Tulin Pirkkalan kunnallispolitiikkaan 1980 vaaleissa.  Pirkkalan kunnanjohtajana oli Ensio Lehtinen, joka toimi Pirkkalan kunnanjohtajana 30 vuotta 1955-1985.  Talouspäällikkönä oli Tuire Rämäm joka hoiti taloutta hyvin ja Juhani Flinkkilä oli kunnansihteerinä.

Keskustalainen kuntapolitiikon Aapro Jääskeläisen poismenon jälkeen minut valittiin terveyslautakuntaan, jossa toimin yli kymmenen vuotta.  Puheenjohtajana oli Rauni Antila ja Jukka Inkovaara.

Tästä seuraa jatkoa se, että olin voimakkaasti ajamassa uutta terveyskeskusta Pirkkalaan.  Silloin oli terveyskeskuksen talouspäällikkö Jorma Salonen.  Mulla oli liike vastapäätä kunnantoimistoa.  Salonen toi monenlaisia kirjeitä, joita toimitin valtionvarainmoinisteri Ahti Pekkalalle.  Karvalakkilähetys kävi myös esittämässä toivomuksia.  Kun Keskustan puoluekokous oli Joensuussa ennen juhannusta.  Käytin siellä puheenvuoron yrittämisestä.  Ahti Pekka tuli ja pyysiu saada sen minun puheeni paperisena.  Hän kertoi samalla, että oli juuri ollut  raha-asianvaliokunnan kokous ja Pirkkalan kunta saa rahaa terveyskeskuksen rakentamiseen.  Maanantaina oli valtuuston kokous ja kun valtuuston puheenjohtaja kysyi: onko valtuutetuilla asioita.  Nousin ylös ja kerroin, että tuon terveiset Keskustan puoluekokouksesta ja Ahti Pekkalan sanat, että Pirkkalan kunta on saanut valtionavustusta terveyskeskuksen rakentamiseen.  Oli aika jännittävä kertoa se tilanne.  Kunnassa ei tiedetty siitä vielä mitään.

Oppåiäiti minulla oli alusta asti valtuustossa KOK Marjatta Salomaa.  Kok ja keskustalla oli yhteinen valtuustoryhmä 1980 luvulla.  Inkovaara oli valtuustoryhmän puheenjohtaja ja minä olin varapuheenjohtaja.

Valtuusto ja kunnanhallitus teki vuosittain retkiä ympäri Suomen.  Ystävyyskuntavierailuja tehtiin Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin.  Hieno retki oli kun kunnanhallitus teki retken Saksaan, mm. jokilaivaristeily pitkin Reiniä.

Kunnanjohtaja Matti Sonnisen kanssa tehtiin ystävyyskuntamatka Norjaan ensimmäisen kerran 1996 ja toisen kerran 2002.

Kunnanhallitus on tehnyt vierailuja ympäristökuntiin.  Ne olivat alkuaikoina aika railakkaita.  Samoin olivat valtuuston retket.  Nyt on palattu maanpinnalle Koiviston, Saksalan, Rissasen ja Jarvan aikana.

Kunnanjohtaja Risto Koiviston kaudella käytiin pari kertaa ystävyyskunta Valjalassa.  Risto oli autonkuljettajana.  Ajoi niin lujaa sorateitä, että en ole koskaan pelännyt niin autonkyytissä.  Sanoin, en ikinä tule sinun kyytiin varsinkaan pakettiauton.  Risto tuli kyllä kerran jälkeenpäin minun kyydissä, kun Murokasta tultiin Pirkkalaan.  Risto Koivisto arvostti minun tietämystä talousasioissa.  Valitsi rakennustoimikuntaan ainoana naisena talouspäällikkö Tuire Rämän kanssa.

Vuonna 1996 pitämäni ryhmäpuheenvuoro valtuustossa valtuutettu entinen verojohtaja Pertti Puronen sanoi, sinä olet väärällä alalla, miksi et lukenut papiksi.

Kiirutta on joskus ollut kuntaedustajana.  Kun olin valtuuston I varapuheenjohtaja vuonna 2002, kunnansihteeri Juhani Flinkkilä soitti aamulla puoli yhdeksän aikaan, että kerkeätkö tuomaan kunnan tervehdyksen kutsuntalautakuntaan, kun Raimo on töissä ja on unohtanut sen.  Onneksi minulla oli vanha puhe säilössä ja löysin sen heti.  Pikkusen muutin tekstiä ja olin paikalla viisi minuuttia vailla yhdeksän.

Vaikeita päätöksiä oli vuonna 2002, kun Pirkkalan Jäähalli ajautui konkurssiin.  Siinä pelastettiin pankki.  Itse olisin haölunnut, että olisi mennyt konkurssiin ja kunta olisi lunastanut sen pilkkahintaan konkurssipesältä.

Pirkkalastako kaupunki?  Keskusta vastusti kaupungistumista ja voitti yhdellä äänellä sen, ettei Pirkkalasta tullut kaupunkia.

Ryttylänmäentien tievalaistus!  Tievalaistus on ollut suunnitelmissa jo 1980 luvun alkupuolella.  Mutta aina tievalaistusta oli siirretty eteenpäin.  Kauppaakin käytiin Ossi Ahosen kanssa.  No minähän en lehmäkauppoja tehnyt.  1988 valtuusto yksimielisesti hyväksyi tievalaistuksen määrärahan 30000,00 markkaa talousarviossa.  Mutta se ei riittänyt suunnittelutoimiston mukaan.  Siihen anottiin lisää rahaa 45000,00 markkaa.  Elikkä yhteensä 75000,00 markkaa.  Suunnittelutoimiston mukaan sillä saadaan Ryttylänmäentielle valot.  Mutta eipä saatu.  Noin 300 metrin matkalta valot jäi kun markat loppu.  Soitin Turun Asennuspajalle ja kysyin paljonko maksaa ne loput tolpata, kun asennusmiehet on paikalla.  Hinta 7470 markkaa.  Kun laskelmat olisi ollut 20000 markkaa.  Otin yhteyttä kuntaa Reijo Leinoselle ja kerroin tilanteen.  Kunnalle tulee edullisemmaksi, kun nyt tilataan kun asentaja on paikalla.  Kunta suhtautui kielteisesti asiaan.  Sovin, että minä voin maksaa ne loput pylväät ja niin tehtiin.

Färmin alueen vesihuolto oli aikamoista paperisotaa.  Färmin asukkaat kävivät kirjeenvaihtoa kunnan kanssa saadakseen kunnan veden alueelle kun alueella oli kaivo vedessä arseeniä.    Monien yhteydenottojen jälkeen kunta suhtautu kielteisesti vesihuoltoon.  Kunnallisvalitus kunnan päätöksestä tehtiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, josta asia siirrettiin Pirkanmaan ympäristökeskukselle.  Ympäristökeskus oli jo aikaisemmin ilmoittanut, mahdollisuudesta ryhtyä Färmin aluetta koskevassa asiassa vesihuoltolain 29 §:ssä säädettyyn valvonta ja pakkokeinomenettelyyn.  Ympäristökeskuksesta tuli päätös, että kunnan on rakennetava vesi- ja viemärijärjestelmä Färmin alueelle uhkasakon ohella.  Kunta ei vieläkään suostunut, vaan vaati alueelle kaavan.  Monien vaiheitten jälkeen alueella on nyt asemakaava.

Suuri muutos on ollut kun kunnassa siirryttiin kirjanpitolakiin.  Kunnissa oli käytössä hallinnollinen kirjanpito, jonka lähes yksinomainen tarkoitus oli seurata ja raportoida talousarvion määrärahojen käyttöä ja talousarvion totetumista.  Kunnan tilinpäätös ei kerro, mitä kuntalaiset ovat saaneet maksamiensa verojen vastineeksi.  Kunnan taloudessa tunnusluvut ovat vain tärkeitä apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida kunnan talouden tilaa.  Kunnan ja yritysten eroista johtuu, että kunnan tilinpäätöksestä ei paljon viisastu, jos sitä yrittää tulkita samalla tavalla kuin yritysten tilinpäätöstä. 

Taloudellisesti tiukkoina aikoina meiltä poliitikoilta ja virkamiehiltä odotetetaan,m että ajamme yleistä etua, puhumme totta, kannamme vastuuta vaikeista päätöksistä, käytämme julkisia varoja viisaasti ja tuemme heikompiosaisia.

On sanottu, että nainen näkee pidemmälle, yhteiskunnassa.  Ihminen ei tarvitse olla kova ollakseen luja.

Go to top