Valtio ei pakota mihinkään!
26.08.2008 Klo 04.55
[b]Terveyskeskuksen ulkoistaminen on peikko!

Eilen iltaisessa valtuuston kokouksessa puitiin henkilöstöraporttia ja aiesopimusta. Kokous oli mielenkiintoinen ja haastava. Kuntalaisia ei niinkään kiinnostanut koko aiesopimus, sillä paikalla yleisölehterillä oli vain muutama vakituinen kuuntelija.

Pirkkalan valtuusto hyväksyi aiesopimuksen äänestyksen ja pitkän keskustelun jälkeen. Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että aiesopimusta ei tarvita, eikä kunnan ole mikään pakko tehdä noin vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimusta ratkottaessa puitelain vaatimusta.

Olen monta kertaa esittänyt kunnanhallituksessa vaatimuksen, että kunta pysyisi itsenäisenä ja ehdottaisi valtiolle, että kunta pystyy hoitamaan perusterveydenhuollon itsenäisesti ilman isäntäkuntamallia. Sitä vain ei jostakin syystä ole otetty kuuleviin korviin.

Minulle ei ole vieläkään kirkastunut mitä minimiväestöpohjalta haetaan? Mitä todellisia palvelujen uudistamistavoitteita haetaan ja millaisiksi kunta uudistelun myötä muodostuu.

Väestöpohjavaatimus ei vielä mitään ratkaise, vaan palvelujen tehokas ja tasa-arvoinen tuottaminen takaavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan pitämisen Pirkkalassa.

Olen aivan varma, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi isäntäkuntamallissa Lempäälän ja Vesilahden kuntien kanssa ei saada aikaan säästöjä. Tarvitaan rakenteellisia uudstuksia palvelujen tuottamiseen. Niistä voisi säästyä runsaasti rahaa.

Pirkkalassa terveydenhuolto on hoidettu niin hyvin, että meiltä tullaan hakemaan esimerkkejä. Koen, että monet asiat huononevat, kun aiesopimukseen mentiin.

Mutta onhan se niinkin, että katsotaan neljä vuotta ja annetaan menon jatkua eihän se meitä koske. Menot nousevat - mitään ei tehdä.

Toivottavasti uusi hallintomalli, jota valtio on tekemässä ja joka toivottavasti astuu voimaan vuonna 2010 päättäjät vihdoinkin huomaavat, mitä puitelailla haietaan. Siinä ehdotetaan, että keskussairaalat ja terveyskeskukset yhdistyvät.

Tuntuupa siltä, että meitä päättäjiä ja kuntalaisia pidetään kaukana tiedotuksesta. Politiikan lupaukset tehdään aktiiviväestön ehdoilla. Vaikka monet uskovat politiikan lupauksiin, lupaukset ropisevat koko ajan.

Toinen asia, joka vähän puhutti valtuustoa oli henkilöstöraportti. Tampereen radio toisti päivän mittaan uutisia, kuinka sairaspoissaolot ovat vähentyneet Pirkkalassa. Todellisuudessa poissaolot ovat vieläkin liian suuret. Koko henkilöstön poissaolot nielevät kunnan kassasta rahaa yli 4.3 miljoonaa euroa. Pelkästään sairauspoissaolot 1.2 miljoonaa euroa. Onhan se suuri summa.

Työilmapiirillä ja työyhteisöllä on tärkeä osa sairauspoissaoloihin. Pirkkalassa on pitkään ollut ongelmia henkilöstöasioissa, jotka ovat kärjistyneet monesti aika pahaan suuntaan. Toivottavasti Pirkkalassakin aletaan vihdoin viimein kiinnittää huomiota johtamiseen niin, että ihmisten työmotivaatio saadaan kuntoon.

Mutta kyllä sekin pitää paikkansa, että julkisella sektorilla sairastutaan helpommin, hyvinen etujen vuoksi. Olen kuullut, että jotkut Pirkkalan lääkärit eivät myönnä työntekijöille helposti sairaslomaa ja niistä sitten valitetaan.

Yksityisellä sektorilla ei paljon uskalleta sairastaa, se voi tietää työpaikan menetystä.

Kunnanhallitus teki myös ison maakaupan käyttämällä etuosto-oikeutta Sankilan tilakaupassa. Kunnan kannatti tässä tapauksessa käyttää etuosto-oikeutta, koska kunta tarvitsee maata tulevaisuudessa myös asutukseen.

Tietenkin toisaalta olisi toivonut, että ko. ostaja olisi voinut ostaa paikan, mutta tässä ehkä oli ajateltava kuntalaisten ja kunnan etua. Lainamäärä kasvaa rutkasti ko. kaupassa, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että maahan kannattaa kunnan sijoittaa, vaikka velkarahalla.

Hyvä mieli on - päätökset on tehty. Nyt voi lähteä hyvillä mielin töihin. Kuntalaisten etua tässä valtuutettuna ollaan ajamassa.





Yhteisten asioiden hoito!
12.08.2008 Klo 11.59
[b] Ensimmäinen oikea vapaapäivä.

Tänä aamuna sanoin Pekalle, että haluan vapaapäivän. Täällä maalla ja yrittäjänä päivät eivät paljon poikkea toisistaan, elämä kulkee tuttuja latuja pitkin. Jokainen päivä on kuitenkin omalla tavalla erilainen.

Olen saanut nauttia yhdessäolosta Leevi pojan kanssa koko heinäkuun. Toisinaan on paistanut toisinaan satanut, mutta hieno kesä on ollut. Olemme tehneet arkisia askareita, tavanneet tuttuja, järjestäneet kesäjuhlia ja käyneet perkaamasa kasvimaan Torniojokilaaksossa.

Päiväkirjan pitäminen ja tietokoneella surffaaminen on jäänyt. Mitä nyt Leevin kanssa katsottiin DVD ja pikkukakkosta.

Kunnalliselämäkin on ollut rauhallista ja väritöntä, vaikka vaalit ovat tulossa. Viikko sitten oli ensimmäinen kunnanhallituksen kokous "iltakouluna".

Iltakoulun ensimmäisinä asioina oli Pirkanmaan liiton edustajien esittely logistiikkakeskuksesta Pirkkalan Toivioon. Kolme miestä lobbasi oikein olan takaa, kuinka tärkeä hanke logistiikkakeskus on Pirkkalalle.

Logistiikkakeskus on nyt sitten siirtymässä Pirkkalan poliitikkojen ja virkamiesten käsiin. Logistiikkakeskuksen tulevaisuus Pirkkalassa päätetään kunnallisvaalien jälkeen poliittisessa ruletissa, jossa pelinappuloina ovat Tampereen ratapihan tulevaisuus ja poliittisten valtapuolueen äänet Pirkkalassa.

On aivan selvää, että hanke siirretään yli vaalien ja vanha valtuusto päättää siitä. Ja varmasti oman mielipiteensä haluaa sanoa myös eläkkeelle lähtevä kunnanjohtaja.

Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin Pirkkalan ympäristölautakunta, joka antaa siihen rakennusluvan.

Jokainen tietää, että logistiikkakeskus on iso asia, joka vaikuttaa meidän kaikkien nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Siksi jokaisen tulisi miettiä ja sanoa se ääneen, mitä haluaa siitä sanottavan. Jos ei uskalla avata suutaan oikeassa paikassa, on turha valittaa, etteivät tehdyt päätökset miellytä.

Tavallisten kuntalaisten mielipiteillä pitää olla vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Pirkkala on kuntalaisten asuinpaikka. Pirkkalan päättäjät ovat kunta stratekiassaan päättäneet, että Pirkkalaa kehitetään "puutarhakuntana". Puutarhakunta edellyttää Pirkkalan pitämistä viihtyisänä ja turvallisena. Kunnan metsät ja maat pysyvät vapaina kaikkien liikkumiseen ja virkistymiseen luonossa.

En toivo Toiviolaisten tavoin tänne logistiikkakeskusta enkä ratapihakeskusta, koska en usko niiden parantavan alueen hyvinvointia. Rahaa ja työtä tarvitaan Pirkkalassa, mutta vielä tärkeämpää - hyvinvoinnin- kannalta on viihtyisä ja turvalliselta tuntuva ympäristö.

Rahan tuhlausta valtiolta ja kunnilta jos ratakeskus siirretään pois Tampereelta. Siellä se on ollut vuosikymmeniä. Kehitetään ja kunnostetaan vanhoja alueita. Välttämättä ei tarvitse uutta rakentaa.

Väki Tampereelta Pirkkalaan. Toivion alue sopii hyvin lapsiperheille ja omakotiasumiselle. Sinne vaan kaavottamaan asuntoja omakotitaloille. Kiinteistöveroa ja tuloveroa tulee varmasti saman verran kun logistiikkakeskuksestakin.

Pirkkalalla näyttää olevan Tampereella valtava edunvalvonta- ja lobbauskoneisto.

Ehkä Pirkkalan johdon on hankittava korvat - herkät sellaiset- kuullakseen kunnassa ja Toiviossa vallitsevan tyytymättömyyden, joka tosin alkaa olla jo paksukorvaisenkin kuultavissa.

Suuri yksimielisyys logistiikkakeskuksesta Pirkanmaan liitossa on merkki epäterveistä toimintatavoista, jotka estävät vaihtoehtoisen politiikan teon silloinkin kun järki sanoo, että metsään mennään.

Yhteisten asioiden hoito oikein ymmärrettynä ja käytäntöön sovellettuna pitäisi lähteä siitä, että valtuutetut saisivat paneutua asioihin varhaisessa vaiheessa, hankkia tietoa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Syksyllä käydään kunnallisvaalit. Olen tässä vapaan aamupäivän soitellut ehdokkaita kunnallisvaaleihin. Vielä on aikaa noin kuukausi.

Keskustassa on tilaa ehdokkaille. Keskustassa ei sinetöidä asioita ankaralla ja tiukalla ryhmäkurilla. Vaan jokainen valtuutettu voi nojautua omaan harkintakykyyn myös valtuustossa.

Ollakseen hyödyllinen yhteisten asioiden ajamisessa tarvitaan: rehellisyyttä, rakkautta työhön, luonteenlujuutta, järkeä ja tietoa. Paljon ei siis vaadita. Vaan elämän perushyveitä.

RUKOUS TÄLLE PÄIVÄLLE

Kiitos alkavan päivän auringosta!
Valaise minun elämäni,
niin kuin aurinkosi säteet kirkastavat päivän.
Älä salli minun säilyttää
sinun antamaasi valoa vain itselläni.
Anna minun kauttani häivähdys
valostasi niille, joiden kanssa tätä päivää elän.