IHMINEN ON TÄRKEÄMPI
28.03.2010 Klo 12.21
TOTUUS JA OIKEUDENMUKAISUUS

Tänään vietämme palmusunnuntaita. Osallistuin aamulla palmusunnuntain jumalanpalvelukseen Pirkkalan kirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnasi herättäjäyhdistyksen pappi Simo Juntunen. Saarna oli vahva ja mieleenpainuva.

Eilen sain osallistua Pirkkalan seurakunnan järjestämään tulevaisuustyöskentely päivään eli strateguan suunnitteluun. Siinä työryhmissä mietimme millainen Pirkkalan seurakunta on vuonna 2015? Työryhmän vetäjänä oli Kauniaisten seurakunnan kirkkoherra Mauri Vihko. Todella tehokas vetäjä, jossa aikaa ei paljon jäänyt turhanpäiväisiin höpötyksiin.

Suuri enemmistö yli 85 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Useimmille kirkkoon kuuluminen on sellainen itsestäänselvyys, jota ei tule edes ajatelleeksi. Jos ei ole kovin innokas kirkossa kävijä, herää veroselvityksen kirkkollisveroeuroja katsoessa kysymys, mitä niiden vastineeksi saa. Seurakunnan työntekijät luettelivat paljon niitä asioita, mitä verorahoilla saa. Kannattaa siis olla seurakunnan jäsen.

Herääpä vaan kysymys, että pitäisikö antaa rahaa vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta, kuin pönkittää isoja organisaatioita ja hulpeita rakennuksia. Syrjäytyneiden auttaminen onkin yksi niistä alueista, joihin toivotaan entistä enemmän seurakunnan tukea. Näistä asioista ja paljon muustakin keskusteltiin tulevaisuuspäivässä.

Jokaisella meistä on oma tiemme ja monet asiat ymmärrämme ja uskommekin eri tavoin. Omalta osaltani minulle on Jumala yhä tärkeämpi tulevaisuuden ja toivon tuoja. En kiellä monia vaikeita kohtia, mutta totuuden ja oikeudenmukaisuuden, mutta myös rakkauden Jumala on selvimmin puhuva. Hän etsii ja kantaa, jotka häneen turvaavat.

Tämä sama Jumala tuli myös maailmaan Jesuksessa Kristuksessa, joka on meille uuden elämän antaja ajassa ja ikuisuudessa. Hän opettaa meitä vertauksillaan ja vuorisaarnassa. Laupias samarialainen on minulle myös kertomus yhteiskunnasta, jossa avuton helposti jätetään tien viereen. Itse elän paljon siitä siunauksesta, jonka uskovalta maalaisäidiltä ja lapsuuden kodilta sain.

Hiljaisen viikon raamatuntekstiä, joka sopii hyvin tämän alkavan viikon tapahtumiin:
Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni. Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä. Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni, sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni. Kuka voisi minua syyttää! Asettukaamme siis käymään oikeutta. Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan? Astukoon hän esiin! Herra, minun Jumalani, on minun auttajani. Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi? Nuo kaikki häviävät kuin vaate, jonka koi syö. Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.



TOTUUS PIRKKALAN POLITIIKASTA
26.03.2010 Klo 15.18
EI HYVÄLTÄ NÄYTÄ!

Julkisuudessa ylistetään tuon tuostakin Pirkkalan hyvää talouspolitiikkaa. Päivittäin nähdään lehdissä uutisia: Pirkkalan pormestari kuvioista. Kuin salaa ja huomaamatta ihmiset ovat alkaneet sietää näitä kirjoituksia, jotka ovat kirjoitettu siihen tyyliin, kuinka hyvä pormestari meillä on, ja toiset ovat alkaneet ottaa lyömäaseeksi ryhmä 27:n valtuutetut. Kaikki lehdistöpalaute ei tietysti ole lähimainkaan myönteistä. Mutta ei haukku haavaa tee. Tärkeätä tässä on ottaa moitteet provosoitumatta. Vaikka toisaalta voisihan näitä kirjoituksia parhaiten kuvailla suuren kansalllisrunoilijan sanoin: " Sauhu ja nolla jos pannaan vaakaan niin kumman painavammaksi saakaan."

Pirkkala on niin pieni kunta, että täällä melkein kaikki tuntevat toisensa. Kuntalaiset voi asioida virastoissa tarvitsematta maksaa lahjuksia. Mutta miten asiat mahtavat olla suurissa ympyröissä? Kunnassa on hintakilpailut, tarjouskilpailut, sisäpiirikilpailut, poliittiset nimitykset, virkamiesten matkat, kestitykset ja erilaiset etuoikeudet, kunnallinen kaavoituspolitiikka ja ennen kaikkea hyvä veli systeemi.

Kunnan tapa on ollut, "niin kerrotaan", että kaikki koplataan yhteen niin, että väärinkäytösten jäljet häviävät. Ei tarvitse mennä kovin etäälle, kun nähdään jo toisenlaista kulttuuria. Toiset saavat lähteä heti, kun ilmeni että hän on antanut vääriä tietoja asioista.

Pirkkala on poikkeuksellinen sivistyskunta. Täällä meillä - päinvastoin kuin useimmissa muissa sivistyskunnissa - taloudellinen valta merkitsee samalla kiinteää yhteyttä poliittiseen valtaan ja hallintovaltaan. Raha merkitsee mahdollisuutta vaikuttaa suoraan politiikkaan ja hallintoon.

Pirkkalassakin on esimerkkejä rahamiesten vallasta, jossa pellot, metsät ja kalliot ovat nopealla aikataululla kaavoitettu kerros- ja yritysalueiksi. Näkymät saavat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Onko tämän päivän iskusana politiikassa vieläkin, että ketään ei saa syylistäää. Kaikkia on ymmärrettävä, hoidettava, autettava ja silitettävä aina myötäkarvaan. Riittää kun jokainen tekee parhaansa.

Kun terve syyllisyydentunto ja huono omatunto poistetaan päättäjien tunnevalikoimasta siitä ei hyvää seuraa. Oikean ja väärän oppimiseen tarvitaan myös syyllisyyttä. Ilman sitä ei tapahdu muutosta. Elämässä pitää olla sekä iloa että surua. Ilman omaatuntoa poliitikkojen vastuu on pelkkää sananhelinää.

Olen aina ollut sitä mieltä, että kun Pirkkalan kuntalaislta ei salata totuutta, vaan kerrotaan tosiasiat, niin kuntalaisten enemmistö löytää oikean ratkaisun. Ehkä olen kansanvallan kannattaja, vaikka minut on julistettu milloin kommunistiksi, milloin keisarinnaksi, milloin liian oikeistolaiseksi.

Pirkkalan kunnan enemmistöpoliitikot myös pelkäävät moraalista rappiota eivätkä tule suvaitsemaan rötösherrojen valtaa. Pirkkalan kunnan tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin huono kuin lehtiä lukemalla voisi päätellä. Olemme vain ajautuneet tilanteeseen, jossa luottamus pormestariin on mennyt.

Olen yrittänyt valtuutettuna suorasanaisesti jo aikaisemminkin panna kuriin kunnan jopa lapsellisuuksiin menevää törsäilyä. Nyt kävi niin, että mopo karkasi, ja pormestarin luottamus laski äärimmilleen valtuutettujen keskuudessa.

Luottamus meni jo viime vuoden puolella, mutta lisää tulee. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei tuonut viime syksynä maanrakennusurakkatyön yli miljoonan euron ylitystä kunnanhallituksen käsittelyyn, vaikka sitovuustason mukaan talousarviokirjassa sanotaan, että hankeryhmän sisällä tehtävistä muutoksista päättää kunnanhallitus. Urakkatyö oli myös sovittu kiirellisyyteen viitaten ilman hankintalain edellyttämää kilpailutusta.

Lehdessä oli, että "pormestari asia" on ajojahti ja vielä, että tämä on vallankaappaus. Sitähän se ei todellakaan ole. Jos nämä miljoonien sotkut olisi yritysmaailmassa tapahtunut, niin ajat sitten olisi potkut saanut ainakin yksityisessä yrityksessä. Mitäs kunnassa veronmaksajat sen maksaa nostetaan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroa sillä siitä selviää.

Vai onko Pirkkalassakin se meininki, kuten Amerikassa, että laman aikana ilmenee moraalin rappiota, ja ahneus ja korruptio kasvavat pörssikurssien tahdissa. Meillä on pormestarin johdolla esitetty sellaista menoa, johon melkoinen osa valtuutetuista ei yhdy. Veikko Vennamon puheille "rötösherroista" olisi nyt katetta. Kirkkain silmin vakuutellaan mainetta, joka on aikoja sitten ryvettynyt. Mitään ei osata hävetä, koska turvana on joukko ihmisiä, jotka eivät mieti sitä, että onko pakko pysyä totuudessa.

RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE
Saan, Herra, sinuun luottaa
myös murheen aikana.
Voit lohdutuksen tuottaa
kaikissa vaiheissa.
Ruumiini, sieluni
hoitoosi, Herra, annan
ja eteesi nyt kannan
puutteeni, vaivani.





TAISTELU ON ELÄMÄÄ!
23.03.2010 Klo 13.17
ARJESTA - PYHÄÄN!

"Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan." Herra, anna meille päättäjille hyvä kunnanhallitus ja valtuusto ja siunaa myös heitä, jotka tätä maata rehellisesti työllä rakentavat.

Säädyllistä elämää tässä on odottanut tämän järjettömän ja jumalattoman menon keskellä jo reilun kuukauden. Elämme tekojen ja vaikutussuhteiden verkossa, joka ylettyy ympäri pienen Pirkkalan.

Taistelu eri päämääristä on aina luvallista, mutta se ei saa mennä niin pitkälle, että päättäjät pitävät toisiaan vihollisina. Viime päivien tapahtumat Pirkkalassa ovat osoittaneet sen, kuinka raadollista kaikki voi olla. Siksi on tärkeä, että me ihmiset suhtaudumme toistemme pyrkimyksiin inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Ennen kaikkea kaipaan oikeamielisyyttä, sillä jos sitä puuttuu, ei ole mahdollista ylläpitää myöskään suvaitsevaisuutta ja yhteistuntoa.

Viime viikkoina olen luottamustehtävässäni joutunut taistelemaan hyvän ja pahan perusteista. Olen mielenkiinnolla lukenut niitä lausuntoja, joissa tekoja ja ilmiöitä selostetaan ja arvostellaan. Olen minussa piilevän myötätunnon pakottamana asettunut toisen ihmisen asemaan. Miltä minusta tuntuisi, jos olisin itse samassa asemassa. Elän mukana toisten kohtaloissa myötäiloa,- surua tai närkästystä tuntien.

Tottuessamme arvostelemaan toisten tekoja joudumme vieraan havaitsijan silmin katselemaan myös omia tekojamme. Mikä toisten suorittamana on hyvää tai pahaa, se on tietenkin meidän itsemmekin tekemänä hyvää tai pahaa.

Luonto on antanut meille taipumuksen arvostella asioita puolueettomasti ja yleispätevästi. Alinomaa kysyn, onko se, mihin aion ryhtyä tai mitä näen ympärilläni suoritettavan, sopivaa vai sopimatonta? Mutta minulla ei ole ainoastaan taipumusta tämänkaltaisten arvostelun suorittamiseen, vaan sisäinen pakottava voima vaatii minua myös tekemään juuri niin, kuin arvostelu on oikeaksi esittänyt.

Ihmisen tehtävä, on siirtyä arjesta pyhään. Arkista on se, mitä olemme, ja pyhää se, mitä haluaisimme olla. Arkinen elämä on epäaidon kokemuksen varjostamaa elämää. Siinä tuntuu vallan puute ja tyytymättömyys itseen. Ihmiselle on luontaista pyrkimys aitouteen ja tyytyväisyyteen. Toinen ihminen on myös pyhä. Hänhän tuo mukanaan vaaran. Toiseen liittuu voima, valta ja kunnia.

Tahdonvoimaa voi kasvattaa. Se ei ole vaikeampaa kuin ruumiinvoimienkaan kasvattaminen. Ruumiinvoimien kasvattamiseksi on olemassa yksinkertaisia voimistelu- ja urheilutapoja. Tahdonvoiman kasvattamiseksi ei tarvita edes näin vaikeita harrastuksia. On vain aluksi totuttauduttava siihen, ettei jätä huomiseksi sitä, mitä jo tänään voi tehdä.

Työ tilapäisessä valiokunnassa on ollut hyvin mielenkiintoinen ja keskusteleva. Valiokunnan työ loppui tänään. Päätös asiasta saadaan huomenna kello 11.00 mennessä. Jäämme odottamaan päätöstä.

PÄIVÄN RUKOUS
Ja vielä, Jeesus, rukoilen:
Suo sille, joka määrää,
lempeä mieli, oikea
ja tahto välttää väärää.
Ja sille, jonka tehtävä
on työssä kättä käyttää,
suo taito, itseluottamus,
kun käskyjä hän käyttää.




ONKO TAHTOA POLITIIKASSA?
08.03.2010 Klo 21.35
PUOLESTAPUHUJIA TARVITAAN!

Kuntalaisten puolesta puhujia ja humaanien arvojen kantajia tarvitaan entistä enemmän kun yhteiskunta näyttää muuttuvan entistä markkinavetoisemmaksi ja samalla kovenee. Kaikki eivät voi puolustaa elämisenoikeuttaan suorituksilla ja selviytymisellä.

Se edellyttää, että poliitikoilla ja kunnan virkamiehillä on vastaanottokykyä kuulla kuntalaisten signaaleja. Virkamiehillä ja poliitikoilla on oltava tilaa kuntalaisten tunteille ja ajatuksille ilman moralismiä, syyllistämistä ja ylemmyydentuntoisia elämän normittamista.

Tänä iltana istuin naama kalpeana kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunnassa päätettiin suurista asioista mm. minulle niin pöyristyttävästä asiasta, kun lainamäärän lisäyksestä maanhankintaan, kunnan kanta keskuspuhdistamoon ja yksi tärkeimmistä "sydämen asia" färmiläisten vesi- ja viemäriasia.

En pitänyt mitenkään järkevänä sitä, että kunta ostaa kovalla hinnalla maata teollisuudelle. Olisi ollut paljon järkevämpää, että kunnalla olisi ollut taitoa neuvotella maanomistajan kanssa niin, että kunta olisi ostanut ne maat, josta kunta on ollut aikaisemmin kiinnostunut. Elikkä niistä 50 hehtaarista. Kunta olisi maksanut siitä noin 2 miljoonaa euroa se olisi tullut Turrin kaavoituksella saanut niistä osan takaisin niin, että kunta olisi maksanut vain noin miljoona euroa 50 hehtaarista maasta.¨

Kuvitteleeko kunta saavansa nämä 5,2 miljoonaa euroa takaisin maanmyynnillä,joka nyt otetaan lainana. Taitaa olla toiveajattelua - niin kuin muutkin maanmyyntitulot lähitulevaisuudessa. Etuostokauppaan sisältyy maininta myös, että rakennukset on korjattava. Rakennusten korjaukset nielevät useamman miljoonan ja maksaa se vesi- ja viemärityötkin.

Paljonkohan kunta ja kunnat menettävät verotuloja maakaupasta, kun kunta käytti etuosto-oikeutta? Joutuuko kunta/valtio palauttamaan myyjille verotuloja? Ei velka mitään takaisin se on maksettava, mutta korot nielevät entisten korkojen lisäksi 200.000 euroa vuodessa. Mitäpä jos korot nousevat - kyllä maalle hintaa tulee.

Toinen asia kuntalaisten kannalta oli Färmin alueen vesihuolto. Kuusi vuotta färmiläiset ovat taistelleet puhtaan veden puolesta. On hyvä asia, että vihdoinkin kunnassa osataan ajatella, kuinka tärkeää ihmisille on puhdas vesi. Mutta onko asia näin yksinkertainen kuin luulisi. Pitääkö färmiläisten vielä odottaa ja kuinka kauan?

Kysyin valtuutsossa, että onko niin, että kunnalla ei ole mitään velvoitteita rakentaa färmiläisille vesi- ja viemäriputkia ennen kuin kaava on valmis. Ympäristökeskuksen päätös oli vuonna 2008, että kunnan on rakennettava vesi- ja viemäriverkosto vuoden 2010 loppuun Färmin alueelle ja kaavoituksella ei ole mitään merkitystä.

Pannaanko tässä kova kovaa vasten vai mitä kunta tekee? Kysyin mikä on kunnan aikataulu sitä färmiläiset odottavat. Sanokaa jokin aikataulu. Sen me tiedämme, että tämän vuoden talousarviossa on 200 000 Färmin vesihuoltoon, jolla rakennetaan uusi pumppaamo ja vähän putkea. Pumpaamo palvelee vesiosuuskuntia, Vihtamon tien asukkaita ja kirkonkylän koulua.
Kaavoitusjohtaja kertoi, että kun kaava on valmis aloitetaan työt. Teknininen johtaja arvioi, että ensi vuonna ja viimeistään vuonna 2012. Ota siitä selvää.

Kolmas suuri asia valtuustossa oli Tampereen Veden tiedustelu kuntien osallistumisesta Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeeseen. Meillä ryhmässä oli asiantuntijana Matti Pirhonen, joka esitti, että laittakaa ponsi jossa esitätte, että paras vaihtoehto on 0+ vaihtoehto se olisi myös edullisin. Saimme aika tyrmäävät vastaukset. Mutta saimme pormestarilta ainakin vastauksen, että Pirkkalaan sitä ei tule. Kyllä meitä puhdistamon kustannukset kiinnostivat - toisia ei tainnut.

Raha tekee meidät vahvaksi. Me kaikki täällä Suomen maassa kuulumme rikkaisiin ainakin henkisesti. Rauha olkoon rikkaiden ja äkkirikastuneiden sieluilla, kun he kysyvät; Onko elämällä muukin tarkoitus kuin raha? Vastaavan kysymyksen voi tehdä myös meidän kuntapäättäjille ja virkamiehille: Onko kuntalaisten päämäärä kuntavelan maksaminen?

MUUTTUVA MAAILMA

Millainen on aikamme?
Riidan raastama on se.
Itsekkäästi ihminen
toimii toista syrjien.

Entä valta, kunnia?
Niin kuin korsi murtuva.
Tyhmä valtaa ahnehtii,
toinen tyhmä kadehtii.

Mitä onkaan suosio?
Haihtuva kuin tuokio.
En voi luottaa ystävään,
veli luopuu veljestään.

Vanhurskasten kunniaa
täällä voin vain aavistaa.
Herra, auta valvomaan,
uskomaan ja toivomaan.

AATTEEN TIENRAIVAAJIA TARVITAAN!
08.03.2010 Klo 10.10
TASA-ARVOISUUDEN MERKITYS?

Pirkkalan kunnan hallinnossa naisilla ei ole paljon jalansijaa, vaikka valtuustossa naisia on 41,9 prosenttia kaikista valtuutetuista ja kunnan palveluksessa naisia on monta sataa, osastopäälliköitä vain kaksi. Johtavissa tehtävissä naiset ovat vähemmistönä ovatpa he oikeastaan esimerkiksi minkä tahansa tehtävän , tulos on sama. Tupo-neuvotteluisssa ei taida olla yhtään naista. Julkishallinnon tehtävissä on varsin vähän naisia.

Alkukantaisilla kansoilla nainen on ollut melkein miehen veroinen ja saanut osakseen hyvän kohtelun. Monissa maissa vielä nykyäänkin nainen on kuin orja. Hän on saanut tehdä raskaimmat työt ja ollut miehensä mielivallasta riippuvainen. Suomalaisten keskuudessa nainen oli entisinä aikoina niin ikään miestä alemmassa asemassa, mutta kodissa hänellä on aina ollut vaikutusvaltaa paljonkin niin nykyäänkin.

Naisten aseman parantamiseksi perustettiin vuonna 1884 "Suomen Naisyhdistys". Sen jälkeen on perustettu useita naisjärjestöjä. Monipuolisen valitustyön avulla on pyritty kohottamaan naisten siveellistä, yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa. Äänioikeutta ja vaalikelpoisuuttaa itselleen taistelleet naiset saivat valtiollisen äänioikeuden 1906 ja vuonna 1917 saivat kunnallisen vaalioikeuden.

Kristinusko on parantanut jonkin verran naisen asemaa. Nykyisin on Suomen nainen tasa-arvoinen miehen rinnalla ainakin osittain. Joskus tietenkin harmittaa se tapa, jolla naisen ja miehen välinen tasa-arvo maassa totetuuu. Naiset ovat yleensä sitä mieltä, että asioita on syytä ajaa maltillisesti ja yhteistyötä miesten kanssa etsien. Suomen naisen osuus kansamme kohtaloita kannettaessa on ollut suuri. Sen ovat miehetkin tunnustaneet myötävaikuttaen naisen aseman parantamiseksi Suomessa.

Näitä aatteen tienraivaajia tarvitaan Suomessa. Meillä on hyviä esimerkkejä vuosisatojen kuluessa naisten osallistumisesta kodin ulkopuoliseen toimintaan. Kirjailija Minna Canth ja Miina Sillanpää ovat tehneet paljon naisten aseman parantamiseksi Suomessa. Siksi kiitos kuuluu kaikille naisvaikuttajille tänä naistenpäivänä.

Mitä naiset sitten tuovat päätöksentekoon? Ainakin Pirkkalan naisvaltuutetut ovat tuoneet oman näkökantansa moniin asioihin. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. sen, että he ovat ottaneet esille henkilöstöön liittyvät kysymykset, keskuspuhdistamoon, koulukysymyksiin, päivähoitoasioihin, kaavoitukseen ja moniin talousasioihin.

Naisen ei kannata vaieta, vaikka Apostoli Paavali sanoi aikoinaan: "Nainen vaietkoon seurakunnassa." Paljon hyvää on tapahtunut naisten hyväksi vuosisatojen kuluessa. Avaraa ajattelua tarvitaan naisten ja miesten keskuudessa. Totuutta, kauneutta, oikeudenmukaisuutta, pyhyyttä ja hyvyyttä ihminen tarvitsee elääkseen, vaikka ne niin yleviltä kuulostavatkin. Jos näitä tarpeita ei tyydytetä ihminen kuihtuu aivan yhtä ehdottomasti kuin ruoan puutteeseen.

Olen tässä viime päivinä lukenut huolestuneena tämän päivän poliittista keskustelua. Mielenkiinto kohdistetaan aivan ylenpalttisesti yksittäisiin hekilöihin ja tapahtumiin. Näitä tiedostusvälineet tarjoavat ihmisille päivittäin kuin jokapäiväsitä ruokaa. Syvällinen, ajatuksia herättävä keskustelu sen sijaan on jäänyt täysin taka-alalle. Se saattaa muodostua vähitellen jopa vaaralliseksi.

Mitäs jos me naiset voisimme ottaa tehtäväksemme synnyttää uutta kiinnostavaa keskustelua kaiken tämän pintakiillon tilalle. Uskon ihmisten sitä todella kaipaavan. Nykyajan kovassa maailmassa ovat tunteet sittenkin yllättävän herkässä. Kaipaamme henkistä antia, luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja terveitä elämäntapoja. Tämän päivän poliittisissa keskusteluissa tällaisista asioista ei paljon puhuta.

RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE

Anna, Kristus, rohkeutta
mennä maastoon tiettömään,
jossa merkkejä en tunne,
vaille vastausta jään.
Juuri siellä sinuun juurrun,
vastuuseen viet laajempaan,
taikka suostun vähimmässä
uskollinen olemaan.