Hiihtokelit tuli ja menivät
16.02.2008 Klo 22.26
Lumipeite ohut
Leikitäänkö mummo? Se oli Leevi-pojan huokaus, aina aamuisin, kun hän oli viettämässä talvilomaa mummolassa. Pelataanko: kysyi Leevi? Jääkiekkopeliä pelattiin ja Leevi voitti melkein joka pelin. Leevistä oli hauskaa pelata mummon keksimää miilupeliä.
Mustaa Pekkaakin pelattiin. Leevi on innokas pelaaja. Kortit levitettiin nurinpäin pöydälle ja ruvettiin pelaamaan. Korteista löytyi kalastajan, maanviljelijän, valokuvaajan, lentäjän ja merikapteenin koko nelihenkinen perhe. Hyvin hän osasi hakea parit.
Oli hauskaa seurata, kuinka nopeasti hän oppii uutta. Lapsen pitää saada keksiä ja rakentaa ja toimia itse. Leikittiin myös koulua. Mummo oli opettaja ja Leevi oli oppilas, muitakin oppilaita oli niin ainakin kuvittelimme.
Opeteltiin aakkosten ja numeroiden kirjoittamista. Piirustustunti ja tietenkin välitunti ja urheilutunti. Välitunnilla keilattiin ja laskettiin pisteitä ja tietenkin Leevi voitti keilojen kaatamisessa mummon.
Pidettiin urheilukilpailut pihalla. Oli keihäänheittoa, pituushyppyä ja juoksukilpailut. Palloa heitettiin katolle ja kokeiltiin kuka saa pallon kiinni.
Juoksukilpailut voitti mummo ja se olikin Leevistä ihmeellistä, miten mummo jaksaa noin lujaa juosta. Sanoin, että kun on nuorena sen taidon oppinut osaa sitä vielä mummonakin.
Piilopaikkaleikki oli myös mielenkiintoista. Sopii arvata, kuinka ihastuttavaa on olla piilosilla huoneissa, joissa on piilopaikkoja tarpeeksi.
Leeville on hauskaa, kaikesta näkee, että hän on elämän intoa täynnä tullessaan löydetyksi vuorotellen kaapin, sängyn tai pöydän alta.
Leevi on myös innokas hiihtäjä. Uusilla suksilla ja monoilla on aluksi vähän vaikea hiihtää. Tänä talvena hiihtoharrastusta on vähän jarruttanut huono lumitilanne. Vaikka talvi on ollut vähäluminen hiihtämään olemme ehtineet jo monta kertaa.
Lumi ei paljon pölissyt kun me potkasimme vauhtia melkein lumettomalla paanalla. Mäet lasketeltiin vapaaseen tyyliin. Wellingin Pentin tekemällä ladulla voi hiihtää sekä perinteisellä tyylillä että luistelemalla.
Lapsen kanssa vietetty arki kutsuu mummoa pysähtymään ja katsomaan elämää ruohonjuuritasolta. Juuri arkeen ovat kätkettynä elämän suuret lahjat: sitoutuminen, toisen ihmisen tarpeisiin vastaaminen, omista pyyteistä luopuminen, ilo pienistä asioista.
Lapsen läheisyys tuo myös rukoukseen uuden ulottuvuuden. Lapsi on täynnä luottamusta ja valoa. Iltaisin luettiin iltasatu ja yhteinen iltarukous. Iltarukoushetkestä uskon, että Leeville jää turvallinen olo. Lapsena opittu rukous voi kantaa aikuisuuteen asti.
KIITOS, ETTÄ SAAN OLLA
MUMMONA TÄLLE LAPSENLAPSELLE.
OSAISINPA OLLA HÄNEN TUKENAAN JA
APUNAAN SILLOIN, KUN SITÄ TARVITAAN.
AINAKIN OSAAN LEIKKIÄ
JA LUKEA SATUJA HÄNEN KANSSAAN.
RUKOILEN HÄNEN PUOLESTAAN.
ANNA PALJON ILOA HÄNEN ELÄMÄÄNSÄ.
VARJELE HÄNTÄ VAAROISSA.
KIITOS, ETTÄ OLET HÄNEN VIERELLÄÄN.
SIUNAA HÄNEN VANHEMPIAAN.
Leikitäänkö mummo? Se oli Leevi-pojan huokaus, aina aamuisin, kun hän oli viettämässä talvilomaa mummolassa. Pelataanko: kysyi Leevi? Jääkiekkopeliä pelattiin ja Leevi voitti melkein joka pelin. Leevistä oli hauskaa pelata mummon keksimää miilupeliä.
Mustaa Pekkaakin pelattiin. Leevi on innokas pelaaja. Kortit levitettiin nurinpäin pöydälle ja ruvettiin pelaamaan. Korteista löytyi kalastajan, maanviljelijän, valokuvaajan, lentäjän ja merikapteenin koko nelihenkinen perhe. Hyvin hän osasi hakea parit.
Oli hauskaa seurata, kuinka nopeasti hän oppii uutta. Lapsen pitää saada keksiä ja rakentaa ja toimia itse. Leikittiin myös koulua. Mummo oli opettaja ja Leevi oli oppilas, muitakin oppilaita oli niin ainakin kuvittelimme.
Opeteltiin aakkosten ja numeroiden kirjoittamista. Piirustustunti ja tietenkin välitunti ja urheilutunti. Välitunnilla keilattiin ja laskettiin pisteitä ja tietenkin Leevi voitti keilojen kaatamisessa mummon.
Pidettiin urheilukilpailut pihalla. Oli keihäänheittoa, pituushyppyä ja juoksukilpailut. Palloa heitettiin katolle ja kokeiltiin kuka saa pallon kiinni.
Juoksukilpailut voitti mummo ja se olikin Leevistä ihmeellistä, miten mummo jaksaa noin lujaa juosta. Sanoin, että kun on nuorena sen taidon oppinut osaa sitä vielä mummonakin.
Piilopaikkaleikki oli myös mielenkiintoista. Sopii arvata, kuinka ihastuttavaa on olla piilosilla huoneissa, joissa on piilopaikkoja tarpeeksi.
Leeville on hauskaa, kaikesta näkee, että hän on elämän intoa täynnä tullessaan löydetyksi vuorotellen kaapin, sängyn tai pöydän alta.
Leevi on myös innokas hiihtäjä. Uusilla suksilla ja monoilla on aluksi vähän vaikea hiihtää. Tänä talvena hiihtoharrastusta on vähän jarruttanut huono lumitilanne. Vaikka talvi on ollut vähäluminen hiihtämään olemme ehtineet jo monta kertaa.
Lumi ei paljon pölissyt kun me potkasimme vauhtia melkein lumettomalla paanalla. Mäet lasketeltiin vapaaseen tyyliin. Wellingin Pentin tekemällä ladulla voi hiihtää sekä perinteisellä tyylillä että luistelemalla.
Lapsen kanssa vietetty arki kutsuu mummoa pysähtymään ja katsomaan elämää ruohonjuuritasolta. Juuri arkeen ovat kätkettynä elämän suuret lahjat: sitoutuminen, toisen ihmisen tarpeisiin vastaaminen, omista pyyteistä luopuminen, ilo pienistä asioista.
Lapsen läheisyys tuo myös rukoukseen uuden ulottuvuuden. Lapsi on täynnä luottamusta ja valoa. Iltaisin luettiin iltasatu ja yhteinen iltarukous. Iltarukoushetkestä uskon, että Leeville jää turvallinen olo. Lapsena opittu rukous voi kantaa aikuisuuteen asti.
KIITOS, ETTÄ SAAN OLLA
MUMMONA TÄLLE LAPSENLAPSELLE.
OSAISINPA OLLA HÄNEN TUKENAAN JA
APUNAAN SILLOIN, KUN SITÄ TARVITAAN.
AINAKIN OSAAN LEIKKIÄ
JA LUKEA SATUJA HÄNEN KANSSAAN.
RUKOILEN HÄNEN PUOLESTAAN.
ANNA PALJON ILOA HÄNEN ELÄMÄÄNSÄ.
VARJELE HÄNTÄ VAAROISSA.
KIITOS, ETTÄ OLET HÄNEN VIERELLÄÄN.
SIUNAA HÄNEN VANHEMPIAAN.