomasin ajaneeni jo Valkeakosken risteyksen ohi. Ei pitäs olla kaasujalka niin raskas, mutta olipa vain.

Kävin kääntämässä Pirkanhovissa ja lähdin ajamaan takaisin Ideaparkin kohdalle, josta tie kääntyi Valkeakoskelle. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisin ajanut Toijalaan päin ja kääntynyt sieltä Valkeakoskelle.

Ei se mitään tulipa vähän autoa lämmitettyä.
Pian saavuin Valkeakoskelle. Valkeakosken tuntee hajusta, mutta nyt ei siellä paljon haissut. Sanotaan, että siellä raha haisee.

Kuvittelin, että tori on siellä vanhassa paikassa. Mutta ei ollut, se oli talvella siinä Koskikaran vieressä. Hyvällä paikalla.
Ajaessani sisään alueelle, siinä oli tuttu torikauppias Esa. Sanoin hänelle, että taas olen täällä. Neljä vuotta sitten olimme tällä samalla torilla. Minä samoilla asioilla.

Kysyin torivahdilta, mihinkä saan laittaa pöydän tarjoan makkaraa ilmaiseksi. Paikka löytyi ja ei muuta ko grilli lämpenemään. Torilla oli paljon väkeä. Kinkkukauppiaalla, viereissä vaunussa oli ostajia jonoon asti.

Sanoin heille, että makkaralle makkaralle. Täällä tarjotaan, ei maksa mitään. Olipa siellä monen suu vähän auki ja ihmetteli, kuka ilmaiseksi tarjoaa? Sanoin heille, että köyhä antaa vähästäänkin, mutta rikas ei anna paljostakaan.

Paras anti oli, kun eräs Sirpa rouva tuli ja tarjosi minulle apua. Hän auttoi numeron teossa käyntikorttiin, jakoi esitettä, irrotti kaasupullon johdon ja paljon muuta. Hänellä oli paljon tuttuja tällä torilla. Haluan lämpimästi kiittää häntä avusta. Varmasti hänenkin jalat palelivat, koska joutui seisomaan tunnin siinä paikallaan. Kiitos myös Teille kaikille, joita sain kohdata torilla.

Ilomielin suuntasin auton nokan kohti Toijalaa. Toijalassa ei paljon näkynyt ihmisiä. Tunnin päivystin siellä ja muutaman kaurapaketin sain jaettua. Täällä oli pakkanen purrut niin, ettei ihmiset uskaltaneet ulos. Varsinkaan torille,jossa kävi kylmä viima. Ei näkynyt kirkkoherra Sariakaan. Olimme Sarin kanssa kirkolliskokousedustajina yhtäaikaa kahdeksan vuotta Turussa.

Toijalasta Kylmäkoskelle ajoin kaunista maisematietä. Kyllä maalla on mukavaa. Talot, pellot ja metsät sopivat kauniisti luontoon. Tietkin oli kohtuullisessa kunnossa. Olin puoli kahdelta Kylmäkoskella. Määräaika tänne oli kello 14.00. Kävin pensa-asemalla kahvilla. Kyllä kahvi maistuikin, kun pakkasessa oli seissyt kolme tuntia.

Kylmäkoskella OP:n edessä sain luvan jakaa kauraryynipussia. Täälläkin oli väkeä ihan kohtuullisesti. Päiväs aikaan ihmiset ovat töissä. Oli kuitenkin monta mielenkiintoista ihmistä joita tapasin. Olipa monta, joka kertoi, että ihan oikeasta puolueesta. Tapasin myös kilpahiihtäjän, kampaajan, yrittäjiä paljon, ja monta monta muuta. Kiitos kaikille oli mukava tavata. Kaikkea hyvää kaikille.

Kun kello tuli kolme suuntasin kohti kotia ja mainosten tekoon. Aluksi katsoin sähköpostin. Sinne oli taas tullut monenlaisia kyselyjä kaikkiin pitää vastata, siksi, että olen tosissani pyrkimässä kansanedustajaksi.

Lähdin vielä illalla katsomaan vanhusta. Hänen teki mieli tuoretta pullaa ja piankos sitä sitten leivotaan. Tulin kotia kello 20.30. Vähän numeroita käyntikortiin, jotta mieheni Pekka saa niitata kortit kun pussittaa kauraryynejä.

Huomenna on syntymäpäivä. En sitä juhli millään lailla. Tarjoan Kuninkaanktu 31:ssä Tampereella liikkeessäni kauraryynejä, jos joku sattuu käymään. Onnea vaan kansanedustaja Kimmo Sasille on syntynyt samana päivänä.

ÄLÄ HAIKAILE SUURIA
Herra, kuulen sinun sanovan:
Älä haikaile suuria,
vaan uskalla jotain pientä.
Ala pienista asioista.
jostakin pienestä ja arkisesta,
joka ei näytä miltään ja
on kuitenkin todellista.
Ole uskollinen vähässä
ja katso, mitä siitä seuraa.




Ylöjärvi, Kuru ja Ruovesi
19.02.2007 Klo 17.48
Pakkasta yli 20 astetta

Tänä aamuna pakkanen tuntui kirpeältä. Olihan pakkasta yli kaksikymmentä astetta. Pakkasin auton ja suuntasin auton nokan kohti Ylöjärveä. Valinta-talon parkkialueella jaoin kauraryynipusseja. Moni kysyi, mitä tämä maksaa. Olivat yllättyneitä, kun jotain saa ilmaiseksi.

Hiljainen oli Ylöjärven kaupunki. Olikohan pakkanen peloitellut ihmiset. Kävin muidenkin liikekeskusten parkkialueella, mutta samanlainen hiljaisuus siellä vallitsi.

Tasan kymmeneltä lähdin kohti Kurua. Kurussa oli vilkkaampaa. Väkeä tuli molemmista suunnista. Moni ilahtui pussin saatuaan. Tapasin nuoria äitejä, jotka kertoivat, kuinka he ovat keskittyneet kotiäidin rooliin. Mielestäni on upeaa, että vanhemmat arvostavat sitä, että äiti saa olla kotona ja hoitaa lapset. Monet olivat tyytyväisiä kodinhoidon tukeen. Se saisi vain olla suurempi.

Täällä ihmiset vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä. Maanviljelystäkin täällä harjoitetaan. Vaikka EU:n, myötä tulotaso on laskenut puoleen. Kahden euron tuntipalkalla on elettävä näin monet totesivat.

Aurinko paistoi ja lämmitti. Kohta suuntaan matkani kohti Ruovettä. Edellisenä iltana ajoin näitä samoja teitä. Täällä ovat hyvät tiet. Kannattaa käyttää tätä tietä jos aikoo Tampereelta matkata vaikkapa Virroille tai Ruovedelle.

Ruovedellä oli yhtä hiljaista kuin Ylöjärvellä. Olin siellä 12.30. Olikohan kuulevat korvat keränneet kaikki kuulijat hotelliin, kun ihmisiä oli niin vähän liikkeellä ulkona. Mutta mukavia ihmisiä ovat ruovesiläiset. Ainakin ne jotka tapasin. Itse olen enempi ulkoihminen joten tykkään tehdä tätä vaalityötä ulkona raittiissa ilmassa.

Ruovedeltä oli kiire jo kotia. Rakentamistoimikunnan kokous alkoi kunnassa kello 16.00 ja kunnanhallituksen ryhmäkokous kello 17.00. Varsinainen kh:n kokous alkoi 17.30 Esityslistan asiat mentiin nopeasti läpi. Yhdestä suunnittelutarveratkaisusta äänestettiin 3-6.

Kiire oli kokouksessa, kun kuntaan tuli vieraita Valkeakoskelta. En voinut osallistua illanviettoon. Olin nukkunut edellis yönä vain vajaa kaksi tuntia, joten silmät eivät meinanneet pysyä auki oli pakko lähteä kotiin nukkumaan.

Laitoin saunan lämpiämään sitten saunaan ja nukkumaan. Aamulehti lähetti kyllä vaalimainoksen, joka on tuossa tietokoneeni vieressä. " Nyt ei nukuta!" Olen koittanut sitä tarkasti noudattaa, mutta nyt on pakko nukkua alkaa sanat mennä jo suussa sekaisin. Nyt saunaan - ja nukkumaan!

Huomenna suuntaan vaalivankkurit kohti Valkeakoskea, Toijalaa ja Kylmäkoskea. Toivottavsti pakkanen vähän hellittää, ettei tarvitse niin hirveästi pukea.