PÖRRÖJÄ SELITYKSIÄ
04.05.2011 Klo 18.42
MAAHENKISIÄ MAALAISIA KAIVATAAN
Reilut kaksi viikkoa on kulunut vaaleista. Pää on jo tyhjentynyt ja enemmät paineet on puukattu pihalle. Palautetta on tullut monenlaista. Hyvä, kun et päässyt hoidat meidän kunnan asioita. Kiitos palautteista. Monelaisia kokouksia on ollut vaalien jälkeen. Kyläyhdistystä, kunnan kokouksia, kyläkokouksia, pormestarijärjestelmän kehittämistä, talousseminaaria ja sainpa nähdä ilmielävän tohtori Kiminkisen Pirkkalan eläkeläisten juhlatapahtumassa tiistai-iltana.
Mutta talousasiat puhuttivat tänään: Rahaa pitäs oleman! Kunnan johtavia virkamiehiä ja kunnanhallitus kokoontui Myllyyn puimaan ensi vuoden talousarvion vaiheita. Huuto on sama: Rahaa pitäs oleman. Kahdeksan vaalikautta piireissä pyörineenä tiedän, että kuntapuolella ovat tällä hetkellä kovat piipussa ja viimeisiä viedään. Rahaa kuluu suuriin investoihin.
Jos ei ole helppoa meillä täällä maalla, niin ei ole helppoa Helsingin herroillakaan. Lohdustus on kieltämättä samaa luokkaa kuin se, että jos ei ole herätystä kunnalla niin ei sitä ole kuulemma valtiollakaan.
Yhteiskuntamme ja Pirkkalan kunta ovat turvoksissa palveluista, mutta hommat ei vain toimi. Eilen olimme Armin, Raunon, Karin ja Harrin kanssa kuuntelemassa Toivion asukkaita. Harmitti virkamiesten esitys, kuinka ne olivat valmistautuneet kyläiltaan. Vieläkin harmittaa se valtuuston päätös, jossa asukkaat joutuivat eriarvoiseen asemaan muiden toiviolaisten kanssa vesi-ja viemärisaneerauksien johdosta. Mielestäni päätös ei ole moraalisesti oikein.
Vallanpitomme on täynnä puhetta poliittisesta vastuusta, mutta onko meillä uskollisuutta ja viisautta yhteisten asioiden hoidossa? Me joita päättäjäksi luullaan, emme tiedosta todellista vastuutamme ihmisten edessä, jos emme tajua, ettei meillä ole mitään muuta valtaa kuin se, minkä ihmiset ovat meille käyttöluotoksi lainanneet, niin me päättäjät olemme itse eksyksissä kuin lampaat tai vielä pahemmin meitä virkamiehet vievät kuin pässiä narusta. Kukaan ei tee mitään väärin, mutta kaikki menee vaan pieleen.
Nykyajan ihmisen ahneus, laiskuus ja mukavuudenhalu harmittavat kovaan ja vaatimattomaan elämään tottunutta torniojokilaaksolaista, joka rakastaa kaamosta; sen pimeyttä, rauhaa ja hiljaisuutta. Tässä ajassa tarvitaan juurtumisen teologiaa. se edellyttää maanläheistä hengellisyyttä ja hiljaisuudesta kumpuavaa selkeää näkökykyä.
Kuten moni jo tietää Aamulehteä lukemalla. Tampereen seutukuntahallitus on pyytänyt ympäristökunnilta lausuntoa yhdyskuntarakentamisen eheyttämisen periaatteista kesäkuun loppuun mennessä. Toteutuessaan ehdotus rajoittaisi merkittävästi rakentamista hajarakennusalueella ja taloudellinen menetys maanomistajille olisi melkoinen.
Tästä samasta asiasta kirjoitin Maaseudun tulevaisuuteen ja Aamulehteen jo tammikuussa. Seutuhallituksen ehdotus rajoittaa kansalaisten mahdollisuutta valita itse oma asuinpaikkansa. Se keskittää vallan viranomaisten käsiin. Se on kuolinisku maaseudulle. Pahimmassa tapauksessa se siirtää maan omistus- ja käyttöoikeuden yhteiskunnan käsiin.
Nyt on käännyttävä kaikkien niiden puoleen, joiden oikeuksia hajarakentaminen uudistus loukkaisi. Tietoa koko kansalle pitäisi antaa siitä, että omakoti- ja kesämökintontin saanti vaikeutuisi huomattavasti. Valinnanvapaus, joka nyt on olemassa asuinpaikan suhteen, tulisi romuttumaan. Omistamaansa maata ei saisikaan käyttää enää omiin tarpeisiinsa, vaan yhteiskunta määrittelisi yleiskaavalla maan käyttötarkoituksen. Samalla määriteltäisiin myös maan hinta todellisen käytön mukaan ja kaavan tuoma mahdollinen arvonlisä leikattaisiin yhteiskunnalle.
Tämä on aika synkkää yksinpuhelua, mutta näin on asianlaita. Traktorimarssi Tamperelle ei taida ratkaista tätä asiaa. Mutta jotain on tehtävä. Ei tunnu hyvältä sekään, että kunnasta kysytään saako rakentaa ja heti tulee kieltävä vastaus. Pitäisi ne asiat käsitellä myös luottamusportaassa.
Kaikki seutukuntahallituksen kaavailut merkitsevät seutukuntahallituksen määräysvallan lisääntymistä ja vallan keskittymistä virkamiheille. Kaavoitusinnossaan virkamiehet ovat unohtaneet yksityisen ihmisen, joka kaipaa myös suojelua ja haluaa pättää omista asioistaan.
Seutuhallituksen ehdotus aitioittaa maaseutua, lisää eriarvoisuutta, lisää yhteiskunnan keinottelumahdollisuuksia, lisää asumiskustannuksia, romuttaa yksityisen maanomistusoikeuden, koska se poistaa perusrakennusoikeuden, poistaa kunnan korvausvelvollisuuden siitä huolimatta, että maan käyttöoikeutta olennaiselta osalta rajoitetaan ja tärkein maanomistajan oikeusturvaa heikennetään.
Vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Tervetuloa kuntalaiset maanantaina valtuuston kokoukseen. Sinne tulee seutuhallituksen valmisteleva virkamies selvittämään asiaa. Kysy lisää ja ota kantaa.
Reilut kaksi viikkoa on kulunut vaaleista. Pää on jo tyhjentynyt ja enemmät paineet on puukattu pihalle. Palautetta on tullut monenlaista. Hyvä, kun et päässyt hoidat meidän kunnan asioita. Kiitos palautteista. Monelaisia kokouksia on ollut vaalien jälkeen. Kyläyhdistystä, kunnan kokouksia, kyläkokouksia, pormestarijärjestelmän kehittämistä, talousseminaaria ja sainpa nähdä ilmielävän tohtori Kiminkisen Pirkkalan eläkeläisten juhlatapahtumassa tiistai-iltana.
Mutta talousasiat puhuttivat tänään: Rahaa pitäs oleman! Kunnan johtavia virkamiehiä ja kunnanhallitus kokoontui Myllyyn puimaan ensi vuoden talousarvion vaiheita. Huuto on sama: Rahaa pitäs oleman. Kahdeksan vaalikautta piireissä pyörineenä tiedän, että kuntapuolella ovat tällä hetkellä kovat piipussa ja viimeisiä viedään. Rahaa kuluu suuriin investoihin.
Jos ei ole helppoa meillä täällä maalla, niin ei ole helppoa Helsingin herroillakaan. Lohdustus on kieltämättä samaa luokkaa kuin se, että jos ei ole herätystä kunnalla niin ei sitä ole kuulemma valtiollakaan.
Yhteiskuntamme ja Pirkkalan kunta ovat turvoksissa palveluista, mutta hommat ei vain toimi. Eilen olimme Armin, Raunon, Karin ja Harrin kanssa kuuntelemassa Toivion asukkaita. Harmitti virkamiesten esitys, kuinka ne olivat valmistautuneet kyläiltaan. Vieläkin harmittaa se valtuuston päätös, jossa asukkaat joutuivat eriarvoiseen asemaan muiden toiviolaisten kanssa vesi-ja viemärisaneerauksien johdosta. Mielestäni päätös ei ole moraalisesti oikein.
Vallanpitomme on täynnä puhetta poliittisesta vastuusta, mutta onko meillä uskollisuutta ja viisautta yhteisten asioiden hoidossa? Me joita päättäjäksi luullaan, emme tiedosta todellista vastuutamme ihmisten edessä, jos emme tajua, ettei meillä ole mitään muuta valtaa kuin se, minkä ihmiset ovat meille käyttöluotoksi lainanneet, niin me päättäjät olemme itse eksyksissä kuin lampaat tai vielä pahemmin meitä virkamiehet vievät kuin pässiä narusta. Kukaan ei tee mitään väärin, mutta kaikki menee vaan pieleen.
Nykyajan ihmisen ahneus, laiskuus ja mukavuudenhalu harmittavat kovaan ja vaatimattomaan elämään tottunutta torniojokilaaksolaista, joka rakastaa kaamosta; sen pimeyttä, rauhaa ja hiljaisuutta. Tässä ajassa tarvitaan juurtumisen teologiaa. se edellyttää maanläheistä hengellisyyttä ja hiljaisuudesta kumpuavaa selkeää näkökykyä.
Kuten moni jo tietää Aamulehteä lukemalla. Tampereen seutukuntahallitus on pyytänyt ympäristökunnilta lausuntoa yhdyskuntarakentamisen eheyttämisen periaatteista kesäkuun loppuun mennessä. Toteutuessaan ehdotus rajoittaisi merkittävästi rakentamista hajarakennusalueella ja taloudellinen menetys maanomistajille olisi melkoinen.
Tästä samasta asiasta kirjoitin Maaseudun tulevaisuuteen ja Aamulehteen jo tammikuussa. Seutuhallituksen ehdotus rajoittaa kansalaisten mahdollisuutta valita itse oma asuinpaikkansa. Se keskittää vallan viranomaisten käsiin. Se on kuolinisku maaseudulle. Pahimmassa tapauksessa se siirtää maan omistus- ja käyttöoikeuden yhteiskunnan käsiin.
Nyt on käännyttävä kaikkien niiden puoleen, joiden oikeuksia hajarakentaminen uudistus loukkaisi. Tietoa koko kansalle pitäisi antaa siitä, että omakoti- ja kesämökintontin saanti vaikeutuisi huomattavasti. Valinnanvapaus, joka nyt on olemassa asuinpaikan suhteen, tulisi romuttumaan. Omistamaansa maata ei saisikaan käyttää enää omiin tarpeisiinsa, vaan yhteiskunta määrittelisi yleiskaavalla maan käyttötarkoituksen. Samalla määriteltäisiin myös maan hinta todellisen käytön mukaan ja kaavan tuoma mahdollinen arvonlisä leikattaisiin yhteiskunnalle.
Tämä on aika synkkää yksinpuhelua, mutta näin on asianlaita. Traktorimarssi Tamperelle ei taida ratkaista tätä asiaa. Mutta jotain on tehtävä. Ei tunnu hyvältä sekään, että kunnasta kysytään saako rakentaa ja heti tulee kieltävä vastaus. Pitäisi ne asiat käsitellä myös luottamusportaassa.
Kaikki seutukuntahallituksen kaavailut merkitsevät seutukuntahallituksen määräysvallan lisääntymistä ja vallan keskittymistä virkamiheille. Kaavoitusinnossaan virkamiehet ovat unohtaneet yksityisen ihmisen, joka kaipaa myös suojelua ja haluaa pättää omista asioistaan.
Seutuhallituksen ehdotus aitioittaa maaseutua, lisää eriarvoisuutta, lisää yhteiskunnan keinottelumahdollisuuksia, lisää asumiskustannuksia, romuttaa yksityisen maanomistusoikeuden, koska se poistaa perusrakennusoikeuden, poistaa kunnan korvausvelvollisuuden siitä huolimatta, että maan käyttöoikeutta olennaiselta osalta rajoitetaan ja tärkein maanomistajan oikeusturvaa heikennetään.
Vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Tervetuloa kuntalaiset maanantaina valtuuston kokoukseen. Sinne tulee seutuhallituksen valmisteleva virkamies selvittämään asiaa. Kysy lisää ja ota kantaa.