EDUSKUNNAN PÄÄTEHTÄVÄ
26.02.2011 Klo 18.33
PIRKANMAAN KIERROKSELLA
Viikko on hurahtanut kuin siivillä. Viime lauantaina päivystettiin 28 asteen pakkasessa Ruovedellä tänään 0 asteen tuulisessa säässä Orivedellä. Tosi liukas oli keli, kun Leevipojan kanssa aamulla lähdettiin kohti Oriveden toria. Pitkät autojonot matkasi kohti Lappia ja jonossa oli jokin joka ei uskaltanut ajaa nopeusrajotusten mukaan vaan oli tientukkona liukkaassa kelissä.
Orivedellä oli taso ja palvelu niinko mie ootinki. Leevi sai kaksi Keskustan komeata vihreää ilmapalloa, jotka sitten karkasivat taivaan tuuliin. Siinä met sitten katsottiin kuinka korkealle ne nousivat yksi räjähti matkalla, mutta toinen lensi yhä korkeammalle ja korkeammalle. Toivottavasti myös Keskustan kannatuskin. Meitä oli torilla suuri joukko keskustan kansanedustajaehdokkaita.
Kaikki on hyvin silloin, ko praatathan elävistä asioista. Muistelhan mennyttä vain pikkusen, ei kuitenkhan liian kauan. Näin meän kielellä sanottuna. Oli mukava tavata erästä ihmistä, joka oli viime kerralla äänestänyt minua ja hänelle oli jäänyt muistiin minun hiihtotyyli umpihangessa. Se oli TV mainos, josta olen saanut paljon hyvää palautetta.
Mikä se aina minua motivoi ja innoittaa yhteiskunnalliseen työhön moni kysyi torilla? Totta on, että vaikutteeni yhteiskunnallisiin tehtäviin sain jo pikku tyttönä maalaistalon vaikutuspiiristä. Omalta osaltani olen ajatellut, että on ehkä jotain yritettävä politiikassa, jotta jonkun elämä helpottuisi. Laman seuraukset työttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kautta tunnen yhä edelleen, että niihin voi vaikuttaa jos on tarpeeksi tahtoa.
Olen monta kertaa miettinyt, mitä tekisin työttömyyden ja köyhyyden poistamiseksi. Siihen on vaikea löytää selvää vastausta. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta maksajia vähän. On helppo puhua, että kun pääsen eduskuntaan työttömyys vähenee. Mutta ei se niin ole.
Meidän Suomen tilanteen tekee vaikeaksi nimenomaan se, että kaikki ongelmat viime kädessä ovat yleismaailmallisia. Hyvinvointimme tai niukkuutemme ei ole pelkästään oman uutteruutemme varassa. Kilpailijoittemme teollisuuden voima ja raaka-aineita toimittavien kehitysmaiden heikkous määrää ratkaisevasti niin oman kuin teollisuusvaltojen ja kehitysmaiden kansalaisten elintason.
Nämä ongelmat olisivat silti vielä kansallisella yhteistyöllä ja viisauden kasvattamalla hyvällä tahdolla hallittavissa, jos vain ihmiskunnalle suotaisiin aikaa ja kärsivällisyyttä oppia virheistään ja kasvaa kypsään oivallukseen, ettei yksikään kansakunta voi olla terve, niin kauan kuin koko kansainvälinen yhteisömme on rakenteiltaan vääristynyt.
Kiertäessäni Pirkanmaata olen tavannut monen ammatin ihmisiä. Monet ihmiset ovat menettäneet toivonsa sen suhteen, että kykenisivät tekemään mitään taloudellisten ja poliittisten virheiden korjaamiseksi äänestämällä tai keskustelemalla vallassa olevien kanssa.
Yhteiskunnassamme näyttää lisääntyvän niiden ihmisten joukko, joiden työtä leimaa jatkuva paine, kiire ja tressi. Tehtävät vaativat pyöreitä viikkoja eikä ongelmia voi jättää työpaikalle tai toimistoon työajan päätyttyä. Ihmisen elämään kuuluu kuitenkin muutakin kun työ. Tiedämme kaikki, useimmat kokemuksesta, että työ voi olla voimakas ilon ja tyydytyksen lähde, mutta myös raskas kirous. Tulevan yhteiskunnan suurimpia ongelmia saattaa olla valinta, millä perusteilla harvat ja vaativat työpaikat jaetaan monille halullisille. Esimerkkeinä vaikka nämä kansanedustajapaikat.
Näyttää siltä, että sekä yhteiskunta kokonaisuudessaan, että myös talouselämä on havahtunut huomaamaan luonnon säilyttämisen merkityksen. Luonto koko avaruudessaan, metsäpolut ja hiihtoladut, avoin ulappa ja kalaisa lahdenpoukama, oman puutarhan multa ja omasta ikkunasta tulvehtiva raikas aamuilma. On korkea aika ottaa kaikissa laskelmissa huomioon entistä selvemmin myös elämän laadulliset tekijät.
Elämän laadun ei materiaalisena tekijänä mainitsen mielen rauhan ja sisäisen taspainon. Suomalainen perinne asettaa tavoitteeksi hyvän omantunnon, sopusoinnun ihmisen syvimpien tavoitteiden ja hänen saavutustensa välillä. Hyvä omatunto ei kuitenkaa ole helposti saavutettavissa, ei edes silloin kun siveelliset normit tietoisesti asetetaan ohjaamaan ihmisen toimintaa.
Aineellinen perusta ja työ sen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ei ole sen vuoksi vähemmän välttämätön. Kaikki henkinenkin elämä perustuu aineelliseen. Mutta aineellinen hyvinvointi ja taloudellinen kasvu eivät ole ehdottomia ja lopullisia päämääriä, vaan viime kädessä välineitä suuremman arvon, sanan täydellisessä mielessä inhimillisen elämän toteuttamiseksi.
Niin minunhan piti kertoa, että eduskunnan päätehtävä on lainsäädäntövallan käyttö. Kun koko yhteiskunta rakentuu oikeudelliselle perusteille ja yhä useammat asiat järjestetään lainsäädäntöteitse, on eduskunnan merkitys siten ensiarvoinen. Näin sen vuoksi, että yksilöiden asema on demokraattisessakin yhteiskunnassa varsin erilainen, joten juuri lainsäädännön avulla voidaan poistaa epäkohtia ja päästä yhä suurempaan yhteiskunnaliseen tasa-arvoisuuteen.
Kun eduskunta edustaa kansaa, voidaan yhteiskuntaamme eduskunnan toimesta kehittää kansan enemmistön haluamalla tavalla. Lainsäädäntöaloite tulee tavallisesti hallituksen taholta, mutta eduskunta ratkaisee lain lopullisen sisällön. Myös taloudellisen vallan käyttö on ratkaisevasti eduskunnan käsissä. Kaikista uusista veroista tai jo olemassaolevista verojen korottamisesta tai poistamisesta on säädettävä lailla, joten veroista ei voida päättää ilman eduskunnan suostumusta.
Olen ollut kahdeksan vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakivaliokunnassa. Siihen valiokuntaan minua aikoinaan ehdotti Tampereen piispa Paavo Kortekangas.
Keskustan tärkein tehtävä on talouden tervehdyttäminen. Keskustan on kyettävä esittämään uskottava ja toteuttamiskelpoinen tervehdyttämisohjelma. Hallituksella ja etenkin valtionvarainministeri Kataisella on vastuu Suomen talouspolitiikasta nyt. Pirkanmaankin tulevaisuus riippuu ensisijaisesti siitä, millaista valtakunnallista politiikka Suomessa harjoitetaan.
Nyt edessä olevat eduskuntavaalit ovat haasteelliset ja mielenkiintoiset. Arvot tässä yhteiskunnassa ovat käntyneet päälaelleen ja ne ovat palautettava entiselleen. Politiikan on palautettava oma kunniansa, muuten tämä ei onnistu. On välttämätöntä, että me kieltäydymme toisten puolueiden syyttelystä ja väärästä vastakkainasettelusta. Politiikan pitää asettaa taloudelle reunaehtoja arvojen palauttamiseksi yhteiskuntaan. Siinä sitä on puolueenjohtajilla tekemistä.
Viikko on hurahtanut kuin siivillä. Viime lauantaina päivystettiin 28 asteen pakkasessa Ruovedellä tänään 0 asteen tuulisessa säässä Orivedellä. Tosi liukas oli keli, kun Leevipojan kanssa aamulla lähdettiin kohti Oriveden toria. Pitkät autojonot matkasi kohti Lappia ja jonossa oli jokin joka ei uskaltanut ajaa nopeusrajotusten mukaan vaan oli tientukkona liukkaassa kelissä.
Orivedellä oli taso ja palvelu niinko mie ootinki. Leevi sai kaksi Keskustan komeata vihreää ilmapalloa, jotka sitten karkasivat taivaan tuuliin. Siinä met sitten katsottiin kuinka korkealle ne nousivat yksi räjähti matkalla, mutta toinen lensi yhä korkeammalle ja korkeammalle. Toivottavasti myös Keskustan kannatuskin. Meitä oli torilla suuri joukko keskustan kansanedustajaehdokkaita.
Kaikki on hyvin silloin, ko praatathan elävistä asioista. Muistelhan mennyttä vain pikkusen, ei kuitenkhan liian kauan. Näin meän kielellä sanottuna. Oli mukava tavata erästä ihmistä, joka oli viime kerralla äänestänyt minua ja hänelle oli jäänyt muistiin minun hiihtotyyli umpihangessa. Se oli TV mainos, josta olen saanut paljon hyvää palautetta.
Mikä se aina minua motivoi ja innoittaa yhteiskunnalliseen työhön moni kysyi torilla? Totta on, että vaikutteeni yhteiskunnallisiin tehtäviin sain jo pikku tyttönä maalaistalon vaikutuspiiristä. Omalta osaltani olen ajatellut, että on ehkä jotain yritettävä politiikassa, jotta jonkun elämä helpottuisi. Laman seuraukset työttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kautta tunnen yhä edelleen, että niihin voi vaikuttaa jos on tarpeeksi tahtoa.
Olen monta kertaa miettinyt, mitä tekisin työttömyyden ja köyhyyden poistamiseksi. Siihen on vaikea löytää selvää vastausta. Tekemätöntä työtä on paljon, mutta maksajia vähän. On helppo puhua, että kun pääsen eduskuntaan työttömyys vähenee. Mutta ei se niin ole.
Meidän Suomen tilanteen tekee vaikeaksi nimenomaan se, että kaikki ongelmat viime kädessä ovat yleismaailmallisia. Hyvinvointimme tai niukkuutemme ei ole pelkästään oman uutteruutemme varassa. Kilpailijoittemme teollisuuden voima ja raaka-aineita toimittavien kehitysmaiden heikkous määrää ratkaisevasti niin oman kuin teollisuusvaltojen ja kehitysmaiden kansalaisten elintason.
Nämä ongelmat olisivat silti vielä kansallisella yhteistyöllä ja viisauden kasvattamalla hyvällä tahdolla hallittavissa, jos vain ihmiskunnalle suotaisiin aikaa ja kärsivällisyyttä oppia virheistään ja kasvaa kypsään oivallukseen, ettei yksikään kansakunta voi olla terve, niin kauan kuin koko kansainvälinen yhteisömme on rakenteiltaan vääristynyt.
Kiertäessäni Pirkanmaata olen tavannut monen ammatin ihmisiä. Monet ihmiset ovat menettäneet toivonsa sen suhteen, että kykenisivät tekemään mitään taloudellisten ja poliittisten virheiden korjaamiseksi äänestämällä tai keskustelemalla vallassa olevien kanssa.
Yhteiskunnassamme näyttää lisääntyvän niiden ihmisten joukko, joiden työtä leimaa jatkuva paine, kiire ja tressi. Tehtävät vaativat pyöreitä viikkoja eikä ongelmia voi jättää työpaikalle tai toimistoon työajan päätyttyä. Ihmisen elämään kuuluu kuitenkin muutakin kun työ. Tiedämme kaikki, useimmat kokemuksesta, että työ voi olla voimakas ilon ja tyydytyksen lähde, mutta myös raskas kirous. Tulevan yhteiskunnan suurimpia ongelmia saattaa olla valinta, millä perusteilla harvat ja vaativat työpaikat jaetaan monille halullisille. Esimerkkeinä vaikka nämä kansanedustajapaikat.
Näyttää siltä, että sekä yhteiskunta kokonaisuudessaan, että myös talouselämä on havahtunut huomaamaan luonnon säilyttämisen merkityksen. Luonto koko avaruudessaan, metsäpolut ja hiihtoladut, avoin ulappa ja kalaisa lahdenpoukama, oman puutarhan multa ja omasta ikkunasta tulvehtiva raikas aamuilma. On korkea aika ottaa kaikissa laskelmissa huomioon entistä selvemmin myös elämän laadulliset tekijät.
Elämän laadun ei materiaalisena tekijänä mainitsen mielen rauhan ja sisäisen taspainon. Suomalainen perinne asettaa tavoitteeksi hyvän omantunnon, sopusoinnun ihmisen syvimpien tavoitteiden ja hänen saavutustensa välillä. Hyvä omatunto ei kuitenkaa ole helposti saavutettavissa, ei edes silloin kun siveelliset normit tietoisesti asetetaan ohjaamaan ihmisen toimintaa.
Aineellinen perusta ja työ sen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ei ole sen vuoksi vähemmän välttämätön. Kaikki henkinenkin elämä perustuu aineelliseen. Mutta aineellinen hyvinvointi ja taloudellinen kasvu eivät ole ehdottomia ja lopullisia päämääriä, vaan viime kädessä välineitä suuremman arvon, sanan täydellisessä mielessä inhimillisen elämän toteuttamiseksi.
Niin minunhan piti kertoa, että eduskunnan päätehtävä on lainsäädäntövallan käyttö. Kun koko yhteiskunta rakentuu oikeudelliselle perusteille ja yhä useammat asiat järjestetään lainsäädäntöteitse, on eduskunnan merkitys siten ensiarvoinen. Näin sen vuoksi, että yksilöiden asema on demokraattisessakin yhteiskunnassa varsin erilainen, joten juuri lainsäädännön avulla voidaan poistaa epäkohtia ja päästä yhä suurempaan yhteiskunnaliseen tasa-arvoisuuteen.
Kun eduskunta edustaa kansaa, voidaan yhteiskuntaamme eduskunnan toimesta kehittää kansan enemmistön haluamalla tavalla. Lainsäädäntöaloite tulee tavallisesti hallituksen taholta, mutta eduskunta ratkaisee lain lopullisen sisällön. Myös taloudellisen vallan käyttö on ratkaisevasti eduskunnan käsissä. Kaikista uusista veroista tai jo olemassaolevista verojen korottamisesta tai poistamisesta on säädettävä lailla, joten veroista ei voida päättää ilman eduskunnan suostumusta.
Olen ollut kahdeksan vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakivaliokunnassa. Siihen valiokuntaan minua aikoinaan ehdotti Tampereen piispa Paavo Kortekangas.
Keskustan tärkein tehtävä on talouden tervehdyttäminen. Keskustan on kyettävä esittämään uskottava ja toteuttamiskelpoinen tervehdyttämisohjelma. Hallituksella ja etenkin valtionvarainministeri Kataisella on vastuu Suomen talouspolitiikasta nyt. Pirkanmaankin tulevaisuus riippuu ensisijaisesti siitä, millaista valtakunnallista politiikka Suomessa harjoitetaan.
Nyt edessä olevat eduskuntavaalit ovat haasteelliset ja mielenkiintoiset. Arvot tässä yhteiskunnassa ovat käntyneet päälaelleen ja ne ovat palautettava entiselleen. Politiikan on palautettava oma kunniansa, muuten tämä ei onnistu. On välttämätöntä, että me kieltäydymme toisten puolueiden syyttelystä ja väärästä vastakkainasettelusta. Politiikan pitää asettaa taloudelle reunaehtoja arvojen palauttamiseksi yhteiskuntaan. Siinä sitä on puolueenjohtajilla tekemistä.