Hyvinvointikunnan puitteet horjuvat!
23.03.2009 Klo 22.47
TAHTO JA PÄÄTTÄVÄISYYS!

Tänä iltana meitä eri puolueiden edustajia kokoontui pohtimaan Tampereen kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehtoja Pirkkalan kunnantalolle. Paikalla oli 15 osallistujaa eri puolueista. Tilaisuuden järjestäminen oli ajankohtainen ja osallistujat olivat hyvin kiitollisia siitä, että tällainen tilaisuus järjestettiin.

Tilaisuuden alussa sai jokainen kertoa, mitä esitetyt rakennemallit merkitsevät meille pirkkalalaisille ja etenkin täällä haja-asutusalueella asuville ihmisille.

Neljää vaihtoehtoa pohdittiin. Vaihtoehto 1: Tiivistyvä kaupunkiseutu, joka tiivistyy Tampereen kantakaupungin ympärille. Tampere laajenee ja tehokkuus kasvaa. Kerrostalotuotantoa. Kaupunkimainen joukkoliikenne. Vaihtoehto 2: Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne. Joukkoliikennemuodot: juna, bussi ja trolikka. Työpaikat Tampereen keskustaan. Ei tuntunut hyvältä. Vaihtoehto 2b: Sai kannatusta. Siinä asutusta olisi myös haja-asutusalueella, jota vaihtoehtoa muissa ei ollut. Joukkoliikennettä kaivattiin myös. Vaihtoehto 3: oli taas monikeskuksinen kaupunkiseutu. Paljolti nykykäytäntö.

Uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja haettiin nyt paikallisdemokratialla. Todella mahtava porukka,joka oli aidosti kiinnostunut oman asuinkunnan viihtyvyydestä ja myös miten maan käyttöä pitäisi suunnitella pitkällä aikavälillä.

Pirkkalan maaseudun vihreän kauneuden ja parantavan rauhan kaipuu oli monissakin puheenvuoroissa käsin kosketeltavissa. Ihmiset haluavat viikonloppuna pakoon kaupungista maalle. Me päättäjät puolustamme haja-asutusta, koska se on ympäristöolosuhteiden kannalta välttämätön.

Ahtaissa kopperoissa puuttomien katujen varrella asuvat eivät saa samoja kirkaita elämyksiä ja virikkeitä kuin lehtevien puiden ja peltojen varrella elävät. Siksi pitää puolustaa harvaan asuttua maaseutua. Ei niin, että haja-asutusalue olisi vain oikoratojen ja puhdistamojen keskuspaikka.

Melun, kiireen ja lakkaamattoman hyörinän keskukset tekee jokaisesta ihmisestä henkisesti myrkyllisen ja sielullisia jännitteitä ja henkisesti rikkinäisyyttä.

Kauppa-ja teollisuuskeskusten nopea kasvu on johtanut keinotekoiseen, epäluonnolliseen elintasoon. Se on aiheuttanut mielen tasapainottomuutta ja fyysistä sairaalloisuutta, Ihmiset tuntee vain kovat kivetyt kadut, rajoittavat tiiliseinät ja matalalla olevat katot.

Kyllä Pirkkalan yleiskuva on kuin näytelmissä. Suuret rakentajat, nerokkaat insinöörit ja terävät rahamiehet kaikki ovat kuin suuria unelmoijia. Metsät hakataan. Metsät toimivat maapallon keuhkoina. Ne säätelevät maapallon ekosysteemiä ja voivat hidastaa kasvihuoneilmiön etenemistä.

Metsän tuhoutuminen on syynä kuivuuteen ja tulviin jotka puolestaan uhkaavat arviolta yli miljardin ihmisen toimeentuloa maaperän kuivumisen ja aavikoitumisen myötä.

Missä on kestävä kehitys Pirkkalassa? Millään bisnestelyllä ei ole näyttänyt olevan rajaa rakentamisessa. Luonnonvaroilla ja ympäristön tilalla on korjattu bruttokansantuotetta myös Pirkkalassa.

Nyt on tultu kuitenkin tien päähän. Maailma ympärillä on mullistunut bisnesmaailmassa ja pankkimaailmassa. Taloudellinen lama on johtanut keskinäiseen syyttelyyn ja samalla varovaisuuteen.

Laman aikana tarvittaisiin voimakasta johtajaa, joka osaisi luotsata kansaa pahimpien paikkojen ohi. Sellaista vain ei ole. Päättäjiksi valitut sanovat ei osaa sanoa mitään. Kuinkahan moni kansanedustaja tuntee tekevänsä työtä kansan puolesta periaateiden eikä rahan takia?

Huono aika ei ole vielä alkanut Pirkkalassa, mutta pitää totutella tulevaan jo nyt eikä hukata toivoa paremmasta tulevaisuudesta ajamalla toissijaisia asioita omasta itsekkäästä näkökulmasta. Moni on kysynyt, että koskahan se kunnan kulutusjuhla loppuu.

Nyt pitäisi meidän valtuutettujen puhua mistä ihmiset pitävät ja mistä karsitaan? Ei se mitään, sillä perinteisesti me haja-asutusalueen ihmiset olemme olleet kannanotoissaan itsellisiä, joten sama linja jatkukoon. Pääasia on, että mahdollisimman moni ottaa asioihin kantaa ja antaa myös äänensä kuulua.

Tämä sopii nykyiseen poliitikan menoon myös siinä mielessä, että poliitikot eivät enää sitoudu johonkin tiettyyn näkemykseen ja ryhmäkuriin koko valtuustokaudeksi.

Yhdessä päätettiin, että pidetään haja-asutusalue elinvoimaisena!





Uskon ja rukouksen sunnuntai
08.03.2009 Klo 09.49
KIITTÄKÄÄ KAIKESTA!

Viha ja rakkaus ovat lähellä toisiaan. Vihamiehemme ovat usein niitä, jotka ovat meille hyvin tärkeitä ja joiden ajatukset ovat lähellä omiamme. Kiroamme ja parjaamme usein niitä,joilla on samat heikkoudet kuin itsellämme.

Kuuntelin tuossa juuri tämän päivän hyvää raamatuntekstiä TV:n jumalanpalveluksesta. Jaakopin kirjeen luvusta 1 jakeet 2-6. Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.

Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.

Aika monet suomalaiset ja monet pirkkalalaiset odottavat ja toivovat tänä päivänä, että kirkko ottaisi rohkeasti kantaa, asettuisi selkeästi vääryyttä vastaan ja puolustaisi oikeudenmukaisuutta.

Tänä sunnuntaina monet pirkkalalaiset ovat kuuntelemassa Pirkkalan kirkossa toista vaalisaarnaa. Viime sunnuntaina kirkko oli ääriään myöten täynnä kirkkokansaa kuuntelemassa ensimäisellä sijalla olevaa ehdokasta.

Itse uskon, että pystyn valitsemaan kirkkoherran Pirkkalaan ilman saarnan kuuntelemistakin. Mutta aoin kyllä mennä kuuntelemaan ensi sunnuntaina, kun Enontekiön seurakunnan kirkkoherra pitää vaalisaarnan.

On mielenkiintoista mennä kuuntelemaan onkohan hänelle tarttunut pohjoisen vahva usko? Usko, joka kantaa läpi harmaan kiven.

Meikäläisellä on usko ollut kovalla koetuksella viime viikkoina. Mutta niinko tämän päivän lukukappale kertoo meitä koetellaan. Uskossa pitää olla vahva.

Olen monta kertaa miettinyt raamatunlauseita ja evankeliumitekstejä. Ketkä vihaavat, kiroavat, parjaavat ja lyövät meitä, ketkä vievät meiltä jotain ja ketkä pyytävät meiltä ja miten heille voisi tehdä hyvää, miten heitä voisi siunata ja mitä heille rukoilla. Mitä jos ryhmän henki ei ole hyvä?

Mt. 7:1 -2: " Älkää tuomitko, ettei teitä tuomita. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teitä mittaamaan."

Suvaitsevaisuus, lähimmäisen kunnioitus ja rakastaminen tulevat merkitsemään sitä, että ihminen voi elää sisäisesti ehyttä ja turvallista elämää Jumalan yhteydessä.

Tämän päivän lukukappale testi haastaa meidät itsetutkisteluun. Tärkeitä ei ole se, mikä näkyy ja mikä tulee yleiseen tietoisuuteen. Tärkeintä on usein näkymätön, se, mikä tapahtuu sydämmessä. Sieltä nousee herkyys toisten tarpeille ja myös luottamus Jumalan huolenpitoon. Kyse on samasta seikasta kuin monesti muulloinkin. Jeesus puhuu rakkaudesta Jumalaan ja rakkaudesta lähimmäiseen.

Jeesus antaa ohjeensa niille, jotka häntä kuulevat. Heitä hän on hiukan aikaisemmin kutsunut autuaiksi, koska he ovat köyhiä ja nälissään ja itkevät ja koska heitä vihataan ja herjataan hänen tähtensä. Juuri heidän on Jumalan valtakunta. Heidät ravitaan, he saavat nauraa, iloita ja hyppiä riemusta. Sen sijaan rikkaat, kylläiset ja ne jotka nyt nauravat ja joista ihmiset puhuvat hyvää, ovat jo onnensa saaneet. He saavat nähdä nälkää, surra ja itkeä.

Miten Jeesus rakastikaan vihamiehiään? Monet fariseukset ja kirjanoppineet tunsivat ilmeisesti turvallisuutensa uhatuksi kuunnellessaan Jeesuksen epäsovinnaisia puheita ja nähdessään hänen rikkovan tapoja vastaan. Jeesus loukkasi heitä usein suoraankin.

Hän toimi toisin kuin me oletamme rakastavan ihmisen tekevän. Hän ei taipunut toisten toiveiden mukaan eikä hän kaunistellut toisissa näkemiään epäkohtia. Sen sijaan hän ilmoitti ne asianomaisille suoraan, vaikka siitä sitten seurasikin kaikenlaista harmia. Käänsikö Jeesus toisen poskensa tekemällä lisää asioita, joista häntä saattoi syyttää?

Ne, jotka kuulevat Jeesusta, ovat joutuneet kuulemaan häneltä suoria sonojaan itsestäänkin. He ovat joutuneet myöntämään oman osuutensa maailman pahuuteen. Heille ei vain tapahdu pahaa, vaan he tekevät itsekkin pahaa ja tunnustavat sen.

He eivät ole mitään tai ketään, heille ei ole mitään menetettävää ja siksi he voivat olla rehellisä itselleen. He tunnustavat tarvitsevansa armahdusta ja anteeksiantoa. He haluavat vapautua pelosta, vihasta syyllisyydestä ja häpeästä.

Tämänkaltaisia ajatuksia ja kysymyksiä risteilee mielessäni tänä 2.paastonajan jälkeisenä sunnuntaina. Ymmärrän, että asioita on tapahtunut paljon ja tapahtuu edelleen. Taaksepäin katseltuani huomaan, että Jumalan hyvä johdatus on tuonut tähän saakka, vaikka monien mutkien kautta on pitänyt kulkea. Kuitenkin perusluottamus Isän kantavaan käteen on olemassa ja sen varassa voin uskaltaa myös tästä eteenpäin.

PÄIVÄN RUKOUS

Jumala, Isämme.
tue meitä , kun avuttomina hapuilemme
sinua kohti
ja olemme vähällä uupua kiusauksiin
ja koettelemuksiin.
Auta meitä kestämään rukouksessa
ja uskomaan sanasi lupauksiin.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen
meidän Herramme tähden.