Onko kunnallinen demokratia kriisissä Pirkkalassa?
26.04.2007 Klo 19.37
PONNISTELEMAAN VASTAVIRTAAN

Kunnallispolitiikassa on ollut aika hiljaista. Kunnanhallituksen kokouksetkin ovat käyneet vähiin. Mutta kohta alkaa keskustelu pormestarista, kun valtuusto kokoontuu toukokuussa ja päättää siitä.

Esimakua siitä saatiin eilen illalla, kun valtuuston asettama tilapäinen valiokunta piti kuntalaisille tiedotustilaisuuden asiasta.

Paikalla on vajaa viisikymmentä asiasta kiinnostunutta henkilöä. Suurin osa yleisöstä oli kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kannattajia ja valtuutettuja. Oli joukossa myös vanhoja valtuutettuja ja ihan tavallisia kuntalaisia.

Jotenkin näytti siltä, että SDP edustajat käyttivät eniten puheenvuoroja. Oliko taktinen veto vai mikä - jäi vähän vaivaamaan!

Kunnan johtamisjärjestelmässä ei minusta ole ollut ongelmia. Kuntaa Pirkkalassa on johtanut kunnanjohtaja. Apunaan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanjohtaja on mielestäni ollut poliittinen johtaja, koska on SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja.

Hallinnosta on vastannut hallintojohtaja Flinkkilä, jolle täytyy antaa kiitokset. Flinkkilän tehtävänä on pitää asiat järjestyksessä ja toteuttaa se, mikä on poliittisen tason päätös.

Poliittisena johtaja on ollut kunnanjohtaja Koivisto, joka on määritellyt toiminnan suuntaviivat ja tehnyt linjaratkaisut.

Kunnanjohtajalla on ollut poliittista valtaa ja sen ovat valtuutetut hyväksyneet. Vallan ja vastuun kenttä on tehnyt kunnanjohtajasta kunnan poliittisen johtajan.

Pirkkalan pormestarimalli on lähtöisin Napoleoninen järjestelmästä. Siihen on kuulunut keskushallinnon vahva asema ja yksityiskohtainen valtion valvonta. Onko kokopäivätoimisia kunnan pormestaria muuta ko Tampereella ja Tanskassa? Tanskassa pormestari valitaan suoralla vaalilla.

Pirkkalassa ehdotetaan, että valtuusto valitsee pormestarin. Ei uskota siihen, että kuntalaiset voisivat suoralla kansanvaalilla valita pormestarin. Pelätään, että kuntalaiset valitsevat "populistisen" pienpuolueiden edustajan. Mielestäni se juuri lisäisi äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa, jos kuntalaiset saisivat valita pormestarin.

Suomen kunnissa luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksesteossa. Ylintä päätösvaltaa käyttävät tai ainakin pitäisi käyttää luottamushenkilöt. Viranhaltijat ja työntekijät toimivat luottamushenkilötoimielinten alaisina.

Kunnanhallitus valvoo ja vahtii tai ainakin uuden kuntalain mukaan pitäisi. Uusi kuntalaki muutti ratkaisevasti kunnallishallinnon lainsäädäntöä. Valtuuston päätösvalta on siirtynyt täytäntöön panevalle organisaatiolle ja viranhaltijoiden asemaa on vahvistettu.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi kolmekymmentä (30) vuotta, kun olen ollut Pirkkalan kunnan luottamusmiehenä. Siitä ajasta 27 vuotta valtuutettuna ja usemman vuoden hallituksen jäsen.

Olen tullut siihen tulokseen, että
kunnan virkamiehet ovat savuttaneet työn omistajan etuoikeudet. Monissa virastoissa työpäivä alkaa erilaisilla "palavereilla", kokouksilla,sähköpostin avaamisella, lehtien luvulla ja seurustelulla. Sitten pidetään kokous, jossa kahvipöydän ääressä pohditaan, kenelle konsultille voitaisiin teettää työ, joka kúuluu omiin velvollisuuksiin.

Osittain tämän elämäntavan sivutuotteena on kasvanut laaja konsulttilaitos kuntaan. Konsulteilta tilataan työt, jotka asianomaisten virkamiesten pitäisi tehdä virka-aikana ja heille maksettavalla palkalla. Konsulttityöstä maksetaan erillinen korvaus.

Kunnallishallinnon tulee olla kansanvaltainen eli demokraattinen, mutta sen tulee tuottaa ja järjestää TEHOKKAASTI yhteiskunnallisia palveluja.

Ja vielä siihen pormestarimalliin Pirkkalassa.
Pirkkalan pormestari malli on monenlainen sekoitus Manner-Eurooppalaista mallia. Pormestarin tehtävänä olisi johtaa kunnan hallintoa aivan niin kuin kunnanjohtajan. Apunaan olisi yksi tai kaksi kunnallisneuvosta.

Uskon, että ehdotettu järjestelmä lisää jo ennestään liian suurta kunnan hallintoa. Olen ollut määräaikaisen kunnanjohtajan kannalla. Välttämättä ei tarvitse valita virkaan uutta kunnanjohtajaa. Nykyinen talousjohtaja voisi hoitaa kunnanjohtajan edustustehtävät. Ja hallituksen puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajat voisivat jakaa tehtäviä.

Siinä se. Annama virkamiesten kulettaa. Huilaama menehmään kohti toukokuun valtuustoa.






Kuntien talous ei kestä nykymenoa
09.04.2007 Klo 20.28
Paineet menojen kasvuun lisääntyvät!

Kunnanhallituksessa käsiteltiin pari viikkoa sitten vuoden 2006 tilinpäätöstä samoin tehtiin Pirkkalan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksessa 28.3.2007, jossa käsiteltiin seurakunnan tilinpäätöstä.

Mielenkiinnolla olen seurannut myös ympäristökuntien tilinpäätöksiä viime vuodelta.

Kuntien viime vuoden tilinpäätökset kertovat lähes poikkeuksetta talouden heikentyneen edellisestä vuodesta. Vuosikatteet alenivat monissa kunnissa, niin myös Pirkkalan kunnassa. Vuosikate on noin 182,00 euroa asukasta kohti viime vuonna. Tämä ei riitä kattamaan poistoja.

Huolestuttavaa on myös kuntien eriarvoisuuden kasvu. Heikosti menestyviä kuntia on nykyisin kaikilla alueilla, ei yksinomaan pohjoisessa niin kuin ennen.

Kunnat eivät pysty saamaan talouttaan kuntoon nopeasti. Pirkkalankin kuntataloutta olisi tasapainotettava vuosittain 4-5 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä. Kunnan viime vuoden alijäämä on 450.000,00 euroa. Se on paljon.

Kunnissa väki vanhenee ja veronmaksajat vähenevät, mutta paineet menojen kasvuun lisääntyvät. Arviot tulevien vuosien verokertymästä eivät lupaa hyvää kuntien palveluille. Pirkkalassa onneksi väki lisääntyy toivottavasti myös veronmaksajat.

Kysynkin? Onko kohta pakko ottaa lapsilta ja vanhuksilta? Jos tulot pienenevät, peruspalveluihin on pakko puuttua - nykyistä palvelutasoa ei voida pitää yllä.

Asioita on ryhdyttävä pohtimaan uudelta pohjalta: millaisia palveluja kunta enää pystyy tarjoamaan. Se on vakavan arvokeskustelun paikka. Jos kunta ei tyhmyyttään halua siirtää vaikeuksia tuonnemmaksi.

Kunnallinen talouskriisi merkitsee myös sitä, ettei kunnille asetettuja velvoitteita kyetä täyttämään. Virkamiehet ja luottamusmiehet joutuvat miettimään, miten lain voimalla kunnille määrätyt tehtävät hoidetaan, kun rahat eivät riitä niiden järjestämiseen.

Nyt pitäisikin uuden eduskunnan miettiä, mistä lainsäätäjän tahtoa puretaan. Valtio on osoittanut kunnille tehtäviä ja aluksi myös rahaa palvelujen järjestämiseen.

Valtion rahoitusosuus on nyt kuitenkin pienentynyt, mutta velvoitteet ovat säilyneet entisinä.

Jos kunta joutuu tekemään uusia arvovalintoja, ne koskevat juuri niitä ryhmiä, joita on suomalaisessa yhteiskunnassa pidetty arvokkaimpana: lapsia, vanhuksia ja sairaita.

Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse Pirkkalan terveyskeskuksessa koskaan mennä, että terveydenhuollossa tehtäisiin tautiluokituksia siitä, mitä hoidetaan ja mitä ei.

Kunnan taseen vieras pääoma kasvoi 6,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kunnassa investoitiin reippaasti. Velka kasvoi ja nyt vierasta pääomaa on reilut 38 miljoonaa euroa.

Kunnan talous näyttää synkältä. Epätoivoiselta ei kuitenkaan. Uudenlaista yritystoimintaa on syntynyt ja useita hankkeita elinkeinojohtaja Korkalan mukaan on vireillä.

Muuttoliike on aikamoinen uhkakuva. Suomi on jakautumassa kahtia. Kasvukeskukset imevät väen maaseutukunnista.

Tuntuu, etteivät valtakunnan päättäjät ole ymmärtäneet kansallisen maaseutupolitiikan merkitystä kunta- ja palvelurakennehankkeessa. Vielä vähemmän Paras- hankkeessa.

Tarvittaisiin vahvaa maaseutupolitiikkaa, jolla luodaan elämisen edellytykset koko maahan. Jos hyväksytään se, että koko maa pidetään asuttuna, on myös tehtävä jotakin.

Väen kasautuminen suuriin asutuskeskuksiin ei ole mielestäni kansantaloudellisestikaan järkevää. Kun asukkat häipyvät, jää sekä julkista että yksityistä valmiiksi rakennettua yhteiskuntaa tyhjilleen: kouluja, sairaaloita, liiketiloja, asuntoja. Samaan aikaan uusia pystytetään keskuksiin.

Yksi kysymys on myös: talousongelmien ratkaisu ei löydy kuntaliitoksista eikä toimintojen keskittymisistä suuriin yksikköihin. Niin kuin Pirkkalassakin "ruokapalvelujen keskittäminen".

Pieni ja vähäväkinenkin kunta voi mielestäni selvitä tehtävistään ja pysyä itsenäisenä. Toimintoja on vain osattava järjestellä oikein.

Kuntakoko ei myöskään ole ratkaiseva tekijä, vaikka "PARAS- hanke näin väittää". Pääosa palveluista voidaan pienissä kunnissa järjestää yhtä edullisesti tai jopa edullisemmin kuin suurissa kaupungeissa.

Virkamiehille, päättäjille, kuntalaisille, myös Suomen hallitukselle ja ehkä myös kansanedustajille alkaa vähitellen selvitä, kuinka syvässä kriisissä valtion ja kuntien talous todella on.

Työttömyys on edelleen kasvamassa, eikä nykyistä kansalaisten tulotasoa ja sosiaalisia etuja voida turvata. Todellisuudessa olemme taloutemme syvimmässä rakennemurroksessa.

Monet odottavat ja uskovat, että Euroopan Unioni tulee ratkaisemaan myös valtion ja kuntien ongelmat. Näin ei tule käymään. Päinvastoin EU syventää edelleen niin valtiontalouden kuin kunnallistaloudenkin kriisiä.

Miten syntyy kunnan ja kuntien yhteinen etu? Kuka sitä voi tässä markkinoiden maailmassa yleensäkään ajaa? Onko kysymys vain siitä, kuka kulloinkin voittaa tai millaisia kompromisseja on tehtävä?

Yhteisen edun mukaiset suunnanmuutokset jäävät tekemättä, kun kantti ei kestä mennä esittämään niitä omien joukkojen edessä. Esittäjä saattaa pian olla entinen johtaja.

Väitän vähän kokemuksestakin, että yksittäisten ihmisten mielipiteiden summa on isoillekin muutoksille myönteisempi, kuin mihin yhdessä pystytään.

Joopa joo! Tässäpä taas mietteitä. Pyhät ovat menneet. Olemme taas valmiina virkeinä aloittamaan uuden työviikon, kun on saatu levätä.

Olen saanut viettää taas osan ajastani pojanpoikani Leevin kanssa. Hän vietti sunnuntaina syntymäpäiviä. Yhdessä paistoimme syntymäpäiväkakun, pullat ja hänen toivomansa tiikerikakun. Valitettavasti tiikerikakkuun hänen mielestä olisi kuulunut vielä pää, mutta mummo ei osannut sitä tehdä. Näin sitä joskus käy!



Aprillipäivä 1.4.2007
01.04.2007 Klo 13.45
Kaikkea se mämminsyönnin maailmanmestaruus tuottaa!

Eilen lauantai aamuna olin aikaisin liikkeellä. Ajattelin, että lähden jo kuuden jälkeen, että saan autolle paikan Stockmannin läheltä olevalta parkkialueelta.

Yksi paikka oli vapaana. Stockmannin Hullut Päivät täytti autojen pysäköintipaikat jo aamuvarhaisesta alkanen. Mikähän oli lauantaiaamun tarjous, kun ihmisiä jonotti jo ennen seitsemää monta sataa metriä liikkeen edustalla?

Ilmeisesti lentolippujen myyntipaikat. Finnairin tarjouslennot houkuttelivat ihmisiä jonottamaan. Matkan hinta esimerkiksi Hongkongiin oli 495,- euroa. Onneksi jono ei kuitenkaan ollut leipäjono. Samanlainen jono melkein oli, kun jaoin leipää Keskustorin markkinoilla maaliskuussa.

Eipä olisi uskonut mihin rumpaan tämä mämmin syönnin maailmanmestaruus johtaa. Puhelin on soinut lakkaamatta ja erilaisia haastatteluja ja lehtikirjoituksia tarjotaan. Moni on pyytänyt mämmin rereptiä. Mutta taitaa olla jo myöhäistä pääsiäinen on kohta.

Olisipa nämä haastattelut olleet ennen vaaleja. Niistä olisi voinut olla jotakin hyötyä vaaleissa. Mutta nyt tuntuu siltä, että olen joku "mämmipelle". Sitä en kyllä halua olla. Haluan kunnioittaa suomalaista perinneruokaa mämmiä tyylikkäästi ja hyviä pöytätapoja kunnioittaen.